Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Lataa ilmaiseksi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kun kuvantekemiseni sisältää myös symboliikkaa, on sen tulkinnassa käytetty<br />
apuna joitakin teoksia myös uskontotieteen eri osa-alueilta. Tälle omaa<br />
työskentelyäni selvittävälle näkökulmalle on varattu oman päälukunsa.<br />
2.1<br />
Mite n Durkh eim<br />
uskonnon ymmärsi<br />
Durkheim 47 pyrkii tutkimuksessaan määrittelemään yleiskäsitteen ”uskonto”,<br />
jonka alle kaikki uskonnot mahtuisivat. Tästä johtuen hän kirjassaan harvemmin<br />
käsittelee nimeltä muita uskontoja kuin totemismista. Uskonnon yleiskäsitteenä<br />
hän jakaa erityisiin ja kiellettyihin, toisin sanoen pyhiin asioihin<br />
liittyvien tapojen ja uskomusten solidaariseksi järjestelmäksi. Tällaista järjestelmää<br />
Durkheim kutsuu kirkoksi. Hän siis pitää uskonnon ja kirkon ideoita<br />
toisistaan erottamattomina. Tästä johtuen Durkheim ajattelee kirkon kaikille<br />
yhteisön jäsenille kuuluvaksi moraaliseksi yhdyskunnaksi eikä pelkäksi<br />
pappien veljeskunnaksi. (Durkheim 1980, 63–64.)<br />
Pyhiin asioihin liittyvien uskomusten ja tapojen solidaarista järjestelmää<br />
voi nimittää myös rituaaleiksi ja rituaaliseksi ajatteluksi, sillä se laajenee jopa<br />
alueille joita kulttuurissamme on totuttu ajattelemaan uskonnon vastaisina.<br />
Uskonnon ulkopuolelle levittymisestään johtuen rituaalien ja rituaalisen<br />
ajattelun yhteisnimeksi sopisi paremmin rituaalinen käyttäytyminen 48<br />
kuin kirkko tai uskonto.<br />
47 / Ranskalainen Émile Durkheim (1858–1917) valmistui alun perin Pariisin École Normal Supérieurista<br />
oppikoulun filosofian opettajaksi. Hänen karrieerinsa jakautui kahteen vaiheeseen, ensin vuosina 1887–1902<br />
Bordeaux’ssa ja sitten 1902–1917 Pariisin Sorbonnessa. Durkheim piti elämäntehtävänään sosiologian nostamista<br />
tasavertaiseksi oppiaineeksi muiden yliopistollisten oppiaineiden joukkoon. Hänen pääteoksenaan pidetään<br />
vuonna 1912 ilmestynyttä Les formes élémentaires de la vie religieuse Le systéme totémique en Australie, jonka<br />
Seppo Randell on suomentanut nimellä Uskontoelämän alkeismuodot. Australialainen toteemijärjestelmä. Teoksessaan<br />
Durkheim pohti uskonnon yhteiskunnallista merkitystä. Häntä kiinnosti pyhään liittyvien uskomusten<br />
ja tapojen järjestelmä. (Randell 1980, 17–18.)<br />
Teoksessaan Harvat ja valitut, kirjoituksia ihmismielestä ja uskonnosta, jakaa Ilkka Pyysiäinen uskontotieteessä<br />
tavanomaiset uskonnon selitysmallit kahteen ryhmään: Ensimmäisen ryhmän selityksissä uskontoa<br />
pidetään uskona intuitionvastaisiin agentteihin. Unikuvat olisivat tämän tulkintamallin mukaan olleet alkuna<br />
ajatuksille ruumiista erillisen sielun, esi-isien ja jumalien olemassa ololle. (Pyysiäinen 2001, 25.) Tämä käsitys<br />
oli voimissaan jo ennen Durkheimin pääteoksen julkaisemista. Uskontoelämän alkeismuodot -teoksessaan hän<br />
käykin voimakkaasti kyseisen käsityksen kimppuun.<br />
Toisen, sosiaaliantropologiaa edustavan ryhmän uskonnon selitykset nouseva Durkheimin oman teorian<br />
pohjalta. Niissä katsotaan uskontojen selittyvän eri yhteisöjen sosiaalisista todellisuuksista. Jumala nähdään<br />
yhteisön kuvana ja symbolina. Tästä johtuen erot jumalkäsityksissä määräävät myös yhteisöjen välisiä eroja.<br />
(Pyysiäinen 2001, 26.)<br />
48 / Muun muassa Mary Douglas käyttää teoksessaan Puhtaus ja vaara termiä ”rituaalinen käyttäytyminen”.<br />
68
Change language