Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 7.3 Liikuntatoimi 7.3.1. Kunnallisten liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikka aikuisten liikunnassa JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-ESITYKSET Kunnat pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan aikuisten liikuntakäyttäytymiseen useilla eri tavoilla, joista käyttömaksupolitiikka on yksi keino. Käyttömaksupolitiikka on usein virallisesti hyväksytty, mutta sen vaikutuksia ei seurata systemaattisesti. Kuntien liikuntapaikkatarjonta vastaa hyvin aikuisten eniten harrastamia liikuntalajeja. Ainoastaan uimaja jäähallipalvelujen saavutettavuuden suhteen maalla ja kaupungissa asuvat kansalaiset ovat eriarvoisessa asemassa. Liikuntapaikkojen käyttömaksuissa on suuria eroja. Vaikka liikuntapaikkojen palvelun laadussa on eroja, samantasoisesta palvelusta joutuu maksamaan eri hinnan riippuen asuinkunnasta. Kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksujen tulee perustua virallisesti hyväksyttyihin käyttömaksujen määräytymisperusteisiin, joissa maksujen vaikutukset kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen on arvioitu. Kuntien tulee tiedostaa liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikan laajemmat vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin. Liikuntapaikkatarjonnan riittävyyteen tulee kiinnittää huomiota erityisesti taajaan asutuilla ja kasvavilla seuduilla sekä maaseutumaisissa, harvaan asutuissa kunnissa. Kuntien liikuntapaikkatarjontaa tulisi tarkastella eri liikuntalajien osalta seudullisesta näkökulmasta ja kiinnittää erityistä huomiota ylikunnallisiin yhteistyömahdollisuuksiin. Mahdollisimman laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen, kuten koulujen liikuntasalien ja uimahallien tulee olla mahdollisimman edullisesti kuntalaisten käytössä. Kuntien käyttömaksupolitiikalla tulee edistää perheiden liikuntamahdollisuuksia sekä ottaa huomioon maksukyvyltään heikoimmat käyttäjäryhmät. ARVIOINTIASETELMA Arviointikriteerit Arviointikysymykset Arviointimittarit Hyvän palvelutason määritelmät Kunnan liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikan vaikutus aikuisten liikunnan harrastamiseen Pyritäänkö liikuntapaikkojen käyttömaksuilla vaikuttamaan aikuisten liikuntakäyttäytymiseen? Virallisesti määritelty kunnan liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikka. Käyttömaksupolitiikan painotukset. Aikuisten liikuntaa aktivoidaan alennetuilla käyttömaksuilla. Kuntalaisten alueellinen tasa-arvoisuus liikuntapalvelujen tarjonnan ja saavutettavuuden suhteen Vastaako kunnan liikuntapaikkatarjonta aikuisten harrastetuimpia liikuntalajeja? Kuinka paljon aikuisten harrastetuimmat liikuntalajit käyttäjille maksavat kunnallisilla liikuntapaikoilla? Aikuisten harrastetuimmat liikuntalajit. Kuntien liikuntapaikkatarjonta. Harrastetuimpien liikuntalajien käyttömaksut. Liikuntapaikkatarjonta vastaa aikuisten suosituimpia liikuntalajeja. Käyttömaksun suuruus ei ole este liikuntapaikan käytölle. - 155 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Johdanto Liikuntatoimen arviointikohde vuonna 2006 oli kunnallisten liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikka aikuisten liikunnassa. Arviointi on osa kolmivuotista kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksujen arviointiteemaa ja täydentää vuoden 2005 arviointia, jossa arvioitiin käyttömaksupolitiikkaa lasten ja nuorten eniten käyttämissä liikuntapaikoissa. Erityisryhmien liikuntaa arvioidaan vuonna 2007, jolloin tehdään myös kooste arviointituloksista ja muodostetaan kokonaiskuva kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikasta. Arviointi on toteutettu yhteistyössä opetusministeriön ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Kyselylomakkeen suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä myös kuntien liikuntatoimen viranhaltijoiden kanssa. Arviointiaineiston keräys toteutettiin kuntien liikuntatoimen viranhaltijoille suunnatulla sähköisellä kyselylomakkeella, koska liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikasta ei ole olemassa sellaista maakunta- tai läänikohtaista tietoa, johon arviointi olisi voinut perustua. Lomakkeet lähetettiin sähköpostilla lokakuussa 2006, ja muistutukset lokakuun lopussa. Valtakunnallinen vastausprosentti oli 83. Vastausprosentit lääneittäin olivat: Etelä-Suomi 86 %, Länsi-Suomi 75 %, Itä-Suomi 85 %, Oulun ja Lapin lääni 100 %. Lainsäädännössä ei ole kunnallisten liikuntapaikkojen käyttömaksuja tai laajemmin käyttömaksupolitiikkaa koskevia määräyksiä, eikä opetusministeriö ole antanut asiaa koskevia määräyksiä tai tavoitehintoja. Hyvän palvelun tavoitetasot on näin ollen määritelty arviointiryhmän asiantuntemukseen perustuen. Liikuntapaikkojen maksullisuuden arviointi on haasteellista, koska kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksut vaihtelevat monen eri muuttujan suhteen. Liikuntapaikan käytön maksullisuuteen saattaa vaikuttaa esimerkiksi kellonaika tai käyttäjäryhmäjaottelu. Hintoja koskevassa kysymyksessä hinnan määrittäminen oli rajattu tiettyyn vuoden-, viikon- ja vuorokaudenaikaan luotettavan vertailutiedon saamiseksi. Viranhaltijoiden ilmoittamat käyttömaksut ovat siten arviointiryhmän rajauksen mukaisen ajankohdan maksuja. Rajaus on välttämätön, jotta käyttömaksujen vertaileminen kuntien välillä on mahdollista. Suomen perustuslaki edellyttää julkisen vallan turvaavan perusoikeudet Suomen kansalaisille. Kunnallisen liikuntatoimen palvelut ovat osa Suomen perustuslaissa säädetyistä sivistyksellisistä perusoikeuksista. Liikuntapalvelut ovat kunnan lakisääteisiä peruspalveluja, joille julkisen hallinnon on luotava edellytyksiä. Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Liikunta on eräs hyvinvointipolitiikan keskeinen väline, ja sillä on merkittävä rooli kuntalaisten työ- ja toimintakyvyn sekä terveyden ylläpidossa. Liikuntalain 3 §:n mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle siten, että se kehittää paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukee kansalaistoimintaa, tarjoaa liikuntapaikkoja sekä järjestää liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikuntalain asettamien tavoitteiden toteutumista paikallistasolla tuetaan resurssi- ja informaatio-ohjauksella. Aikuisten liikunnan osalta tärkeä informaatio-ohjauksen väline on Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan kehittämislinjoista. Se on valtakunnallinen poikkihallinnollinen strategia, joka sisältää 22 terveysliikunnan kehittämisehdotusta. Terveyttä edistävää liikuntaa koskevat julkaisut, lääninhallituksen ja liikuntajärjestöjen järjestämät koulutukset ja eri toimijatahojen järjestämät liikuntaohjelmat ovat osa liikuntapoliittista informaatio-ohjausta.Valtiolla on aikuisten liikuntamahdollisuuksiin vaikuttavaa suoraa ja välillistä resurssiohjausta. Keskeisin suoran resurssiohjauksen muoto on Kunnossa Kaiken Ikää –ohjelma, jolla edistetään yli 40-vuotiaiden terveysliikuntaa tukemalla yli 700 terveysliikunnan kehittämishanketta. Välillisiä resurssiohjauksen keinoja ovat opetusministeriön ja lääninhallitusten myöntämät liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset, joilla tuetaan laajoille käyttäjäryhmille suunnattujen liikuntapaikkojen rakentamista. Suomen noin 29 000 liikuntapaikkaa käytetään omaehtoiseen liikuntaan, liikunta- ja urheiluseurojen ja muiden yhdistysten organisoimaan liikuntaan sekä kuntien järjestämään liikuntatoimintaan. Kunnan tuki liikunnalle voi olla välitöntä (avustukset) tai välillistä. Välillisen tuen yksi tärkeimmistä muodoista liittyy liikuntatiloihin ja niistä perittäviin maksuihin. Kunta voi osoittaa huomattavaa välillistä tukea omaehtoiseen ja seuroissa tapahtuvaan liikuntaan alennetuilla tai ilmaisilla liikuntapaikkojen käyttömaksuilla. Kiristyvän kuntatalouden seurauksena tuottovaatimukset ovat lisääntyneet myös kunnallisessa palvelutuotannossa. Kehityksen seurauksena kuntien liikuntatiloista perimät käyttömaksut ovat monessa kunnassa nousseet ja yhä useammista liikuntapaikoista peritään maksu. Liian korkeat käyttömaksut saattavat aiheuttaa negatiivisen kierteen, jossa liikuntapaikkojen käyttäjämäärät vähenevät eivätkä liikuntapaikkojen käyttömaksut tuota kunnalle sitä tuloa, joka maksujen korottamisella on toivottu saatavan. <strong>Lääninhallitusten</strong> tekemän peruspalvelujen arvioinnin (2005) mukaan noin puolet maamme kunnista joutuu tulevaisuudessa korottamaan liikuntapaikkojen käyttömaksuja. Käyttömaksut eivät saisi kuitenkaan nousta niin korkeiksi, että ne ovat esteenä liikunnan harrastamiselle. Kansanterveydelliset ongelmat ovat herättäneet keskustelua ennaltaehkäisyn merkityksestä. Tutkimusten mukaan liikunnan lisääminen on tärkeä keino ennaltaehkäistä sekä fyysisiä että psyykkisiä kansanterveydellisiä ongelmia. Suomalaisista 35-40 % liikkuu terveyden kan- - 156 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 153: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?