Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Kuva 44. Palokunnan keskimääräisen toimintavalmiusajan<br />
muutosprosentti kiireellisissä pelastustehtävissä<br />
vuonna 2006 verrattuna vuosien 2004–2005<br />
keskiarvoon.<br />
tä. Riskialueille I- ja II palokunnat hälytettiin lähes yhtä<br />
usein, noin 26 000 kertaa, sekä riskialueelle III noin 18 000<br />
kertaa.<br />
IV-riskialueelle ei ole erikseen määritelty palokunnan<br />
toimintavalmiusaikaa. Viime vuonna keskimääräinen<br />
toimintavalmiusaika IV-riskialueilla oli koko maassa 15<br />
minuuttia 32 sekuntia. Onnettomuustyypeittäin tarkasteltuna<br />
IV-riskialueelle sattui eniten ensivastetehtäviä ja liikenneonnettomuuksia,<br />
kun taas I- ja II- riskialueella automaattisten<br />
paloilmoittimien ja – varoittimien varmistusja<br />
tarkastustehtävät työllistivät palokuntia määrällisesti<br />
eniten.<br />
Suurin osa kuntien pinta-alasta luokitellaan kuuluvaksi<br />
IV-riskialueeseen tai korkeintaan III-riskialueeseen,<br />
kun taas I-riskialueeseen kuuluvia alueita sijaitsee lähinnä<br />
kaupungeissa ja tiheimmissä taajamissa. Esimerkiksi<br />
Oulun läänissä I-riskialueeksi luokiteltavia alueita sijaitsee<br />
ainoastaan Oulun, Kajaanin ja Raahen kaupungeissa.<br />
Tiheään asutuilla ensimmäiseen ja toiseen riskiluokkaan<br />
kuuluvilla alueilla pelastustehtävien päällekkäisyys<br />
on osaltaan vaikuttanut toimintavalmiusajan pidentymiseen.<br />
Lisäksi paloasemaverkosto ei kaikilla taajaan asutuilla<br />
ja liikenteellisesti vilkkailla kaupunkialueilla ole enää<br />
riittävä, joten myös sillä on vaikutuksensa toimintavalmiusaikojen<br />
pidentymiseen. Toiminta-alueilla, missä päällekkäisiä<br />
pelastustehtäviä on runsaasti ja toimintavalmiusajat<br />
ovat keskimääräistä pidempiä, tulisikin lisätä pelastusyksiköiden<br />
määrää ja tarvittaessa tihentää paloasemaverkostoa.<br />
Kiireellisiin pelastustehtäviin hälytettyjen pelastusyksiköiden<br />
toimintavalmiusajat riippuvat monesta eri tekijästä,<br />
joista merkittävimpiä ovat onnettomuuskohteen<br />
etäisyys paloasemasta ja hälytettyjen pelastusyksiköiden<br />
palokuntamuodosta riippuvat lähtöajat. Pelastustoimen<br />
alueiden vakinaisilta paloasemilta pelastusyksiköt lähtevät<br />
liikkeelle yleensä 1-3 minuutissa, mutta sopimuspalokuntien<br />
paloasemilta liikkeellelähtö voi kestää sopimuksesta<br />
riippuen 5-10 minuuttia. Liikennemäärien lisääntyminen<br />
erityisesti kaupungeissa ja tiheään asutuilla taajama-alueilla<br />
vaikuttaa pelastusyksiköiden ajoaikaan ja pidentää<br />
näin ollen myös toimintavalmiusaikaa. Esimerkiksi<br />
itärajan rekkaruuhkat ovat aiheuttaneet huomattavia paikallisia<br />
ongelmia Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastustoimen<br />
alueilla.<br />
Kiireellisissä pelastustehtävissä keskimääräinen toimintavalmiusaika<br />
(Kuva 44.) on parantunut lähes kaikilla<br />
pelastustoimen alueille viimeisen kolmen vuoden aikana.<br />
Vuonna 2006 keskimääräinen toimintavalmiusaika kiireellisissä<br />
pelastustehtävissä riskialueilla I-III oli koko maassa<br />
8 minuuttia 15 sekuntia. Kolmen aikaisemman vuoden<br />
keskiarvoon verrattuna toimintavalmiusaika parani viime<br />
vuonna noin puoli minuuttia eli palokunta saavutti onnettomuuskohteen<br />
aikaisempaa nopeammin. Toimintavalmiusaika<br />
parani peräti 20 pelastustoimen alueella, ainoastaan<br />
Lapissa ja Itä-Uudellamaalla toimintavalmiusajassa<br />
tapahtui vähäinen heikkeneminen. Merkittävin parannus<br />
toimintavalmiusajassa, yli 20 %, tapahtui Keski-Pohjanmaalla.<br />
Ajassa mitattuna muutokset ovat yleensä alle minuutin<br />
luokkaa, ja ääritapauksissakin, kuten Keski-Pohjanmaalla,<br />
muutos oli noin minuutti 30 sekuntia.<br />
Kiireellisiksi pelastustehtäviksi luokitellaan rakennuspalo,<br />
ihmisen pelastamistehtävä, liikennevälinepalo,<br />
liikenneonnettomuus ja vaarallisten aineiden aiheuttama<br />
onnettomuus sekä räjähdys. Toimintavalmiusaikoihin on<br />
huomioitu ainoastaan palokunnan vahvuudella 1+3 suorittamat<br />
pelastustehtävät. Toimintavalmiusohjeen suosituksena<br />
on, että pelastustehtäviin osallistuvan pelastusyksikön<br />
minimivahvuus on yksikön esimies ja kolme palomiestä.<br />
Ensitoimenpiteitä varten sekä pelastushenkilöstön<br />
työturvallisuuden kannalta on erittäin olennaista, että<br />
pelastusyksiköt ovat vahvuudeltaan riittäviä ja vähintäänkin<br />
suosituksen mukaisia.<br />
- 84 -