Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Koulutustakuun vuotta 2008 koskevasta<br />
tavoitteesta (96 % peruskoulun päättävistä<br />
siirtyy samana vuonna jatko-opintoihin)<br />
jäätiin 0,1%2,6 prosenttiyksikköä. Paras<br />
tilanne oli Lapin läänissä, jossa koulutustakuun<br />
tavoite kuitenkin ylittyi 0,1 prosenttiyksiköllä.<br />
Lukiokoulutukseen hakeutuneet tytöt sijoittuvat<br />
lukioon noin 96-prosenttisesti ja<br />
pojat noin 95-prosenttisesti. Lukiokoulutukseen<br />
hakeneiden sijoittumisen<br />
trendi Itä-Suomen ja Länsi-Suomen lääniä<br />
lukuun ottamatta oli tarkastelujaksolla nouseva<br />
päätyen 95,5 prosenttiin vuonna<br />
2005. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuneet<br />
pojat sijoittuivat noin 95-prosenttisesti<br />
ja tytöt noin 90-prosenttisesti. Ammatillisen<br />
koulutuksen hakeneiden sijoittumisen<br />
trendi läänien keskinäisessä tarkastelussa<br />
oli epäjatkuva, mutta pääasiassa laskeva<br />
(kolmessa läänissä laskeva, kahdessa<br />
nouseva) päätyen vuonna 2005 93,7<br />
prosenttiin.<br />
Hakeutumiskohteena lukio oli ammatillista<br />
koulutusta suositumpi prosenttiluvuin<br />
56%43.<br />
Lukiokoulutukseen sijoittuneista oli tyttöjä<br />
57 % ja poikia 43 %. Ammatilliseen koulutukseen<br />
sijoittuneista oli tyttöjä 38 % ja<br />
poikia 62 %. Toisen asteen koulutuksen<br />
aloituspaikkamäärä suhteessa<br />
perusopetuksen päättäneisiin oli riittävä.<br />
Valitsematta jääneitä hakijoita ja vapaaksi<br />
jääneitä aloituspaikkoja oli kuitenkin kummassakin<br />
koulutustyypissä.<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Tilastoinnin ja opiskelun seurannan kehittäminen. Valtakunnallista<br />
tilastointia tulee kehittää todellisten koulutuksen ulkopuolelle<br />
jääneiden osuuden seurannan parantamiseksi. Perusopetuksen<br />
päättäneiden tilastointia tulee kehittää niin, että yhdestä tilastosta<br />
selviää toisen asteen koulutuksessa myös kaksois- tai<br />
kolmoistutkintoon hakeneet ja sijoittuneet. Lisäksi tilastoista tulee<br />
käydä esille lisäopetukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen<br />
erityisopetukseen hakeneet ja sijoittuneet. Koulutuksen<br />
nivelvaihetta on tarpeen laajentaa ja luoda maahan tarvittava<br />
seurantajärjestelmä aina 20 ikävuoteen saakka, jotta todellisten<br />
koulutuksen ulkopuolelle jääneiden tilanne voidaan selvittää. Asiassa<br />
on mahdollista käyttää hyväksi kehitteillä olevaa toisen asteen<br />
koulutuksen yhteishaun sähköistä hakujärjestelmää.<br />
Kuntien tulee kehittää koulutuksen ulkopuolelle jääneiden seurantaa<br />
ja ohjausta yhtenä ennaltaehkäisevänä sosiaalityön muotona<br />
yhteistyössä eri viranomaistahojen, kotien ja koulutuksen järjestäjien<br />
kanssa.<br />
Ohjauksen kehittäminen ja työelämän tarpeista viestittäminen.<br />
Oppilaanohjausta koko valtakunnan tasolla tulee kehittää. Siihen<br />
liittyy keskeisesti riittävän resursoinnin takaaminen. Koulutuksen<br />
järjestäjien on lisättävä lukioiden ja toisen asteen ammatillisten<br />
oppilaitosten yhteistyötä ja kehitettävä malleja nuorten yksilöllisiin<br />
koulutustarpeisiin. Koulutuksen järjestäjien tulee tehostaa ohjausta<br />
lisäämällä tiedonkulkua perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen<br />
koulutuksen sekä vapaan sivistystyön välillä. Ohjauksen jatkuminen<br />
tulee varmistaa perusopetuksesta toiselle asteelle yhteistyössä<br />
huoltajien kanssa.<br />
Käytänteitä työelämän tarpeista lähtevään ohjaukseen tulee myös<br />
kehittää.<br />
Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta on lisättävä paitsi<br />
ohjauksella myös yleisellä ajantasaisella tiedottamisella työelämän<br />
ja koulutuksen uusista mahdollisuuksista.<br />
Opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen<br />
perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa.<br />
Koulutusjärjestelmätason tulee joustaa. OPM:n kokeiluna käynnistetty<br />
ammatilliseen perustutkintoon ohjaava ja valmentava koulutus<br />
on vakiinnutettava osaksi ammatillista peruskoulutusta vuoteen<br />
2009 mennessä. Nuorille tulee eri koulutussektoreilla antaa mahdollisuus<br />
opiskella omaehtoisesti koulutustakuun tavoitteiden<br />
suuntaisesti sekä yleissivistäviä että ammatillisia aineita, jotka voidaan<br />
myöhemmin lukea hyväksi suoritettavissa tutkinnoissa. Asiassa<br />
kannattaisi hyödyntää esimerkiksi työpajojen osaamista.<br />
Myös lukio- ja ammatillisten opintojen yhdistämismahdollisuutta<br />
tulee lisätä. Opiskelijoiden valintojen kannalta lukioiden ja<br />
ammattiopistojen tulee kehittää opetustarjontaansa ja<br />
jaksojärjestelmiään siten, että opintoja voidaan valita vapaasti toisesta<br />
koulumuodosta oman kiinnostuksen mukaan omaan tutkintoon<br />
ja tutkintoihin.<br />
Sukupuolten tasa-arvo. Oppilaanohjauksessa tulee edelleen kiinnittää<br />
huomiota siihen, että nuoret saavat tietoa koulutusaloista,<br />
jotka perinteisesti ovat kiinnostaneet vain toista sukupuolta. Koulutuksen<br />
järjestäjien tulee monipuolistaa ammatillisen koulutuksen<br />
tarjontaa sekä kehittää sitä entistä kannustavammaksi myös tytöille,<br />
esimerkiksi kannustaen tyttöjä teknisille aloille. Samalla tavoin<br />
työelämän tulee ennakkoluulottomasti rohkaista nuoria perinteestä<br />
poikkeaviin ammatinvalintoihin uusia työntekijöitä palkatessaan.<br />
- 125 -