Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
Yachakukkunapa Shimiyuk Kamu - Ministerio de Educación
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ts<br />
tsala [tsala, tsalan, sala, čala, zala] adj.<br />
flaco,<strong>de</strong>lgado,raquítico,<strong>de</strong>snutrido,pálido;<br />
alto. Runakuna, wiwakunapash ima wira<br />
illak; shukkunapika un-kushkashina tukushpa<br />
tullukunapash rikurik.<br />
Raymipika tsala wakratamiwañuchishka.<br />
2. Mestizo.Kastilla yawarwan runa yawarwan<br />
chakrurishka runakuna.<br />
Tawkatsalamimanañukanchiktariksinchu.<br />
Sin.1 irki, charki, 2 laychu, mishu, misti.<br />
tsalak manku [tsalax manku] s. amz. tipo<br />
<strong>de</strong>pájaro. Shuk hatun manku, tsalak tsalak<br />
kaparik, shuk llaktakunapika tsalak tsalak<br />
shutiyuk.<br />
Tsalak manku pishkuta yuramanta pawachirkani.<br />
Sin. Tsalak tsalak.<br />
tsalakulun [tsalakulun] s. amz. variedad<br />
<strong>de</strong>lagartija. Shuk yanawan wayllawan hawi -<br />
rishka intipi kunuk uchilla hayampi, shuk llak -<br />
takunapi palu nishka wiwa.<br />
Tsalakulun intipikunukushka.<br />
tsalak tsalak [tsalax tsalax] s. amz. tipo<br />
<strong>de</strong>pájaro. Shuk hatun manku, tsalak tsalak<br />
kaparik, shuk llaktakunapika tsalak manku<br />
shutiyuk.<br />
Tsalak tsalak pishkutayuramantapawachirkani.<br />
Sin. Tsalak manku.<br />
tsalanchuspi [tsalančuspi] s. zancudo.<br />
Suni chaki chuspi.<br />
Tsalanchuspikaninantamikanin.<br />
tsalayarina [tsalayarina] v. pali<strong>de</strong>cer;a<strong>de</strong>lgazarse.<br />
Imapash ñañulla tukuy.<br />
Wakrakamanamikushkaraykutsalayarishkami.<br />
tsan [tsaŋ] adj. amz. inclinado, vertical.<br />
Mana sikaypak urku, yura, imapash shayak<br />
kak.<br />
Tsan urku kakpimi mana sikayta<br />
usharkanichu.<br />
tsatsa [tsatsa] s. amz. tipo <strong>de</strong> arena<br />
142<br />
gruesa. Killu rikurik raku tiyu.<br />
Hatunmayumanta tsatsata surkurkanchik.<br />
tsawata [tsawata] s. amz. tortugaterrestre.<br />
Sachapi kawsak charapashina.<br />
Tsawata allpapillukan.<br />
tsiklla [tsixl y a] adj. amz. recto; directo<br />
(haciaunadirección). Shuk mana wistu, mukupash<br />
illak kaspi.<br />
Tawnarayku tsiklla kaspita rikushpa pitimunki.<br />
tsili anku [tsili anku] s. variedad<strong>de</strong>bejuco.<br />
Shuksukusshinaayllu.<br />
Yayakatsili ankuwanashankataawakun.<br />
tsilinkitsi [tsiliŋkitsi, tsil y ikitsin] s. sc. variedad<strong>de</strong>lagartija.<br />
Shuk puzu ñañu palu.<br />
Tsilinkitsi intipikununkapakllukshishka.<br />
tsimpiyu [tsiŋbiyu] s. amz. plantamedicinal<br />
<strong>de</strong>sinflamante. Ha yak pankayuk, puka muyuyuk,<br />
uchilla hampi suni yura.<br />
Tsimpiyu yurakahampimikan.<br />
tsimukina [tsimukina] v. sc. Pestañear.<br />
Ñawita ñalla ñalla sipuy.<br />
Mapañawiukumanyaykukpikutinkutintsimukin.<br />
Sin. sipuna, kimllana, pimpirana.<br />
tsintsimpu [tsintsimpu] s. amz. Variedad<br />
<strong>de</strong>plantaritual. Alli hampi yurami kan.<br />
Kay tsintsimpu yura yakuta upyashpaka<br />
wamrakaallichakukmi tukun.<br />
tsinzu [tsiŋzu, tsintsu] s. variedad<strong>de</strong>planta<br />
<strong>de</strong>nominada tsinzu. Ashnak yuyu, wayrashkata<br />
pichankapak kak.<br />
Wayrashkatatsinzuwanpichaway.<br />
tsinzu [tsiŋzu, tsintsu] adj. amz. raquítico.<br />
Mana mikunata munak wawa, tullu, irki wiwa.<br />
Tsinzu kakpimi kuchitaka mana<br />
rantirkanichu.<br />
Sin. Irki, tsala, charki, tullu.<br />
tsitsi [tsitsi] adj. arruga <strong>de</strong> la piel <strong>de</strong> los<br />
ojos. Ñawipi sipuyashka.<br />
Yayapañawikatsitsiyukmikan.<br />
tsitsikina [tsitsikina] v. sc. pellizcar.Maki