Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kusHpi<br />
Runakuna wiwakuna, pishkukunapash haytarishpa<br />
hawaman pawan.<br />
Paykapampapi kushparka.<br />
kushpi [kušpi] s. peonza. muyuchinkapak<br />
pukllana.<br />
Wawakakushpiwanmipukllan.<br />
Sin. piruru.<br />
kuska [kuska] s. amz. puesto,lugar,dirección,sitio.<br />
Maypi kashkata, kawsashkata riksichik<br />
shimi.<br />
Kaykuskapimiwasitarurasha.<br />
Sin. tiyaskan, suyu.<br />
kuskunku [kuskuŋgu] s. sns. búho. Uchpa<br />
patpayuk, misi ñawishina tutapi pawak anka.<br />
Kuskunku wakakpikawañuytiyachunninkunami.<br />
Sin. Pukunku, apapa.<br />
kutama [kutama] s. costal. Tulushina, imapash<br />
wakaychinkapak rurashka.<br />
Atukka kutamapi urpita, yututapash<br />
churashka.<br />
kutashka [kutaška] s. harina. Muruku nata<br />
ñutukpi llukshik haku.<br />
Kutashkatautkayanunki.<br />
Sin. kuta, haku.<br />
kutana [kutana] v. moler. Murukunata kutana<br />
ru miwan ñutuchiy.<br />
Paykaapitarurankapakmisaratakutarka.<br />
Sin. Chamkana.<br />
kutichina [kutičina] v. contestar. Pipash,<br />
maykanpash imata nikpi rimashpa tikrachiy.<br />
Wawakunañukanishkatakutichirka.<br />
2. <strong>de</strong>volver. Mañashkakunata tikrachiy.<br />
Mañachishkallamatañami kutichirka.<br />
Sin. 1 Kutipana, tikrachina, rantimpana.<br />
kutimpu [kutimbu, kutiŋbu] s. amz. armadillogran<strong>de</strong>.Suni<br />
silluyuk, raku karayuk charapashina<br />
rumi washayuk, allpa hutkupi<br />
kawsak wiwa.<br />
Kutimpukaallpataaspishpaukumanchinkarirka.<br />
kutimuna [kutimuna] v. retornar,regresar,<br />
volver. Maymantapash kikin suyuman tikray.<br />
Wakinkichwarunakunakakikinllaktaman<br />
kutimun.<br />
kutin [kutiŋ] adv. otravez,<strong>de</strong>nuevo,nuevamente.Chayllatatak<br />
ruray.<br />
Ñawasimankutin tikrakun.<br />
kutsi [kutsi, kusi] adj. s. ligero,ágil. Imatapash<br />
hawalla utka utka rurak runa.<br />
Chayrunatakakutsi kakpimisawarirka.<br />
2. amz. laborioso.Mana killa runa.<br />
Paykakutsi kashpamiallikawsan.<br />
Sin. 1 Utka.<br />
kutu [kutu] s. bocio. Kunka punkirishpa<br />
rumpashina wiñak aycha.<br />
Wawapakunkapi kutu wiñashka.<br />
2. s. s. corto.Imapash mana suni, kutu lla rikurik.<br />
Wawakakutu warayukmikan.<br />
Sin. 2 kuru, kurulla.<br />
kutu [kutu] s. amz. variedad<strong>de</strong>mono. Killu<br />
millmayuk, sinchita kaparik sachapi kawsak<br />
shuktak sami kushillu wiwa.<br />
Sachapikututariksinkapakrini.<br />
kutul [kutul, xatulu, katul, katulu] s. s. hoja<br />
quecubrealchoclo. Sara kaspata pillurik<br />
panka.<br />
Chukllutantatakutulwanpillurka.<br />
kutuyana [kutuyana] v. s. encogerse.<br />
Awashkakunata takshakpi kichkiyashpa uchi -<br />
lla tukuy.<br />
Ruwanaawashkatatimpushkayakuwansarukpiallikutuyarin.<br />
Sin. Kuruyay, kurulla yay, kurpayay.<br />
kuwa [kuwa] s. amz. sapoquehabitaenárboles.<br />
Yurakuna hawapi kuwa kuwa nishpa<br />
ka parik, mikuna hampatushina rikurik wiwa.<br />
Kuwa hampatukayurapimikawsan.<br />
kuwayu [kuwayu] s. amz. pájaronocturno<br />
<strong>de</strong>nominado huacharro. Muru patpayuk<br />
uchilla pishku, tutalla llukshik, mikunkapak<br />
mana alli.<br />
Kunan tutamantaka kuwayumi yallita wakarka.<br />
kuwayu [kuwayu] s. amz. sapopequeño<br />
comestible. Ñawisapa uchilla rikrayuk kuwayu<br />
kuwayu nishpa kaparik wiwa, mikuypak<br />
alli.<br />
Kuwayu aychakamishkimikan.<br />
kuna [kuna] v. dar. Ima charishka kunata<br />
shukman karay.<br />
Kanpashuyushkatakapaymankurkani.<br />
Sin. karana.<br />
kuy [kuy, kuwi, kowi] s. cuy,conejillo<strong>de</strong>indias.<br />
Wasi ukupi, uchilla, mishki aychayuk<br />
86