Lataa ilmaiseksi

tömyyden tunteissa. Ne näyt, joita sielulle silti näytetään, jakautuvat tasapuolisesti
siten, että niitä saavat näyttää sekä hyvät enkelit että pahat enkelit.
Sielun tehtäväksi jää erottaa aidosti hyvät näyt väärennöksistä. Hurmion
aikana sielu saattaa menettää puhekykynsä tai ”puhua kielillä”. Kärsimyksen
ja piinan jälkeen on luvassa kuitenkin yhtymys jumalaan, jota Johannes kuvaa
mitä suurimmaksi autuudeksi. Tässä autuudessa on mukana jotakin varsin
eroottista, vaikkei Johannes erotiikasta avoimesti paljoa puhukaan. Sielun
hän tuntuu näkevän naispuolisena, koska hän nimittää tätä morsiameksi,
joka on lähtenyt yössä yksin ulos. Siellä sielu etsii veljeään, jonka kanssa
haluaa jakaa rakkautensa. Valaisukontemplaation mainingeissa sielu kertoo
muun muassa olevansa tumma ja kaunis, minkä vuoksi kuningas on rakastunut
häneen ja vienyt hänet vuoteelleen (Ristin Johannes 2004, 153, 168, 189,
195). Koska kyseessä lienee kuitenkin kenen tahansa henkilön sielu voidaan
päätellä, että kaikki sielut ovat naispuolisia, tummia ja kauniita. Monin paikoin
Johannes maustaa tekstiään lisäksi lainaamalla otteita raamatun eroottissävyisestä
Korkeasta veisusta. Autuuden hintana on, että sielu menettää
”itsensä” ja muuttuu jumalan valossa persoonattomaksi, lakkaa siis tavallaan
olemasta. Kertoessaan raastamuskokemustensa yhteydessä ruumiin kuolemasta
45 saattaa myös Jeesuksen Teresa viitata samaan persoonallisuuden häviämiseen.
Hänhän pitää raastamusta sielun yhtymisenä jumalaan. Mitä ilmeisimmin
kyseessä on suuri autuus, vaikka se nykypäivän yksilöllisyyttä korostavassa
kulttuurissa ei houkuttelevalta vaihtoehdolta tunnukaan.
Mestari Eckhart
1200-luvulla eläneen Mestari Eckhartin syntymä ja kuolema ovat molemmat
hämärän peitossa. Hänen oletetaan syntyneen 1260. Kuolinvuosi on melko
varmasti 1327 tai 1328. (Heinimäki 2009, 9, 13–14.) Mestari Eckhartin opit ovat
perusperiaatteiltaan hyvin samanlaiset kuin Ristin Johanneksenkin. Hänkin
kehottaa kilvoittelijaa luopumaan kaikesta omistamastaan ja myös itsestään,
jotta pääsisi täysin yhtymään jumalaan. Itsestään luopuminen tarkoittaa
myös Eckhartilla haluista ja omasta tahdosta luopumista. Eckhart kehottaa
ihmistä ikään kuin asettamaan itsensä sivuun, jolloin jumalan on pakko
käydä hänen sisäänsä ja toimia hänen tahtonaan. Sillä, joka täysin omistaa
jumalan tahdon, on ilo. Tämä edellyttää oman tahdon täydellistä yhtymistä
jumalan tahtoon, jonka yhtymyksen jumala suokoon. (Mestari Eckhart 2009,
45 / Ristin Johanneksen ja Jeesuksen Teresan hurmioitumiskokemuksista löytyy ehkä yhtäläisyyksiä, koska
he elivät samaan aikaan, samassa paikassa ja tapasivatkin toisensa. Tapaamista todistaa Teresan kertomus siitä,
kuinka hän koki imaginäärisen näyn 18.11.1572, kun Ristin Johannes antoi hänelle ehtoollisen (Saitajoki 2003, 23).
62