Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
netila vaihtelee äärimmäisyydestä toiseen. Ristin Johannes kuvailee tätä tunteiden<br />
vaihtelua sellaiseksi, että sielu luulee lähes jatkuvasti olevansa kilvoittelussaan<br />
epäonnistunut ja jumalan hylkäämä. Kuitenkin jumala toisinaan<br />
vuodattaa jo murtumaisillaan olevaan sieluun niin voimakasta hyvän olon<br />
tunnetta, että tämä uskoo jo olevansa autuudessa. Tästä euforiasta sielu taas<br />
pudotetaan takaisin kauhun ja epätoivon tunteisiin. Ristin Johanneksen mukaan<br />
henkisen kidutuksen tarkoituksena on aiheuttaa sielussa passiivisesti<br />
kieltäymys omasta itsestä (Ristin Johannes 2004, 28, 135.)<br />
Pimeä yö on kaksiosainen. Puhdistus sen ensimmäisenä vaiheena on kärsimystä<br />
aisteille. Ne eivät löydä siinä mistään nautintoa, koska niitä parhaillaan<br />
valmistetaan rakkauden yhtymystä varten. Yhtenä merkkinä puhdistuksesta<br />
on, ettei sielu pysty mietiskelemään eikä nojautumaan ”mielikuvituksen<br />
aistiin”. Puhdistuksen aikana sielu siirtyy aistisesta henkiseen, mikä<br />
käytännössä tarkoittaa siirtymistä mietiskelystä kontemplaatioon. Tapahtuu<br />
yhteen sulautuminen, jossa sielun alempi osa eli aistinen, sulautuu sen ylempään<br />
osaan eli henkeen. Joskus puhdistuksen aikana saattaa käydä niin, että<br />
pimeys rikkoutuu kun Saatanan enkeli, joka pyrkii aiheuttamaan sielulle<br />
ankaria kiusauksia, näyttää tälle todellisen tuntuisia mielikuvia. (Ristin Johannes<br />
2004, 57, 59, 64, 66, 72, 88, 98.)<br />
Pimeän yön toinen vaihe on hengen koettelemusta. Sen tarkoituksena on<br />
hengen valaisu, puhdistus ja kokoamus. Tämän puhdistavan kontemplaation<br />
aikana sielu tuntee voimakkaasti kuoleman varjon ja helvetin tuskat. Se uskoo<br />
tuhoutuvansa täysin ja sen eteen avautuu elävä näkymä helvettiin ja kadotukseen.<br />
Vaikutus on yhtä puhdistava kuin kiirastulella, mutta tehokkaampi.<br />
Yksi tunti tätä kontemplaatiota vastaa useita tunteja kiirastulessa. Kontemplaation<br />
tässä vaiheessa sielu kokee myös vieraantumuksia ja muistihäiriöitä,<br />
joiden takia se kadottaa pitkiltä ajanjaksoilta muistinsa ja tietonsa. Pimeä<br />
yö näet tekee sielun tyhjäksi, jotta sille voitaisiin antaa jumalallinen valo 44 .<br />
Yhtymyksessä sielun on Johanneksen mukaan saatava täyttyä kirkastetulla<br />
loisteella yhteydessä jumalaan. Tällöin sielun inhimillinen ymmärrys muuttuu<br />
jumalalliseksi. Sielu on itse kyvytön kuvaamaan mitä sille tänä aikana tapahtuu.<br />
(Ristin Johannes 2004, 95, 109, 111–112, 120–121, 125–126, 152, 167–169.)<br />
Ristin Johanneksen kuvailemissa mysteerikokemuksissa ei siis juurikaan<br />
nähdä näkyjä vaan niissä kokemuksen pääpaino on kauhun, pelon ja mität-<br />
44 / Jumala täyttää Ristin Johanneksen kertomuksessa sielun hyvin samaan tapaan, kuin myyttinen puhe<br />
Barthesilla täyttää historiastaan tyhjennetyn raaka-aineensa. Myytin raaka-aineet kutistuvat tässä ”pimeässä<br />
yössä” pelkiksi merkitseviksi funktioiksi. (ks. Barthes 1994, 177.) Myyttinen käsite on kuitenkin muodoton ja<br />
sen sisältämä niin sanottu tieto muodostuu pelkistä mielleyhtymistä. (Barthes 1994, 181.) Ehkä siis sielukin on<br />
kontemplaation jälkeen vain merkitsevä funktio, jonka sisältämä tieto muodostuu mielleyhtymistä. Johannes<br />
nimittäin sanoo uskon tyhjentävän ymmärryksen kaikesta luonnollisesta tiedosta, jotta se olisi valmis jumalalliseen<br />
viisauteen (Ristin Johannes 2004, 189).<br />
61