Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
pulAnti<br />
dos. Ima mikunapipash ismushkashina puzu<br />
millma wiñashka.<br />
Mishkitantapipulak wiñashka.<br />
pulanti [bulandi] s. amz. variedad<strong>de</strong>bejuco.<br />
Taruka ñawi nishka muyuta aparik<br />
anku, shuk llaktakunapika kalatis anku nishka.<br />
Pulanti muyuwankawallkakunatamiruranchik.<br />
Sin.kalatis<br />
pullu [pul y u] s. amz. troncoseco. Pallkaku -<br />
na illak chakishka kutu kaspi.<br />
Chakishka pulluta rupachinkapakapakuni.<br />
pullukuku [bul y ukuku] s. amz. variedad<strong>de</strong><br />
lechuza.Uchilla muru patpayuk, tutalla pu rik,<br />
puka ñawiyuk pishku.<br />
Pullukukukatutamipawashpapurin.<br />
puluna [puluna, puruna] v. amz. agujerear.<br />
Imatapash hutkuy.<br />
¿Pitakñukapahamparatapulurka<br />
puma [puma] s. amz. Tigre,puma.Hatun<br />
misishina rikurik, muru millmayuk, yura pi,<br />
hutkukunapi puñuk, aychallata mikuk sacha<br />
wiwa.<br />
Sachapumakunatakamanawañuchinachu<br />
kanchik.<br />
puna [puna] s. sierra,cordillera;altiplano.<br />
Hatun urkuyuk chirisapa llakta.<br />
Punapikaachkarasuurkumitiyan.<br />
puna suyu [puna suyu] s. región<strong>de</strong>lasierra.<br />
Urkukunayuk chirisapa llakta.<br />
Puna suyupikachirichirimikan,shinapash<br />
achkakichwarunamikawsan.<br />
Sin. sallka suyu.<br />
puncha [puŋča, punža, punša, punl y a] s.<br />
día. Inti yaya allpa mamata muyushpa chayay:<br />
sullka, kulla, haway, patma, haycha,<br />
tinki, hawkay.<br />
Kaypunchakasumakintiyukmikan.<br />
punchana [puŋžana, puŋčana] s. guatusa.<br />
Kuyshi na umayuk, puka rinri yuk, yana millmayuk,<br />
lumuta chakrapi mikuk sacha wiwa.<br />
Punchana aychakasumakmishkimikan.<br />
Sin. Siku.<br />
punchantin [puŋžandiŋ, puŋčandiŋ] adv.<br />
amz. diariamente,adiario. Tukuy punchakuna<br />
ninkapak shimi.<br />
Juanmashikayayawanpunchantin llamkan.<br />
punkara [puŋgara] s. amz. tipo<strong>de</strong>fruta.<br />
Killu wikiyuk mishki mikuna muyu.<br />
Punkara yurawikitasinchiyachishka.<br />
2. petróleo. Allpa mamapi tiyak yana wira.<br />
Punkarakatukuyrunakunapakmikan.<br />
Sin. 1 Kuytansiw; 2 allpawira.<br />
punkina [puŋgina, p h uŋgina, fuŋgina] v. hincharse,inflarse.<br />
Unkurishpa aycha wiñariy,<br />
wiksayuk warmishina aycha chutarina.<br />
Kirunanaymantauyapunkirka.<br />
punku [punku, puŋgu] s. puerta,entrada.<br />
Wa si ukuta wichkankapak rurashka.<br />
Wasi punkutawichkay.<br />
punsa [p h unza, punsa] s. bo. charco.Sachapi,<br />
maypipash achka yaku tan tarishka<br />
kucha.<br />
Kaypunsapikaachkawawamipukllan.<br />
Sin. Kucha, walun.<br />
puntu [fuŋdu] s. s. vasija,pondo. Ñañu sikiyuk<br />
manka. Yakuta apankapak ru rashka.<br />
¿Puntupiaswatañachurankichu.<br />
puntulunku [p h uŋtu luŋgu, putuluŋgu] s.<br />
sn., sc. recipientehecho<strong>de</strong>ltronco <strong>de</strong>cabuya.Chawar<br />
yurapa sapiwan puntutashina<br />
rurashka.<br />
Puntulunkuta haytashpapukllanchik.<br />
punzu [puŋzu, puŋtsu, p h uŋtsu] s. s. resíduo<br />
<strong>de</strong> hierba o paja que <strong>de</strong>jan los animales<br />
luego<strong>de</strong>alimentarse. Ima kiwakuna pash wiwakuna<br />
mikushka kipa tamushina sakirik.<br />
Wakramikushkapuchupunzutarupachini.<br />
2. adj. enredado. Patanyashka llama millmashina<br />
kak.<br />
Sachamantapunzu kiwatatantamuni.<br />
3. s. amz. viruta. Kaspita aspikpi llukshik ñutu<br />
hamchikuna.<br />
Punzutallukshichinkapakkaspitallakllarkani.<br />
punzuyana [puŋzuyana, puntsuyana] v.<br />
amz. erizarse. Wayrawan akcha chawsiriy.<br />
Kanpaumakapunzuyashkami.<br />
puñu [puñu, puyñu] s. s. cántaro<strong>de</strong>una<br />
oreja;pondo. Turu allpamanta rurashka shuk<br />
rinriyuk manka.<br />
Apitayanunkapakpuñu mankatarantini.<br />
puñuna [puñuna] v. dormir. Ñawi wichkarishpa<br />
samariy.<br />
116