Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
CHAmpA<br />
rukunata raku rakulla kutana.<br />
Chuchimankarankapakmikutanarumipisaratachamkanchik.<br />
champa [čampa, čamba, čaŋba, žaŋba] s.<br />
s. terrón<strong>de</strong>césped. Allpata kiwantin llukshichishka.<br />
Tarpunkapak llachuwan champata chakmani.<br />
champayana [čambayana, čaŋbayana,<br />
šaŋbayana] v. sc. tenermalestar;<strong>de</strong>caerse.<br />
Ñukanchikpa aychakuna shaykushkashina<br />
tukuna.<br />
Ñukapaaychakaaswataupyakpimichampayan.<br />
Sin. urmarina.<br />
champira [čambira] s. chambira. Sacha<br />
ukupi tiyak, killu puchkayuk yurami, pitashinalla.<br />
Champiramanta puchkawanunkutamiawarkani.<br />
champuru [čamburu] s. chamburo. Papayashina<br />
mikuna muyuta aparik yura.<br />
Champuru yuraallipukuchunkakamanami<br />
kan.<br />
2. tipo<strong>de</strong> árbolespinoso. Hatun kashayuk<br />
api yura.<br />
Anti suyupika champuru yuramanta allimi<br />
mitsarinakanchik.<br />
Sin. 1 Chilliwakan.<br />
chamuk [čamuk, čamux, čamug, xamun,<br />
čama, čamak] adj. insípido,<strong>de</strong>sabrido,soso.<br />
Ima mikuykunapash mishkita, kachita mana<br />
charik.<br />
Unkushpakacha muk mikunatallamimikun.<br />
2. apático,singracia.Killaysiki, imatapash<br />
mana munak.<br />
TantanakuypiJuanmashikachamukmiyallin.<br />
Sin. Ñukñu, hamlla, upa, chamcha, aminta.<br />
chanchana [čaŋčana] v. sc. entablillar.<br />
Kaspikunapura llutachishpa tullu pakirishkata<br />
chumpiwan pilluchina.<br />
Chakitullupakirikpikahampiwasimanapankapakkakaspikunawanmichanchanchik.<br />
Sin. Watana.<br />
chani [čani] s. precio, valor. Imakuna mashna<br />
kak.<br />
Kaykuchikakimsapachakwarankachaniyukmikan.<br />
chanka [čaŋga] s. pierna;muslo. Kunkuriman<br />
ta sikikaman tiyak aycha.<br />
Wakrachankatacharkishpakaraymipakwakaychinkuna.<br />
chankana [čaŋgana] v. entrecruzar las<br />
piernas, sujetar con las piernas. Pitapash<br />
chankawan pilluna.<br />
Hatun yuraman sikankapakka chankawan<br />
chankani.<br />
chantasu [čantasu, čantazu] s. sc. Llama;<br />
burro.Ushushina hatun wiwa, apachikunata<br />
aparik<br />
Chantasu wirawanmiwayrashkaunkuytaka<br />
hampin.<br />
Sin. Llaminku, runallama.<br />
chañawi [čañawi] s. amz. variedad<strong>de</strong>pájaroqueimitaalos<strong>de</strong>más<strong>de</strong>suespecie.<br />
Yanawan,<br />
killuwan mu ru pishku, tukuy<br />
pishkukuna ta yachapak.<br />
Antisuyupikachañawi pishkukasumaktami<br />
takin.<br />
chapa [čapa] s. amz. frutosquecrecenpegados.<br />
Tinkirishpa, llutarishpa wiñak murukuna.<br />
Kaychapa palantatakuchimankaray.<br />
Sin. Misha.<br />
chapak [čapak] s. vigilante,policía,agente,<br />
<strong>de</strong>tective. Awka runashina, llaktapi kawsak<br />
runakunata kamak.<br />
Chapakkunaka millay runakunamanta<br />
kaman.<br />
chapana [čapana] v. espíar,mirar,observar.<br />
Imatapash pakalla rikuna.<br />
Amashuwachunkatukuykunachapanchik.<br />
Sin. Rikuy.<br />
chapul [čabul] s. mariposa. Sumak<br />
tullpuyuk patak rikra, pawashpa chuspishina<br />
purik.<br />
Sisayurakunapikasumaktamichapulkunaka<br />
tiyarin.<br />
Sin. Pillpintu.<br />
chapuna [čapuna] v. mezclar,hacermasa,<br />
hacerbarro;<strong>de</strong>sor<strong>de</strong>nar,confundir,<strong>de</strong>sigualar.<br />
Imakunatapash shukwan chakruchina.<br />
Ñuñuta,machkawanmikunkapakchapuni.<br />
charapa [čarapa] s. amz. variedad<strong>de</strong>tortugaacuática.<br />
Yakupi kawsak yawatishina.<br />
54