Lataa ilmaiseksi

van vihreän, ensimmäisen alusmaalauksen tai paremminkin piirustuksen päälle.
Tyhjän kuvapinnan puhtaudesta johtuvan aloittamisen pelon 221 myötä esiin
nousee siis myös magia. Ajatus tulevasta teoksesta maagisena objektina, jolla
on kyky vaikuttaa muihin yksilöihin. Jos työ epäonnistuu, se vaikuttaa muihin
väärällä tavalla, esimerkiksi viittaamalla tekijänsä kyvyttömyyteen taiteilijana.
Pahimmassa tapauksessa se ei vaikuta millään tavalla kehenkään.
Taiteellisessa työskentelyssä mana ikään kuin jättää epäonnistujan ja saattaa
johtaa hänen tuhoonsa 222 taiteilijana. Näin tapahtuu jos taiteilija ei kestä kovin
montaa täydellistä epäonnistumista.
Pelko ei ole pelkkää pelkoa lopputuloksen epäonnistumisesta vaan myös
vielä olemattoman tai ilmestymättömän edessä koettavaa jännitystä. Toisaalta
aloitus pelottaa, toisaalta se toimii kutsuna matkalle johonkin vielä tuntemattomaan,
kategorioiden ulkopuolelle.
Ennen myyttisen seikkailun alkua sankarille ilmaantuu aina jonkinlainen
merkki tai airut, joka tulkitaan kutsuksi. Usein tämä airut näyttäytyy pelottavana.
Sen mukanaan tuoma kutsu merkitsee muodonmuutoksen mysteerin
alkamista, eräänlaista initiaatiota. (Campbell 1996, 59.) Maalaamiseen rohkaisevana
airuena voidaan nähdä puhtaaseen maalauspohjaan umpimähkään
tehty epämääräinen kuvio. Sen avulla pelottavan puhdas maalauspohja on
tuhottu. Se on merkki, joka kertoo taiteilijan ylittävän juuri maalaamisen/
seikkailun kynnystä. Tämän jälkeen maalauksessa tapahtuva muodonmuutos
on konkreettista. Myös teoksen tekijä on jokaisen maalauksensa valmistumisen
aikana muuttunut ja tarkastelee maailmaa uudesta näkökulmasta.
Mikä sitten tekee puhtaasta maalauspohjasta niin pelottavan? Maalaustyön
aloittaminen on aina muutoksen aiheuttamista. Tällöin on puhtauden
esittämä ankara muuttumattomuuden vaatimus pakko rikkoa. Samalla joutuu
kohtaamaan ja ylittämään oman tekopyhyytensä, eikä sen kohtaaminen
ja tunnistaminen ole miellyttävä kokemus. On kuin katsoisi peiliin, joka armotta
paljastaa katsojansa vaietut puolet. Mary Douglasin (2005a, 239–242)
mukaan puhtaus on kaiken ylimääräisen hylkäämistä. Se on siis aina pelkis-
221 / Toisten kuvataiteilijoiden kanssa käymieni keskustelujen ja yhteisillä työhuoneilla tekemieni havaintojen
pohjalta olen päätynyt huomioon, että puhtaan kuvapinnan aiheuttamaa jännitystä esiintyy useilla kuvataiteilijoilla.
Joillakin maalareilla jännitys on ajoittain jopa niin voimakasta, että he maalaavat mieluiten vanhojen
maalausten päälle. Maalauspohjiksi käyvät tuolloin myös muiden vanhat maalaukset ja periaate on usein sama
kuin projisoitaessa kuvia sotkettuun maalauspohjaan.
222 / Taideteosta voidaan ajatella lahjana, jonka taiteilija antaa taidemaailmalle. Jos lahja ei ole kyllin hyvä,
ei siis sisällä tarpeeksi taidemanaa, ei se voi toimittaa tekijälleen vastalahjaa, toisin sanoen lisätä hänen taidemanansa
määrää. Ilman taidemanaa on taiteilijana toimiminen ja ylipäänsä taidemaailmaan kuuluminen mahdotonta
(vrt. Mauss 2002, 37–39). Douglas näkee manan poliittisen opportunismin käsitteenä, joka on sangen
helposti liikkuva ja puolta vaihtava (Douglas 2005a, 179). Samoin toimii taidemana, sekin siirtyy helposti taiteilijasta
toiseen ja tuntuu olevan jatkuvassa liikkeessä.
174