Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 seeseen tulevat muun muassa etäopetus, verkostokoulut, etäterveydenhuolto, matkojen yhdistäminen, yhteispalvelutuotanto ja sosiaalisten verkostojen ylläpito. Kirkot, kansalaisjärjestöt, vapaaehtoinen maanpuolustustyö, Suomen Punainen Risti ja useat muut järjestöt tukevat toiminnallaan kansalaisten yleistä peruspalvelujen saantia. Jatkuvasti syntyvää peruspalveluvajetta paikataan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin kolmannen sektorin toimijain avulla. Sosiaalisten rakenteiden hajoaminen on asettanut tarpeen kehittää uusia yhteisöllisiä toimintamuotoja. Vuoden 2000 maaliskuussa uudistettu perustuslaki vahvisti kansalaisten perustuslaillista asemaa ja oikeuksia peruspalvelujen saantiin asuinpaikasta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Kansalaiset ovat entistä aktiivisempia peräämään oikeuksiaan lakisääteisten ja totuttujen palvelujen saantiin. Keskeisiä vaatimuksia ovat oikeudet lasten päivähoitoon, kouluavustajiin, erilaisiin kuljetuksiin, terveyspalveluihin, sosiaalitukeen, opintojen avustamiseen ja vanhustenhuoltoon. Yhteiskunnan palvelutuotantoon ja sen tasoon sekä monipuolisuuteen asetetaan yhä lisääntyviä vaatimuksia. Lääninhallituksiin osoitetut kantelut palvelujen toimivuuden ongelmista lisääntyvät jatkuvasti. Ongelmaksi onkin kohoamassa vaikeus yhteen sovittaa lisääntyvät vaatimukset, väestö- ja aluerakenteiden suuret muutokset ja voimavarojen riittävyys nykyisillä periaatteilla tuottaa kansalaisten lakisääteiset ja totutut peruspalvelut. Selviytymisen alueelliset erot edellyttävät palvelurakenteiden ja tuotantoalueiden uudelleen arviointia sekä uudistamista. Peruspalvelujen arviointi Suomi on lähes kokonaan harvaan asuttu maa. Sen eri osissa vallitsevat hyvin erilaiset väestö- ja elinkeinorakenteet sekä elämisen olosuhteet. Huomattava osa pinta-alasta on täysin asumatonta. Laajoilla alueilla on vain muutamia asukkaita neliökilometrillä. Kuntakeskukset muodostavat maaseudun taajamat, mutta useimmat niistäkin menettävät jatkuvasti väestöään. Maakuntakeskuksetkaan ilman vahvaa elinkeinotoimintaa tai koulutuskeskusta eivät pystyt pidättämään valikoivaa lähtömuuttoa. Teollisuus- ja yliopistokaupungit, erityisesti maan eteläosissa ovat muuton pääasiallisia kohteita. Elinkeino- ja koulutusrakenteiden muutokseen mukautuva Suomi on peruspalvelutuotannossaan suurten muutosten keskellä. Pääkeskusten ja niiden lähialueiden palvelutuotanto ei pysty aina vastaamaan kasvaviin tarpeisiin. Syrjäseuduilla palvelutuotannon perusta rapautuu pitkien etäisyyksien, vähenevän väestön ja niukkojen voimavarojen johdosta. Syrjäseuduilla palvelujen hakumatkojen pituus on kymmeniä, jopa satoja kilometrejä. Pohjois- ja Itä-Suomessa peruskoulun yläluokkien ja lukion oppilaiden pisimmät päivittäiset koulumatkat ovat kuin Helsingin nuori kävisi päivittäin koulua Mikkelissä! Erityispalvelujen hakumatkat saattavat olla satoja kilometrejä, vaikkapa Utsjoelta tai Enontekiöstä Rovaniemeen. Asutuksen keskittyessä syrjäseutujen väestön peruspalvelujen saatavuus on vaarassa heiketä edelleen ilman erityistoimia. Kasvukeskusten palvelutuotannon on vaikea pysyä väestönkasvun tahdissa. Erityisesti monet kaupunkiseutujen pienet kunnat eivät pysty tuottamaan uusien lähiöiden palveluja väestönkasvun edellyttämällä tavalla. Vaikka lainsäädäntö edellyttää yhtäläistä peruspalvelutasoa maan kaikissa osissa, etäisyydet ja väestöpohja asettavat palvelujen saatavuudelle käytännön rajat. Syrjäseuduilla hälytysajoneuvojen paikalle tulo saattaa pahimmillaan kestää jopa tunteja, mikä asettaa hädänalaiset kansalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan maan eri osissa. Keskuksissa palvelut saattavat olla lähellä, mutta niiden tarjonta tarpeeseen nähden voi ajoittain olla riittämätöntä. Ongelma koetaan ainakin useiden sairaaloiden päivystyspoliklinikoilla. Peruspalvelujen arvioinnissa onkin erotettava palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Saavutettavuudessa voi olla kyse sekä niukasta saatavuudesta että pitkien etäisyyksien ja puutteellisten liikenneyhteyksien palveluille aiheuttamista aikaviiveistä ja korkeista kustannuksista. Kyse ei ole vain pohjoisen, vaan myös maan eteläosien syrjäisten alueiden sekä saaristojen ongelmista. Tilastokeskuksen määrittelyn mukaan maassa on yli kolmesataa kuntaa, joiden olosuhteissa harva asutus ja pitkät etäisyydet tuottavat peruspalvelujen toteuttamiselle merkittäviä ongelmia. Valtiohallinnon palveluverkko on asutuksen harventumisen ja säästösyiden vuoksi selvästi heikentynyt. Suurin suhteellinen työpaikkakato on toteutunut maan pohjois- ja itäosissa, erityisesti Lapissa. Kuntien palvelutuotanto riippuu asutusrakenteesta, väestömäärästä, tuloperustasta ja kuntapäättäjien asennemaailmasta. Avoimen sektorin ja valtion liikelaitosten palvelutuotantoa ohjaavat tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimukset, tuottavuus sekä kilpailutilanne. Väestön vähentyminen ja tuloperustan heikentyminen vievät edellytyksiä julkisen palvelutuotannon hankinnalta kilpailutetulta avoimelta sektorilta. Yrityksille ei yksinkertaisesti ole riittävästi asiakkaita. Tilanne lisää syrjäseuduilla julkishallinnon yksinomaista vastuuta peruspalvelujen tuottamisessa. Vaikeimmilla alueilla kyse on myös paikallisten työpaikkojen säilymisestä ja kansanvaltaisen ohjauksen vahvasta otteesta yhteen sovittaa pienten väestömäärien monialaista palvelutuotantoa. Yritysten toimesta sitä tuskin riittävästi tapahtuisi. Lähihistorian kehitys on osaltaan syynä käsillä olevaan tarpeeseen muuttaa peruspalvelutuotantoa. Valtion kuntiin kohdistuneen normiohjauksen purku ja valtion- - 11 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 osuuksien mukauttaminen kunnan väestömäärään ja väestön elinolosuhteisiin perustuvaksi kokonaisvaltionosuudeksi lisätyn itsehallinnon ohella johti lähes kaikkien palvelutuotannon kuntayhtymien purkuun. Kunnat halusivat itse hoitaa asukkaidensa tarpeet isännöimällä myös käytettäviä voimavaroja. Pienetkin kunnat halusivat itse toteuttaa kuntalaistensa peruspalvelutuotannon. Yhteiskunnan raju rakenteellinen muutos, vahvistetut yksilönoikeudet, kasvavat sosiaaliset ongelmat yhdessä vaatimustason kohoamisen kanssa aiheuttavat nyt palvelutuotannon ongelmia. Selviytyminen on edellyttänyt säästöjä, jotka on kohdistettu tasapuolisesti kaikkiin menoihin, missä se on ollut mahdollista. Monilta osin palvelutuotannossa on alitettu jopa lakisääteinen taso. Kansalaisten asema suhteessa palvelujen saantiin ja talouselämän kehittämismahdollisuuksiin on eriarvoistunut sekä alueellisesti että rakenteellisesti. Valtiohallinnon viimevuosien toimenpiteet ovat yhtälailla vaikuttaneet peruspalvelutuotantoon ja kansalaisten asemaan. Kansallisen kilpailukyvyn tehostaminen ja työvoiman turvaaminen myös avoimen sektorin tarpeisiin on edellyttänyt toiminnan tehostamista. Valtion tuottavuustavoitteet ja teknologian käytön vaatimus ovat vähentäneet työvoimaa ja keskittäneet palvelutuotantoa. Kaikilla hallinnonaloilla suoritetut toimenpiteet ovat aiheuttaneet erityisesti syrjäseuduilla peruspalveluvajetta, joka näkyy teiden kunnossa, julkisen liikenteen uudelleen järjestelynä ja useimpien toimintojen supistamisena. Tosin valtio on samanaikaisesti käynnistänyt useita hankkeita yhteispalvelutuotannon toteuttamiseksi ja sisäisen turvallisuuden edistämiseksi. Valtio edellyttää nyt myös kunnilta rakenteiden ja palvelutuotannon uudistamista vapaaehtoisilla ratkaisuilla. Tosin niihin liittyy myös rakenteellisia ja taloudellisia velvoitteita. Kuntien, valtion ja avoimen sektorin toimenpiteet ovat perustuneet rakennemuutokseen ja pakkoon tehostaa toimintoja. Niiden yhteisvaikutus on muuttanut erityisesti syrjäisten seutujen ihmisten elinolosuhteita. Asiakkaiden puuttuessa merkittävä osa kyläkouluista, kaupoista, posteista, kirjastoista ja muista palveluista on lakkautettu. Osa palveluista on liikkuvia, mutta huoltoasemien liikennemyymälät alkavat korvata kannattamattomia myymäläautoreittejä. Kansalaiskuulemisissa suurinta huolta on kannettu kaupan, liikenteen, lääkehuollon ja kunnallisen kotiavustuksen toiminnan jatkumisesta sekä tiestön kunnon heikentymisestä. Kylille kaivataan “kylärenkejä ja – piikoja” huolehtimaan ikääntyvän väestön kotona asumisesta. Avun tarve kasvaa jatkuvasti maatilojen ja niiden raskaan kaluston vähetessä. Asukkaat tarvitsevat ulkopuolista apua teiden auraukseen, puuhuoltoon ja päivittäisten askareiden toteuttamiseen. Vastaavia toisiin olosuhteisiin perustuvia palveluja tarvitaan taajamayhteisöissä. Kotiavustus- ja vanhustenhuoltotyö edellyttää laajennusta ja monipuolistamista ikääntyneen väestön lisääntyessä. Muutoksen seuranta ja tulevaisuuteen suuntautuvien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttävät yhteiskunnallisen kehityksen jatkuvaa seurantaa ja arviointia. Lakiin perustuen lääninhallitukset ovat jo kymmenen vuoden ajan seitsemän ministeriön toimeksiannosta sisäasiainministeriön johdolla toteuttaneet ja kehittäneet peruspalvelujen arviointia. Tehtävä sopii hyvin lääninhallituksille, sillä ne ovat valtion monialaisia aluehallintoviranomaisia, joilla on monipuolinen tehtäväkokonaisuus ja hyvä alueidensa tuntemus. Lisäksi lääninhallituksilla on kiinteä ja monipuolinen tulosohjaussuhde valtion keskushallintoon, kiinteä yhteys muuhun aluehallintoon sekä monipuolinen ohjaussuhde kuntiin. Lääninhallitukset toimivat useiden toimialojen lupaviranomaisena, mikä edellyttää myös alueen elinkeinoelämän hyvää tuntemusta. Tämän ohella lääninhallituksen tehtäviin kuuluu EU:n rakennerahastojen sivistys- ja sosiaalitoimen hallinnointi sekä osallistuminen aluekehitystehtäviin. Lääninhallitukset toimivat turvallisuusviranomaisena sekä ylläpitävät suunnitelmia ja valmiutta selviytyä yhdessä muiden aluehallintoviranomaisten ja kuntien kanssa kriiseistä sekä poikkeusoloista. Sisäisen turvallisuuden viranomaisena lääninhallituksille on osoitettu monialaisia tehtäviä. Lääninhallitusten tehtäväksi on muotoutumassa alueensa toimintojen tilannekuvan ylläpito. Kyse ei ole ainoastaan poikkeusolojen hallinnan edellyttämästä tilannekuvasta, vaan arjen elämän onnistumisen seurannasta sekä siitä annettavasta tilannekuvasta keskusja aluehallinnon eri toimijoille sekä kunnille. Yhteiskunnan tilan seurantaa varten on kehitteillä sähköinen paikkatietojärjestelmä, jossa reaaliajassa voidaan todeta hyvinkin yksityiskohtaisesti alueen rakenteen ja palvelutarpeen sekä –tuotannon kehitys. Ikä- ja olosuhdevakioidun palvelutarpeen perusteella tulee mahdolliseksi uudistaa palvelutuotantoa ja sen taustalla olevien organisaatioiden rakennetta. Peruspalvelujen arviointi on valittujen prosessien jatkuvaa tai periodista seurantaa. Arvioinnin tuloksista kehitetään jokaisen läänin osalta yhteen sovitettavat tilannekuvat, joista valtion keskushallinto saa ajantasaisen tiedon yhteiskunnan tilasta ja peruspalvelutuotannon toimivuudesta maan eri osissa. Yhtälailla peruspalvelujen tuottajat, kunnat ja yritykset saavat tarvitsemiaan tietoja palvelutuotannon tilasta omilla alueillaan ja koko maassa. Yleisen turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää tietää, miten voimavarojen allokoinnissa tulee menetellä eri alueilla vuoden- ja vuorokauden eri aikoina. Kaikki toimijat voivat optimoida voimavarojen käytön palvelujen turvaamisessa myös yhteistyötä kehittämällä. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla tulee edellyttää omavastuisuuden korostamista kodeissa ja palveluyksiköissä, joihin hälytysajoneuvot eivät useinkaan ehdi riittävän ajoissa - 12 -
Page 1 and 2: Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4: - 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 61 and 62:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?