15.02.2014 Views

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />

JOHTOPÄÄTÖKSET<br />

Koulutustakuun vuotta 2008 koskevasta<br />

tavoitteesta (96 % peruskoulun päättävistä<br />

siirtyy samana vuonna jatko-opintoihin)<br />

jäätiin 0,1%2,6 prosenttiyksikköä. Paras<br />

tilanne oli Lapin läänissä, jossa koulutustakuun<br />

tavoite kuitenkin ylittyi 0,1 prosenttiyksiköllä.<br />

Lukiokoulutukseen hakeutuneet tytöt sijoittuvat<br />

lukioon noin 96-prosenttisesti ja<br />

pojat noin 95-prosenttisesti. Lukiokoulutukseen<br />

hakeneiden sijoittumisen<br />

trendi Itä-Suomen ja Länsi-Suomen lääniä<br />

lukuun ottamatta oli tarkastelujaksolla nouseva<br />

päätyen 95,5 prosenttiin vuonna<br />

2005. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuneet<br />

pojat sijoittuivat noin 95-prosenttisesti<br />

ja tytöt noin 90-prosenttisesti. Ammatillisen<br />

koulutuksen hakeneiden sijoittumisen<br />

trendi läänien keskinäisessä tarkastelussa<br />

oli epäjatkuva, mutta pääasiassa laskeva<br />

(kolmessa läänissä laskeva, kahdessa<br />

nouseva) päätyen vuonna 2005 93,7<br />

prosenttiin.<br />

Hakeutumiskohteena lukio oli ammatillista<br />

koulutusta suositumpi prosenttiluvuin<br />

56%43.<br />

Lukiokoulutukseen sijoittuneista oli tyttöjä<br />

57 % ja poikia 43 %. Ammatilliseen koulutukseen<br />

sijoittuneista oli tyttöjä 38 % ja<br />

poikia 62 %. Toisen asteen koulutuksen<br />

aloituspaikkamäärä suhteessa<br />

perusopetuksen päättäneisiin oli riittävä.<br />

Valitsematta jääneitä hakijoita ja vapaaksi<br />

jääneitä aloituspaikkoja oli kuitenkin kummassakin<br />

koulutustyypissä.<br />

TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />

Tilastoinnin ja opiskelun seurannan kehittäminen. Valtakunnallista<br />

tilastointia tulee kehittää todellisten koulutuksen ulkopuolelle<br />

jääneiden osuuden seurannan parantamiseksi. Perusopetuksen<br />

päättäneiden tilastointia tulee kehittää niin, että yhdestä tilastosta<br />

selviää toisen asteen koulutuksessa myös kaksois- tai<br />

kolmoistutkintoon hakeneet ja sijoittuneet. Lisäksi tilastoista tulee<br />

käydä esille lisäopetukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen<br />

erityisopetukseen hakeneet ja sijoittuneet. Koulutuksen<br />

nivelvaihetta on tarpeen laajentaa ja luoda maahan tarvittava<br />

seurantajärjestelmä aina 20 ikävuoteen saakka, jotta todellisten<br />

koulutuksen ulkopuolelle jääneiden tilanne voidaan selvittää. Asiassa<br />

on mahdollista käyttää hyväksi kehitteillä olevaa toisen asteen<br />

koulutuksen yhteishaun sähköistä hakujärjestelmää.<br />

Kuntien tulee kehittää koulutuksen ulkopuolelle jääneiden seurantaa<br />

ja ohjausta yhtenä ennaltaehkäisevänä sosiaalityön muotona<br />

yhteistyössä eri viranomaistahojen, kotien ja koulutuksen järjestäjien<br />

kanssa.<br />

Ohjauksen kehittäminen ja työelämän tarpeista viestittäminen.<br />

Oppilaanohjausta koko valtakunnan tasolla tulee kehittää. Siihen<br />

liittyy keskeisesti riittävän resursoinnin takaaminen. Koulutuksen<br />

järjestäjien on lisättävä lukioiden ja toisen asteen ammatillisten<br />

oppilaitosten yhteistyötä ja kehitettävä malleja nuorten yksilöllisiin<br />

koulutustarpeisiin. Koulutuksen järjestäjien tulee tehostaa ohjausta<br />

lisäämällä tiedonkulkua perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen<br />

koulutuksen sekä vapaan sivistystyön välillä. Ohjauksen jatkuminen<br />

tulee varmistaa perusopetuksesta toiselle asteelle yhteistyössä<br />

huoltajien kanssa.<br />

Käytänteitä työelämän tarpeista lähtevään ohjaukseen tulee myös<br />

kehittää.<br />

Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta on lisättävä paitsi<br />

ohjauksella myös yleisellä ajantasaisella tiedottamisella työelämän<br />

ja koulutuksen uusista mahdollisuuksista.<br />

Opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen<br />

perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa.<br />

Koulutusjärjestelmätason tulee joustaa. OPM:n kokeiluna käynnistetty<br />

ammatilliseen perustutkintoon ohjaava ja valmentava koulutus<br />

on vakiinnutettava osaksi ammatillista peruskoulutusta vuoteen<br />

2009 mennessä. Nuorille tulee eri koulutussektoreilla antaa mahdollisuus<br />

opiskella omaehtoisesti koulutustakuun tavoitteiden<br />

suuntaisesti sekä yleissivistäviä että ammatillisia aineita, jotka voidaan<br />

myöhemmin lukea hyväksi suoritettavissa tutkinnoissa. Asiassa<br />

kannattaisi hyödyntää esimerkiksi työpajojen osaamista.<br />

Myös lukio- ja ammatillisten opintojen yhdistämismahdollisuutta<br />

tulee lisätä. Opiskelijoiden valintojen kannalta lukioiden ja<br />

ammattiopistojen tulee kehittää opetustarjontaansa ja<br />

jaksojärjestelmiään siten, että opintoja voidaan valita vapaasti toisesta<br />

koulumuodosta oman kiinnostuksen mukaan omaan tutkintoon<br />

ja tutkintoihin.<br />

Sukupuolten tasa-arvo. Oppilaanohjauksessa tulee edelleen kiinnittää<br />

huomiota siihen, että nuoret saavat tietoa koulutusaloista,<br />

jotka perinteisesti ovat kiinnostaneet vain toista sukupuolta. Koulutuksen<br />

järjestäjien tulee monipuolistaa ammatillisen koulutuksen<br />

tarjontaa sekä kehittää sitä entistä kannustavammaksi myös tytöille,<br />

esimerkiksi kannustaen tyttöjä teknisille aloille. Samalla tavoin<br />

työelämän tulee ennakkoluulottomasti rohkaista nuoria perinteestä<br />

poikkeaviin ammatinvalintoihin uusia työntekijöitä palkatessaan.<br />

- 125 -

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!