Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Johdanto Perusterveydenhuolto on väestön ikääntymisen myötä isojen haasteiden edessä. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Valtio vastaa sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjauksesta ja yleisistä toimintaedellytyksistä. Kunnilla on vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Kuntien järjestämisvastuusta on säädetty tarkemmin sosiaali- ja terveydenhuollon erityislaeissa kuten kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa ja mielenterveyslaissa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että potilaalla on oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun. 2000 -–luku on ollut muutosten aikaa vanhusten terveyspalvelujen järjestämisessä ja saatavuudessa. Muutoksia on tapahtunut niin kuntarakenteessa, terveydenhuollon organisoinnissa kuin palvelujen tuottamistavoissa. Vuonna 2006 perusterveydenhuollon palveluja tarjoavia terveyskeskuksia ja terveyskeskuskuntayhtymiä oli koko maassa 25 vähemmän kuin vuonna 2002. Kunnat tuottavat palvelut joko omana toimintana, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostamalla palveluja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, yksityisiltä tuottajilta, järjestöiltä tai yrityksiltä. Järjestöjen ja yritysten tuottamat palvelut ovat viime vuosina lisääntyneet. Lääkäripalvelujen hankkiminen ulkopuolisilta yrityksiltä ostopalveluna on vähitellen laajentunut koskemaan jopa kokonaisia terveysasemia. Monissa kunnissa yksityinen terveydenhuollon palvelujen tuottaja tarjoaa tällä hetkellä sopimusperusteisesti kansanterveyslain mukaisia perusterveydenhuollon palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien organisointi on keskeinen osa kunta- ja palvelurakenneuudistusta, jota koskeva puitelaki tuli voimaan helmikuussa 2007. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kuntalaisten saatavilla olevat yhdenvertaiset palvelut vahvistamalla kuntien yhteistoimintaa. Perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon tehtävät tulee järjestää vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalla, ellei ole perusteltua syytä poiketa tästä esimerkiksi pitkien etäisyyksien takia. Maaliskuussa 2005 tulivat voimaan hoitoon pääsyn turvaamista koskevat lakimuutokset. Lakisääteistä terveyspalvelujen järjestämisvelvoitetta täsmennettiin sekä korostettiin alueellista yhteistyötä ja palvelujen yhteensovittamista. Lainsäädäntöön kirjattiin enimmäisajat, joissa yhteydenotto ja hoidon tarpeen arviointi sekä ei-kiireellinen hoito on järjestettävä. Tavoitteena on ollut muun muassa taata yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Kansanterveyslakiin vuonna 2006 tulleet muutokset edellyttävät kunnilta eri väestöryhmien terveydentilan seurantaa, terveysnäkökohtien huomioon ottamista kunnan kaikissa toiminnoissa sekä yhteistyötä terveyden edistämisessä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Kansallisella hankkeella terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi edistetään teknologian ja tiedonkulun kehittämistä. Terveyskeskuksissa on purettu ruuhkia muun muassa keskittämällä toimintoja sekä kehittämällä hoitajien vastaanottoa ja puhelinneuvontaa. Vanhukset ovat suuri terveyskeskusten palvelujen käyttäjäryhmä. Terveyskeskusten toimivuudelta ja palvelujen laadulta vaaditaan yhä enemmän. Vuonna 2006 sosiaali- ja terveystoimen peruspalvelujen arviointikohteena oli vanhusten terveyspalvelujen alueellinen saatavuus verrattuna vuoteen 2002. Arviointi on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa. Lääninhallitukset arvioivat vuoden 2002 peruspalvelujen arvioinnin yhteydessä vanhusten kotona selviytymisen kannalta keskeisiä julkisia terveyspalveluja. Painotus oli tuolloin palvelujen saavutettavuudessa. Arvioinnin kohderyhmäksi rajattiin 65 vuotta täyttäneet vuoden 2002 arvioinnin mukaisesti. Lääninhallitukset sekä sosiaali- ja terveysministeriö laativat yhteistyössä kyselylomakkeen kuntien ja kuntayhtymien terveystoimien johtaville lääkäreille. Kysely toteutettiin vuoden 2006 lopussa sähköisenä kyselynä sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Kyselyyn vastanneista 83 % oli johtavia lääkäreitä, ylilääkäreitä tai vastaavia, 6 % johtavia hoitajia ja 11 % muita johtavia viranhaltijoita. Kyselyn toteuttamisesta vastasi Lapin lääninhallitus. Terveyskeskuksilta ja terveyskeskuskuntayhtymiltä kysyttiin niiden tuottamia terveyspalveluja ja palvelujen riittävyyttä erityisesti 65 vuotta täyttäneelle väestölle. Koko maan vastausprosentti oli 92,8. Itä-Suomen, Lapin ja Oulun lääneissä vastausprosentti oli 100, Etelä-Suomen läänissä 97 ja Länsi-Suomen läänissä 84. Etelä-Suomen läänin osalta jäi puuttumaan alle 7 000 asukkaan terveyspalveluja koskevat tiedot ja Länsi-Suomen läänissä noin 140 000 asukkaan terveyspalveluja koskevat tiedot. Arviointiaineistona käytettiin lisäksi Tilastokeskuksen väestöennustetietoja sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) tilastotietoja vuosilta 2001 ja 2005. Sosiaali- ja terveysministeriön erikoissairaanhoitoa koskevan jonokyselyn tietoja vuodelta 2006 hyödynnettiin hoitotakuun mukaisen hoitoon pääsyn toteutumisen arvioinnissa. Myös vuonna 2002 toteutettu arviointi perustui lääninhallitusten kuntien terveystoimille tekemään kyselyyn ja eri rekistereistä saatuihin tietoihin. Aineistoja on analysoitu sekä määrällisesti että laadullisesti. Vuoden 2006 tuloksia on soveltuvin osin verrattu vuonna 2002 toteutetun peruspalvelujen arvioinnin tuloksiin. Arvioinnin tulokset raportoidaan siten, että terveyskeskuksella tarkoitetaan yksittäistä terveyskeskusta, terveyskeskuskuntayhtymää tai muuta perusterveydenhuol- - 181 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 lon palveluista vastaavaa kunnallista yhteenliittymää. Vanhusten palvelujen saatavuutta kuvataan terveydenhuollon näkökulmasta, vaikka vanhusten palveluja järjestetään runsaasti yhdessä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä. Terveyskeskusten tilanteet ovat muuttuvia ja arvioinnin tulos kertoo selvityshetken tilanteesta. Alueelliset ja kuntakohtaiset erot läänien sisällä ovat suuret. MINKÄ VERRAN LÄÄNEISSÄ ON VANHUKSIA? VANHUSTEN OSUUS VÄESTÖSTÄ LISÄÄNTYY KOKO MAASSA, MUTTA VANHUSTEN MÄÄRÄ VAIHTELEE ALUEELLISESTI. Koko maassa on meneillään väestön ikärakenteen muutos. Ikäihmisten osuus väestöstä lisääntyy samalla kun nuorempien ikäluokkien osuus pienenee tai pysyy lähes ennallaan. Vuonna 2005 oli koko maassa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä 841 165 eli 16 % väestöstä ja 75 vuotta täyttäneitä 7,5 % väestöstä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2015 on 65 vuotta täyttäneitä 20,5 % väestöstä ja 75 vuotta täyttäneitä 8,5 % väestöstä. Vuonna 2025 on 65 vuotta täyttäneitä 24,6 % väestöstä ja 75 vuotta täyttäneitä 12,8 % väestöstä. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrän lisääntyminen vaikuttaa terveyspalvelujen kysyntään. Taulukossa 45 on väestö- ja ikärakenne lääneittäin. Taulukko 45. Väestö ja ikärakenne lääneittäin 2001, 2005, 2015 ja 2025 MINKÄ VERRAN LÄÄNEISSÄ ON SAIRASTAVUUTTA? SAIRASTAVUUDESSA ON SUURIA ALUEELLISIA EROJA. Ikävakioitu sairastavuusindeksi ilmaisee, kuinka sairasta tai tervettä väestö on verrattuna koko maan keskiarvoon. Indeksi perustuu kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vuonna 2005 sairastavuudessa oli suuria alueellisia eroja (kuva 72). Helsinki ja Uusimaa olivat maan terveimpiä alueita. Sairastavuus oli korkeinta Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Vuonna 2005 perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynneistä käyttivät lähes neljänneksen 65 vuotta täyttäneet. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä 65 vuotta täyttäneillä oli koko maassa keskimäärin 2,7. Vähiten käyntejä oli Etelä-Suomen läänissä (2,5) ja - 182 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 179: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 229 and 230: - 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?