27.01.2015 Views

Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación

Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación

Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación

SHOW MORE
SHOW LESS
  • No tags were found...

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

CHAmpA<br />

rukunata raku rakulla kutana.<br />

Chuchimankarankapakmikutanarumipisaratachamkanchik.<br />

champa [čampa, čamba, čaŋba, žaŋba] s.<br />

s. terrón<strong>de</strong>césped. Allpata kiwantin llukshichishka.<br />

Tarpunkapak llachuwan champata chakmani.<br />

champayana [čambayana, čaŋbayana,<br />

šaŋbayana] v. sc. tenermalestar;<strong>de</strong>caerse.<br />

Ñukanchikpa aychakuna shaykushkashina<br />

tukuna.<br />

Ñukapaaychakaaswataupyakpimichampayan.<br />

Sin. urmarina.<br />

champira [čambira] s. chambira. Sacha<br />

ukupi tiyak, killu puchkayuk yurami, pitashinalla.<br />

Champiramanta puchkawanunkutamiawarkani.<br />

champuru [čamburu] s. chamburo. Papayashina<br />

mikuna muyuta aparik yura.<br />

Champuru yuraallipukuchunkakamanami<br />

kan.<br />

2. tipo<strong>de</strong> árbolespinoso. Hatun kashayuk<br />

api yura.<br />

Anti suyupika champuru yuramanta allimi<br />

mitsarinakanchik.<br />

Sin. 1 Chilliwakan.<br />

chamuk [čamuk, čamux, čamug, xamun,<br />

čama, čamak] adj. insípido,<strong>de</strong>sabrido,soso.<br />

Ima mikuykunapash mishkita, kachita mana<br />

charik.<br />

Unkushpakacha muk mikunatallamimikun.<br />

2. apático,singracia.Killaysiki, imatapash<br />

mana munak.<br />

TantanakuypiJuanmashikachamukmiyallin.<br />

Sin. Ñukñu, hamlla, upa, chamcha, aminta.<br />

chanchana [čaŋčana] v. sc. entablillar.<br />

Kaspikunapura llutachishpa tullu pakirishkata<br />

chumpiwan pilluchina.<br />

Chakitullupakirikpikahampiwasimanapankapakkakaspikunawanmichanchanchik.<br />

Sin. Watana.<br />

chani [čani] s. precio, valor. Imakuna mashna<br />

kak.<br />

Kaykuchikakimsapachakwarankachaniyukmikan.<br />

chanka [čaŋga] s. pierna;muslo. Kunkuriman<br />

ta sikikaman tiyak aycha.<br />

Wakrachankatacharkishpakaraymipakwakaychinkuna.<br />

chankana [čaŋgana] v. entrecruzar las<br />

piernas, sujetar con las piernas. Pitapash<br />

chankawan pilluna.<br />

Hatun yuraman sikankapakka chankawan<br />

chankani.<br />

chantasu [čantasu, čantazu] s. sc. Llama;<br />

burro.Ushushina hatun wiwa, apachikunata<br />

aparik<br />

Chantasu wirawanmiwayrashkaunkuytaka<br />

hampin.<br />

Sin. Llaminku, runallama.<br />

chañawi [čañawi] s. amz. variedad<strong>de</strong>pájaroqueimitaalos<strong>de</strong>más<strong>de</strong>suespecie.<br />

Yanawan,<br />

killuwan mu ru pishku, tukuy<br />

pishkukuna ta yachapak.<br />

Antisuyupikachañawi pishkukasumaktami<br />

takin.<br />

chapa [čapa] s. amz. frutosquecrecenpegados.<br />

Tinkirishpa, llutarishpa wiñak murukuna.<br />

Kaychapa palantatakuchimankaray.<br />

Sin. Misha.<br />

chapak [čapak] s. vigilante,policía,agente,<br />

<strong>de</strong>tective. Awka runashina, llaktapi kawsak<br />

runakunata kamak.<br />

Chapakkunaka millay runakunamanta<br />

kaman.<br />

chapana [čapana] v. espíar,mirar,observar.<br />

Imatapash pakalla rikuna.<br />

Amashuwachunkatukuykunachapanchik.<br />

Sin. Rikuy.<br />

chapul [čabul] s. mariposa. Sumak<br />

tullpuyuk patak rikra, pawashpa chuspishina<br />

purik.<br />

Sisayurakunapikasumaktamichapulkunaka<br />

tiyarin.<br />

Sin. Pillpintu.<br />

chapuna [čapuna] v. mezclar,hacermasa,<br />

hacerbarro;<strong>de</strong>sor<strong>de</strong>nar,confundir,<strong>de</strong>sigualar.<br />

Imakunatapash shukwan chakruchina.<br />

Ñuñuta,machkawanmikunkapakchapuni.<br />

charapa [čarapa] s. amz. variedad<strong>de</strong>tortugaacuática.<br />

Yakupi kawsak yawatishina.<br />

54

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!