15.02.2014 Views

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />

Kuva 44. Palokunnan keskimääräisen toimintavalmiusajan<br />

muutosprosentti kiireellisissä pelastustehtävissä<br />

vuonna 2006 verrattuna vuosien 2004–2005<br />

keskiarvoon.<br />

tä. Riskialueille I- ja II palokunnat hälytettiin lähes yhtä<br />

usein, noin 26 000 kertaa, sekä riskialueelle III noin 18 000<br />

kertaa.<br />

IV-riskialueelle ei ole erikseen määritelty palokunnan<br />

toimintavalmiusaikaa. Viime vuonna keskimääräinen<br />

toimintavalmiusaika IV-riskialueilla oli koko maassa 15<br />

minuuttia 32 sekuntia. Onnettomuustyypeittäin tarkasteltuna<br />

IV-riskialueelle sattui eniten ensivastetehtäviä ja liikenneonnettomuuksia,<br />

kun taas I- ja II- riskialueella automaattisten<br />

paloilmoittimien ja – varoittimien varmistusja<br />

tarkastustehtävät työllistivät palokuntia määrällisesti<br />

eniten.<br />

Suurin osa kuntien pinta-alasta luokitellaan kuuluvaksi<br />

IV-riskialueeseen tai korkeintaan III-riskialueeseen,<br />

kun taas I-riskialueeseen kuuluvia alueita sijaitsee lähinnä<br />

kaupungeissa ja tiheimmissä taajamissa. Esimerkiksi<br />

Oulun läänissä I-riskialueeksi luokiteltavia alueita sijaitsee<br />

ainoastaan Oulun, Kajaanin ja Raahen kaupungeissa.<br />

Tiheään asutuilla ensimmäiseen ja toiseen riskiluokkaan<br />

kuuluvilla alueilla pelastustehtävien päällekkäisyys<br />

on osaltaan vaikuttanut toimintavalmiusajan pidentymiseen.<br />

Lisäksi paloasemaverkosto ei kaikilla taajaan asutuilla<br />

ja liikenteellisesti vilkkailla kaupunkialueilla ole enää<br />

riittävä, joten myös sillä on vaikutuksensa toimintavalmiusaikojen<br />

pidentymiseen. Toiminta-alueilla, missä päällekkäisiä<br />

pelastustehtäviä on runsaasti ja toimintavalmiusajat<br />

ovat keskimääräistä pidempiä, tulisikin lisätä pelastusyksiköiden<br />

määrää ja tarvittaessa tihentää paloasemaverkostoa.<br />

Kiireellisiin pelastustehtäviin hälytettyjen pelastusyksiköiden<br />

toimintavalmiusajat riippuvat monesta eri tekijästä,<br />

joista merkittävimpiä ovat onnettomuuskohteen<br />

etäisyys paloasemasta ja hälytettyjen pelastusyksiköiden<br />

palokuntamuodosta riippuvat lähtöajat. Pelastustoimen<br />

alueiden vakinaisilta paloasemilta pelastusyksiköt lähtevät<br />

liikkeelle yleensä 1-3 minuutissa, mutta sopimuspalokuntien<br />

paloasemilta liikkeellelähtö voi kestää sopimuksesta<br />

riippuen 5-10 minuuttia. Liikennemäärien lisääntyminen<br />

erityisesti kaupungeissa ja tiheään asutuilla taajama-alueilla<br />

vaikuttaa pelastusyksiköiden ajoaikaan ja pidentää<br />

näin ollen myös toimintavalmiusaikaa. Esimerkiksi<br />

itärajan rekkaruuhkat ovat aiheuttaneet huomattavia paikallisia<br />

ongelmia Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastustoimen<br />

alueilla.<br />

Kiireellisissä pelastustehtävissä keskimääräinen toimintavalmiusaika<br />

(Kuva 44.) on parantunut lähes kaikilla<br />

pelastustoimen alueille viimeisen kolmen vuoden aikana.<br />

Vuonna 2006 keskimääräinen toimintavalmiusaika kiireellisissä<br />

pelastustehtävissä riskialueilla I-III oli koko maassa<br />

8 minuuttia 15 sekuntia. Kolmen aikaisemman vuoden<br />

keskiarvoon verrattuna toimintavalmiusaika parani viime<br />

vuonna noin puoli minuuttia eli palokunta saavutti onnettomuuskohteen<br />

aikaisempaa nopeammin. Toimintavalmiusaika<br />

parani peräti 20 pelastustoimen alueella, ainoastaan<br />

Lapissa ja Itä-Uudellamaalla toimintavalmiusajassa<br />

tapahtui vähäinen heikkeneminen. Merkittävin parannus<br />

toimintavalmiusajassa, yli 20 %, tapahtui Keski-Pohjanmaalla.<br />

Ajassa mitattuna muutokset ovat yleensä alle minuutin<br />

luokkaa, ja ääritapauksissakin, kuten Keski-Pohjanmaalla,<br />

muutos oli noin minuutti 30 sekuntia.<br />

Kiireellisiksi pelastustehtäviksi luokitellaan rakennuspalo,<br />

ihmisen pelastamistehtävä, liikennevälinepalo,<br />

liikenneonnettomuus ja vaarallisten aineiden aiheuttama<br />

onnettomuus sekä räjähdys. Toimintavalmiusaikoihin on<br />

huomioitu ainoastaan palokunnan vahvuudella 1+3 suorittamat<br />

pelastustehtävät. Toimintavalmiusohjeen suosituksena<br />

on, että pelastustehtäviin osallistuvan pelastusyksikön<br />

minimivahvuus on yksikön esimies ja kolme palomiestä.<br />

Ensitoimenpiteitä varten sekä pelastushenkilöstön<br />

työturvallisuuden kannalta on erittäin olennaista, että<br />

pelastusyksiköt ovat vahvuudeltaan riittäviä ja vähintäänkin<br />

suosituksen mukaisia.<br />

- 84 -

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!