Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 ARVIOINTIASETELMA Arviointikriteerit Arviointikysymykset Arviointimittarit Hyvän palvelutason määritelmät Perusopetuksen saavutettavuus Mitä muutoksia perusopetuksen alueellisessa saavutettavuudessa on tapahtunut vuoteen 2002 verrattuna ja mitä alueellisia eroja on havaittavissa? Koulusta 5 km säteellä asuvien 7–12- ja 13–15 - vuotiaiden osuus koko ikäluokasta lääneittäin ja maakunnittain Oppilaat voivat käydä koulua kohtuullisen matkan päässä kotoa niin, että perusopetuslain säännökset toteutuvat. Miten kuljetusedun saaneiden oppilaiden osuus on muuttunut vuoteen 2002 verrattuna? Kuljetusoppilaiden määrä ja osuus kaikista oppilaista sekä muutoksen suunta lääneittäin ja maakunnittain Onko kuljetusoppilaiden koulumatkaan käyttämä aika säännösten mukainen? Kuljetusaikanormin ylittävien määrä ja osuus kuljetusoppilaista lääneittäin ja maakunnittain Perusopetuksen tarjonta ja kysyntä Mitä muutoksia on tapahtunut koulujen määrässä vuoteen 2002 verrattuna? Miten perusopetuksen oppilasmäärät ovat muutuneet vuoteen 2002 verrattuna ja miten ikäluokat muuttuvat vuoteen 2015 mennessä? Miten monessa kunnassa on hyväksytty suunnitelma kouluverkon kehittämisestä lv 2006- 2007 tai siitä eteenpäin? Koulujen määrä eri kokoluokissa 20.9.2006 ja vuonna 2002, muutos prosentteina lääneittäin ja maakunnittain Oppilasmäärät 2002 ja 2006 ja ikäluokkien muutokset vuoteen 2015 lääneittäin ja maakunnittain Kuntien määrä, joissa on hyväksytty suunnitelma, osuus kaikista kunnista lääneittäin ja maakunnittain Perusopetuspalvelut ovat saatavilla lähikoulusta. Johdanto <strong>Lääninhallitusten</strong> tehtävänä oli arvioida perusopetuksen alueellista saavutettavuutta ja siinä tapahtuneita muutoksia vuoteen 2002 verrattuna. Perusopetuksen alueellista saavutettavuutta arvioitiin nyt neljättä kertaa. Aiemmat arvioinnit on tehty vuosina 2002, 2004 ja 2005. Maksuton perusopetus on Suomen perustuslain (731/1999) määrittämä perusoikeus. Perusopetuksen saavutettavuudesta ja siihen liittyvästä opetuksen järjestämisestä on säädetty perusopetuslaissa (628/1998). Perusopetuslain mukaan kunnan velvollisuutena on järjestää perusopetus alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille. Nämä palvelut kunta voi järjestää itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne opetusluvan saaneelta rekisteröidyltä yhteisöltä, säätiöltä tai valtion oppilaitokselta. Kunnat päättävät oppilaitosverkostaan itsenäisesti. Opetus kunnassa tulee kuitenkin järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainnin sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Perusopetuspalvelujen saamista lähikoulussa on pidetty koulutuspoliittisissa linjauksissa yhtenä keskeisenä tavoitteena. Valtioneuvosto on eduskunnan hyväksymässä koulutuspoliittisen selontekonsa (VNS 4/2006 vp) ke- - 113 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 hittämislinjauksissa todennut, että kunta- ja palvelurakenteita koskevien ratkaisujen tulee tukea koulutuspalvelujen vahvistamista ja sopeuttamista pieneneviin ikäluokkiin. Esi- ja perusopetus on turvattava ensisijaisesti lähipalveluna paikalliselta pohjalta. Myös peruskoulun oppilaiden pidentyneisiin koulumatkoihin on kiinnitetty huomiota. Sivistysvaliokunta on tämän pohjalta antamassaan mietinnössä (12/2006 vp) todennut valiokunnan tukevan toimenpiteitä, joilla voidaan turvata myös maaseudulle mahdollisimman kattava kouluverkko. Arviointiaineistona käytettiin Tilastokeskukselta saatuja kouluja väestötietoja. Koulukuljetusoppilaiden määrää koskevat tiedot saatiin Opetushallituksen ylläpitämistä opetustoimen perustietosovelluksen raporteista. Lisäksi koulutuksen järjestäjille tehtiin kysely, jolla selvitettiin muun muassa kuljetusoppilaiden koulumatkaan käyttämän ajan säädösten mukaisuutta, kunnan kouluissa muista kunnista käyvien oppilaiden määrää ja kouluverkkosuunnitelmien tilannetta kunnissa. Kyselyyn vastasi noin 95 % kyselyn saaneista kunnista. Alueellista saavutettavuutta arvioitiin käyttämällä karttamenetelmää. Menetelmällä kuvattiin kuntakohtaisesti laskien, kuinka suuri osuus 7- 12-vuotiaiden ikäluokasta asui viiden kilometrin säteellä 1.-6. luokat käsittävästä koulusta. Samoin laskettiin kuinka suuri osuus 13--15- vuotiaiden ikäluokasta asui viiden kilometrin säteellä 7.- 9. luokat käsittävästä koulusta. Vuosiluokat 1.-9. käsittävät koulut sisältyivät saavutettavuuslaskelmaan molemmissa ryhmissä. Kuntien ylläpitämien koulujen lisäksi laskelmassa olivat mukana yksityiskoulut ja valtion koulut. Laskelmassa eivät olleet mukana peruskouluasteen erityiskoulut. Karttamenetelmässä käytetty laskentatapa ottaa mukaan kunnan rajojen sisällä olevat 7-12- ja 13--15-vuotiaat. Menetelmä ei erottele toisessa kunnassa koulua käyviä tai kotiopetuksessa olevia oppilaita, ja lisäksi 13--15- vuotiaat, joiden asuinkunnassa ei ole 7.-9. luokkien opetusta, jäävät laskelman ulkopuolella. Mitä muutoksia perusopetuksen alueellisessa saavutettavuudessa on tapahtunut vuoteen 2002 verrattuna, ja mitä alueellisia eroja on havaittavissa? Perusopetuksen saavutettavuuden muutokset ovat vähäisiä koko maan ja läänien tasolla, kaikissa lääneissä on kuntien välillä eroja Suomenkielisten perusopetuksen koulujen määrä oli syksyllä 2006 ilman erityiskouluja 2 917, mikä oli 404 koulua vähemmän kuin vuonna 2002. Tilastoista poistuneet koulut ovat enimmäkseen olleet 1.-6. luokkien kouluja, joiden määrä on vähentynyt samana ajanjaksona 408 koululla. Koulujen määrä on vähentynyt kaikissa lääneissä, suhteellisesti eniten Lapin läänissä ja vähiten Etelä- Suomen läänissä. Kouluverkon harventuminen on kuitenkin vaikuttanut melko vähän perusopetuksen alueelliseen saavutettavuuteen (Kuva 56). Koko maassa 7-12-vuotiaiden ikäluokasta asui yli 90 % viiden kilometrin säteellä 1.-6. luokkien opetusta antavasta koulusta. Läänitasolla saavutettavuusluvut sijoittuivat Etelä-Suomen läänin 96 % ja Lapin läänin 86 % välille. Maakunnittain saavutettavuus vaihteli hieman enemmän Uudenmaan 98 %:sta Kainuun 83 %:iin (Taulukko 15). Koko maassa kuntien välillä oli melko suuria eroja ja havaittavissa myös erojen kasvua. (Kuva 57). Perusopetuksen 7.-9. luokkien opetusta antavien koulujen määrä on vähentynyt 74 koululla vuosina 2002- 2006. Samanaikaisesti 1.-9. luokkien kouluja on tullut lisää lähes saman verran. Näin ollen 7.-9. luokkien opetusta antavien koulujen määrä oli käytännössä lähes ennallaan (Kuva 58). Saavutettavuudessa ei myöskään ole tapahtunut muutosta, vaan se on pysynyt koko maassa aiempien vuosien tasolla vaihdellen Etelä-Suomen läänin 87 %:sta Itä-Suomen 67 %:iin. Maakuntien välillä myös 7.-9. luokkien saavutettavuudessa oli läänitasoa enemmän vaihtelua (Taulukko 15). Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä oli useita kuntia, joissa ei ollut 7.-9. luokkien opetusta antavaa koulua. Yhtenäiskoulujen eli 1.-9. luokkien koulujen muodostaminen on parantanut joillakin alueilla 7.- 9. luokkien opetuksen saavutettavuutta (kuva 59). Osa perusopetuksen oppilaista käy koulua muussa kuin asuinkunnassaan. Näin on esimerkiksi silloin, kun omassa kunnassa ei ole 7.-9. luokkien opetusta, omakielistä koulua tai erityisopetusta. Kunnille tehdyn kyselyn mukaan muualta kuntaan tulevien oppilaiden osuus oli kuitenkin melko pieni, vain noin kaksi prosenttia oppilasmäärästä. Opetustoimen perustietosovelluksen oppilasmäärien kehitystä kuvaavasta raportista laskettuna oman kunnan oppilaiden osuus perus- ja esiopetuksessa oli syksyllä 2006 noin 98 %. Kuntien vastausten perusteella puolet toisessa kunnassa tapahtuvista koulunkäynneistä perustui kuntien sopimukseen opetuspalvelujen järjestämisestä ja hieman yli kolmannes huoltajien valintaan tai - 114 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 111: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?