Lataa ilmaiseksi

Voisiko pyhä olla samanlainen rajojen ulkopuolelle jäävä elementti kuin
saastunutkin tai jopa sen osa. Douglas vastustaa tulkintaa, jonka mukaan pyhän
ajatus olisi yhdistettävissä kieltojen avulla sosiaalisesta erotettuun epäpuhtauteen.
Hän ei hyväksy käsitystä, jonka mukaan pyhä paikantuisi anomaliaan.
(Douglas 2005a, 54, 102, 236.) Douglasin (2005a) mukaan pyhä on
käsitetty maailmankaikkeuden perustana olevaksi rakennelmaksi, joka tekee
jokaisen sosiaalisen yhteisön symbolisesta todellisuudesta toimivan. Sosiaalisen
elämän kudos koostuu aina tavalla, joka estää yksilöitä tiedostamasta
yhteisön perustana olevaa konstruktiota. Siksi pyhää tai sen määritteleviä
rajoja ei kyetä selittämään tyhjentävästi. Se, että olemme kehollisia olentoja
ja kuulumme yhteisöömme, estää meitä näkemästä symbolisesti rakentuneiden
todellisuuskuviemme taakse.
Pyhän määrittelemiseksi Douglas (2005a, 54, 93, 106–107) käyttää apunaan
3. ja 5. Mooseksen kirjaa. Raamatun tekstistä hän vetää johtopäätöksen, että
pyhyys vertautuu täydellisyyteen. Heprean sanan qdš, pyhä, väitetään tarkoittaneen
alun perin jumalalle erotettua 88 . Kyse oli uhrista, jonka tuli olla
lajinsa täydellinen edustaja: puhdas, kokonainen ja mahdollisimman virheetön.
Täydellisen Douglas tulkitsee niin, että täydellinen asia tai olio on oman
luokkansa jäsen. Se ei siis jää luokkien väliin tai kuulu kahteen tai useampaan
luokkaan samaan aikaan. Pyhyys on eri kategorioiden pitämistä erillään
toisistaan eli puhtaina. Douglasin mukaan hyveellisyys ja oikeamielisyys
ovat pyhän ominaisuuksia ja ne tukevat sekä yksilön että lajin täydellisyyttä.
2.10.3
Douglas ja uskonnolliset
ja maalliset riitit
Miten rituaaleihin eri kulttuureissa suhtaudutaan? Länsimaissa yleinen lienee
käsitys, että primitiivisinä pitämissämme yhteisöissä rituaalisen käyttäytymisen
uskotaan johtavan toivottuihin tuloksiin. Tämän käsityksen voimakkuus
on saattanut joskus kenttätyötä tekevät antropologit heidän tutkimansa
yhteisön naurunalaiseksi (Douglas 2005a, 112).
Douglas (2005a, 121) jakaa rituaalit uskonnollisiin ja maallisiin rituaaleihin.
Tästä huolimatta hän on sitä mieltä, ettei näin yleisesti pitäisi tehdä vaan
kaikenlainen eksoottisuus ja mystisyys pitäisi karsia rituaalien tutkimisesta.
88 / Kustaa Vilkunan (1977, 335) mukaan pyhä-sanalla on ikivanha epäkristillinen merkitys: vaarallinen, varottava,
kielletty. Vilkuna tarkoittaa nimenomaan suomen kielen sanaa pyhä, joka saattaa olla yhtä vanhaa perua
kuin heprean qdš. Pyhä-sanaa voidaan siis pitää avaimena pyhän oikeaan tulkintaan yhtä hyvällä syylä kuin sanaa
qdš. ”Jumalalle erotettuhan” tarkoittaa periaatteessa samaa kuin profaanilta kielletty? Anttosen ja Viljasen
(2005, 21–22) mukaan Douglasin pyhä-sanan tarkastelusta jäävät puuttumaan ne kognitiiviset tekijät, jotka ovat
ohjanneet sanan käytön historiaa.
94