27.01.2015 Views

Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación

Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación

Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

pulAnti<br />

dos. Ima mikunapipash ismushkashina puzu<br />

millma wiñashka.<br />

Mishkitantapipulak wiñashka.<br />

pulanti [bulandi] s. amz. variedad<strong>de</strong>bejuco.<br />

Taruka ñawi nishka muyuta aparik<br />

anku, shuk llaktakunapika kalatis anku nishka.<br />

Pulanti muyuwankawallkakunatamiruranchik.<br />

Sin.kalatis<br />

pullu [pul y u] s. amz. troncoseco. Pallkaku -<br />

na illak chakishka kutu kaspi.<br />

Chakishka pulluta rupachinkapakapakuni.<br />

pullukuku [bul y ukuku] s. amz. variedad<strong>de</strong><br />

lechuza.Uchilla muru patpayuk, tutalla pu rik,<br />

puka ñawiyuk pishku.<br />

Pullukukukatutamipawashpapurin.<br />

puluna [puluna, puruna] v. amz. agujerear.<br />

Imatapash hutkuy.<br />

¿Pitakñukapahamparatapulurka<br />

puma [puma] s. amz. Tigre,puma.Hatun<br />

misishina rikurik, muru millmayuk, yura pi,<br />

hutkukunapi puñuk, aychallata mikuk sacha<br />

wiwa.<br />

Sachapumakunatakamanawañuchinachu<br />

kanchik.<br />

puna [puna] s. sierra,cordillera;altiplano.<br />

Hatun urkuyuk chirisapa llakta.<br />

Punapikaachkarasuurkumitiyan.<br />

puna suyu [puna suyu] s. región<strong>de</strong>lasierra.<br />

Urkukunayuk chirisapa llakta.<br />

Puna suyupikachirichirimikan,shinapash<br />

achkakichwarunamikawsan.<br />

Sin. sallka suyu.<br />

puncha [puŋča, punža, punša, punl y a] s.<br />

día. Inti yaya allpa mamata muyushpa chayay:<br />

sullka, kulla, haway, patma, haycha,<br />

tinki, hawkay.<br />

Kaypunchakasumakintiyukmikan.<br />

punchana [puŋžana, puŋčana] s. guatusa.<br />

Kuyshi na umayuk, puka rinri yuk, yana millmayuk,<br />

lumuta chakrapi mikuk sacha wiwa.<br />

Punchana aychakasumakmishkimikan.<br />

Sin. Siku.<br />

punchantin [puŋžandiŋ, puŋčandiŋ] adv.<br />

amz. diariamente,adiario. Tukuy punchakuna<br />

ninkapak shimi.<br />

Juanmashikayayawanpunchantin llamkan.<br />

punkara [puŋgara] s. amz. tipo<strong>de</strong>fruta.<br />

Killu wikiyuk mishki mikuna muyu.<br />

Punkara yurawikitasinchiyachishka.<br />

2. petróleo. Allpa mamapi tiyak yana wira.<br />

Punkarakatukuyrunakunapakmikan.<br />

Sin. 1 Kuytansiw; 2 allpawira.<br />

punkina [puŋgina, p h uŋgina, fuŋgina] v. hincharse,inflarse.<br />

Unkurishpa aycha wiñariy,<br />

wiksayuk warmishina aycha chutarina.<br />

Kirunanaymantauyapunkirka.<br />

punku [punku, puŋgu] s. puerta,entrada.<br />

Wa si ukuta wichkankapak rurashka.<br />

Wasi punkutawichkay.<br />

punsa [p h unza, punsa] s. bo. charco.Sachapi,<br />

maypipash achka yaku tan tarishka<br />

kucha.<br />

Kaypunsapikaachkawawamipukllan.<br />

Sin. Kucha, walun.<br />

puntu [fuŋdu] s. s. vasija,pondo. Ñañu sikiyuk<br />

manka. Yakuta apankapak ru rashka.<br />

¿Puntupiaswatañachurankichu.<br />

puntulunku [p h uŋtu luŋgu, putuluŋgu] s.<br />

sn., sc. recipientehecho<strong>de</strong>ltronco <strong>de</strong>cabuya.Chawar<br />

yurapa sapiwan puntutashina<br />

rurashka.<br />

Puntulunkuta haytashpapukllanchik.<br />

punzu [puŋzu, puŋtsu, p h uŋtsu] s. s. resíduo<br />

<strong>de</strong> hierba o paja que <strong>de</strong>jan los animales<br />

luego<strong>de</strong>alimentarse. Ima kiwakuna pash wiwakuna<br />

mikushka kipa tamushina sakirik.<br />

Wakramikushkapuchupunzutarupachini.<br />

2. adj. enredado. Patanyashka llama millmashina<br />

kak.<br />

Sachamantapunzu kiwatatantamuni.<br />

3. s. amz. viruta. Kaspita aspikpi llukshik ñutu<br />

hamchikuna.<br />

Punzutallukshichinkapakkaspitallakllarkani.<br />

punzuyana [puŋzuyana, puntsuyana] v.<br />

amz. erizarse. Wayrawan akcha chawsiriy.<br />

Kanpaumakapunzuyashkami.<br />

puñu [puñu, puyñu] s. s. cántaro<strong>de</strong>una<br />

oreja;pondo. Turu allpamanta rurashka shuk<br />

rinriyuk manka.<br />

Apitayanunkapakpuñu mankatarantini.<br />

puñuna [puñuna] v. dormir. Ñawi wichkarishpa<br />

samariy.<br />

116

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!