Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Toimeentulotukea saaneita oli kunnissa keskimäärin 77 /<br />
1 000 as. Arvot vaihtelivat nollan ja 142 henkilön välillä.<br />
Korkeimmat toimeentulotukimenot olivat Helsingin seutukunnassa,<br />
halvimmat Kaustisen seutukunnassa. Toimeentulotuen<br />
käyttö painottui erittäin selvästi maan vaikeimman<br />
huoltosuhteen alueille. Sosiaali- ja terveystoimen<br />
korkeimmat nettokustannukset (kuva 26) painottuvat<br />
jo aiemmin hahmotetuille vaikeimmassa kehitystilanteessa<br />
oleville seuduille.<br />
Missä sitten syntyy katetta palvelujen järjestämiseen?<br />
Väestön keskimääräinen vauraus ja verotulot ovat<br />
korkeimmat maan parhaiten menestyvillä, korkean koulutus-<br />
ja työllisyystason alueilla. Vaikka peruspalvelujen<br />
tuotanto on kyseisillä alueilla yleensä hyvä, palvelut voidaan<br />
toteuttaa alhaisen ja keskimääräisen veroprosentin<br />
turvin. Veroprosentti on näissä kunnissa yleensä alle 19<br />
%. Arviointivuonna kuntien talousarvioissa asukaskohtaiset<br />
verotulot olivat korkeimmat Helsingin seutukunnassa<br />
(3 547 euroa) ja alhaisimmat Järviseudun seutukunnassa<br />
(1 993 euroa), koko maan keskiarvon ollessa 2 820 euroa.<br />
Kunnallisen verokertymän ohella myös valtionverotuksen<br />
tulot painottuvat selkeästi maan menestyvimmillä<br />
alueilla. Kuvasta 27 havaitaan valtionveronalaiset tulot<br />
suurimmiksi Etelä- ja Lounais-Suomen kunnissa sekä<br />
maakuntien keskuspaikkakunnilla. Tulonsaajaa kohti valtionveroja<br />
kertyi kuntien keskiarvoina Kauniaisten 40 872<br />
euron ja Pylkönmäen 13 157 välillä, koko maan keskiarvon<br />
ollessa 21 025 euroa tulonsaajaa kohti.<br />
Yhä useampi kunta on viime vuosina ajautunut negatiivisen<br />
vuosikatteen kunnaksi. Vuosikate ei kuitenkaan<br />
suoraan indikoi alueen yleistä kehittyneisyyttä ja taloudellista<br />
sekä sosiaalista tilaa. Monilla vaikean työttömyyden<br />
ja raskaan huoltosuhteen alueella kuntien talous on<br />
hoidettu tehokkaasti. Kuvasta 28. havaitaan, että Koillismaalla,<br />
Etelä-Lapissa ja Itä- sekä Kaakkois-Suomessa on<br />
arviointivuonna positiivisten vuosikatteiden talousarvioita.<br />
Yli viidensadan euron vuosikatteet asukasta kohti olivat<br />
Kaskisissa, Helsingissä, Hangossa, Oulussa ja Tampereella.<br />
Negatiivisimmat vuosikatteet olivat Sottungassa, Siikajoella,<br />
Kökarissa, Pelkosenniemellä, Vuolijoella ja<br />
Kuivaniemellä. Siikajoki, Kuivaniemi ja Vuolijoki päättivät<br />
arviointivuonna liittyä naapurikuntiinsa. Maan keskimääräinen<br />
vuosikate oli + 222 euroa asukasta kohti.<br />
Vuoden 2006 talousarvioissa kuntien valtionosuudet<br />
koko maassa olivat keskimäärin1 027 euroa / asukas.<br />
Rautavaaralla, Enontekiöllä, Kestilässä ja lukuisissa muis-<br />
Kuva 27. Valtionveronalaiset tulot kunnittain 2005 Kuva 28. Vuosikate kuntien talousarvioissa 2006<br />
- 34 -
Change language