Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Koulutustakuu toteutuu, mutta ei ole kattava mittari<br />
Itä-Suomen läänissä koulutustakuulle asetetun 96 %<br />
palvelutavoitteen toteutuminen oli hyvin lähellä (95,9 %).<br />
Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa, Lapissa ja Oulussa ei<br />
sen sijaan päästy asetettuun palvelutavoitteeseen. Kaikissa<br />
lääneissä oltiin kuitenkin lähellä tavoitteen saavuttamista.<br />
Koulutukseen sijoittumista heti hakemisvuonna<br />
voidaan kuitenkin, yllä olevaan tietoon viitaten, pitää huonona<br />
mittarina koulutustakuun toteutumiselle.<br />
Suomen nuorisotyöttömyys edelleen Euroopan Unionin<br />
korkeimpia<br />
Nuorten työttömien määrä laski edelleen kaikissa<br />
lääneissä. Määrä laski vuoteen 2005 verrattuna noin 16<br />
%. Eniten laskua tapahtui Länsi-Suomen läänissä, missä<br />
nuorten työttömien määrä laski noin 20 % (taulukko 34).<br />
Oulun läänissä sen sijaan työttömien määrä laski vähiten,<br />
noin 12 %. Työttömien määrän laskusta huolimatta Suomen<br />
alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyysprosentti oli<br />
edelleen Euroopan Unionin jäsenmaiden kuudenneksi<br />
korkein, ja huomattavasti yli Euroopan Unionin keskiarvon.<br />
Vuoden 2006 lopussa nuorten työttömyysprosentti<br />
oli 18,7. Pudotusta edellisvuoteen tapahtui 1,4 prosenttiyksikköä.<br />
Nuorten työttömyys oli edelleen pahinta Lapin ja<br />
Oulun lääneissä, joita voidaan edelleen pitää kriisialueina.<br />
Itä-Suomessa tilanne oli hieman kohentunut (taulukko<br />
35). Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen lääneissä tilanne<br />
oli suhteellisen hyvä.<br />
Maakunnittain tilannetta tarkastellessa voidaan todeta,<br />
että Kainuun ja Lapin maakunnat olivat kriisialueita.<br />
Näillä alueilla työttömien nuorten osuus oli yli 8 %<br />
ikäryhmästä. Erittäin huono tilanne oli myös Etelä-Karjalan,<br />
Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson ja<br />
Pohjois-Karjalan maakunnissa. Seutukuntien välillä oli<br />
suuria eroja. Heikoin tilanne oli Kehys-Kainuun seutukunnassa,<br />
missä työttömien nuorten osuus oli 9,94 % ikäryhmästä.<br />
Paras tilanne oli Pietarsaaren seutukunnassa,<br />
missä työttömien osuus oli 2,31 %.<br />
Kuvassa 70 on kuvattu työttömien nuorten osuudet<br />
seutukunnittain. Maassamme oli 38 kriisikuntaa, joissa<br />
työttömien osuus oli yli 8 % ikäryhmästä. Lähellä kriisirajaa<br />
(6-8 %) oli 75 kuntaa. Yhteensä 46 kuntaa alittivat<br />
valtakunnallisen palvelutavoitteen (2 %).<br />
Työpajatoiminnalle on suuri kysyntä. Työpajatoiminnan<br />
tulisi ennen kaikkea tavoittaa ne nuoret, jotka jäävät<br />
kokonaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun ulkopuolelle.<br />
Tämä vaatii työpajojen henkilöstömäärän kasvattamista.<br />
Työpajatoiminnan valtionavustus tuleekin nostaa vähintään<br />
12 milj. euroon, jotta pajat pystyvät vastaamaan pajatoiminnan<br />
kysyntään.<br />
Eri vastuuviranomaisten, kuten työministeriön ja opetusministeriön<br />
tulee toiminnassaan ja rahoituspäätöksissään<br />
kiinnittää huomiota erityisesti maakuntiin, seutukuntiin ja<br />
kuntiin, joissa työttömien nuorten osuus on yli 8 % ikäryhmästä.<br />
Opetusministeriön ja läänien tulee yhteistyönä tarkemmin<br />
selvittää, johtuuko näiden alueiden työttömien nuorten<br />
korkea osuus palveluvajeesta, palvelujen puuttumisesta<br />
kokonaan, palvelujen tehottomuudesta tai lähettävien tahojen<br />
asenteista työpajatoimintaa kohtaan.<br />
Taulukko 34. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrät ja määrien<br />
muutokset lääneittäin vuosina 2004 - 2006<br />
- 168 -