Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Miksi on uskontoja?<br />
2.1.3<br />
Mikä sitten Durkheimin mukaan on uskontojen tarkoitus, mihin ne pyrkivät<br />
ja mitä ne huomaamattaan kertovat? Durkheim näkee yhtenä uskonnon<br />
tehtävistä asioiden pelkistämisen sellaisiksi, että ne ovat helposti selitettävissä.<br />
Kaikissa uskonnoissa yksinkertaisimmista monimutkaisiin esiintyy sama<br />
pyrkimys jakaa kaikki ajattelun kohteina olevat seikat profaaniin ja pyhään.<br />
Tällainen maailman kahtiajako on nimenomaan uskonnolliselle ajattelulle<br />
ominainen piirre. Uskonnon päätehtävänä on toimia ideajärjestelmänä,<br />
jonka mukaisesti me yhteiskuntamme tajuamme. Se siis manipuloi ihmisiä,<br />
jotta he näkisivät asiat tietystä näkökulmasta ja suhtautuisivat niihin<br />
tietyllä tavalla. Uskonnollisten käsitysten tarkoituksena on ennen kaikkea selittää<br />
ja ilmaista sitä, mikä asioissa on pysyvää ja säännönmukaista. Tällaisia<br />
asioita ovat esimerkiksi tähtien liikkeet, vuodenaikojen vaihtelut jne. Jopa<br />
kaikkein yksinkertaisimpien Durkheimin tuntemien uskontojen päätarkoituksena<br />
on ylläpitää positiivisella tavalla elämän normaalia kulkua.(Durkheim<br />
1980, 47–49, 55, 81, 209.)<br />
Durkheimin ajattelun kritiikkiä<br />
2.1.4<br />
Uskonnolla oli ilmeisesti vielä Durkheimin elinaikana niin vahva vaikutus<br />
länsimaisessa kulttuurissa, että sen ensimmäisyyttä muihin instituutioihin<br />
nähden pidettiin itsestäänselvyytenä. Myös Durkheimin näkemyksen mukaan<br />
muut instituutiot, esimerkiksi taide, ovat syntyneet uskonnosta (Randell<br />
1980, 20). Tämä väite ei kuitenkaan tunnu täysin vakuuttavalta. Vaikka<br />
jonkinlainen alkuinstituutio olisikin joskus ollut, miksi sitä pitäisi nimittää<br />
juuri uskonnoksi? Luultavampaa olisi, että uskonto instituutiona olisi syntynyt<br />
erosta tähän alkuinstituutioon aivan kuten taide ja muutkin instituutiot.<br />
Sitä vastoin se kommunikoinnin kehityksen mahdollistanut toiminta,<br />
jonka nykyisin luokittelemme taiteen piiriin kuuluvaksi, on saattanut edesauttaa<br />
uskontojen ja muiden tapajärjestelmien syntyä. Tästä olettamuksesta<br />
tarkemmin kohdassa, jossa käsittelen rituaalisen käyttäytymisen määrittelyä.<br />
Durkheimia on kritisoitu voimakkaasti hänen Uskontoelämän alkeismuodot<br />
-teoksessa alkuasukkaista ja heidän rituaaleistaan antamansa kuvan luotettavuudesta.<br />
Luodessaan selityksen uskonnoista Durkheimin tukeutui jokseenkin<br />
kritiikittömästi oman yhteisönsä kollektiiviseen tietoon. Durkheim,<br />
kuten muutkaan aikansa merkittävät alkuperäiskansojen tutkijat, ei ollut eläessään<br />
käynyt Australiassa eikä nähnyt alkuasukasta. Näin ollen hänen oli<br />
tyytyminen paikalla käyneiden muistiinpanoihin ja aiheesta aiemmin tehtyihin<br />
tutkimuksiin. Kenttätutkimuksen vähyyden vuoksi hänellä ei ollut ko-<br />
71
Change language