Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 sa kunnissa valtionosuus oli yli kolminkertainen keskimääräisestä. Sen sijaan Espoo oli ilman valtionosuutta ja vauraimmissa kunnissa se oli vain muutamia satoja euroja asukasta kohti. Yleishallinnon nettokustannukset olivat asukasta kohti keskimäärin 129 euroa. Kuntien välinen vaihtelu oli muutamasta kymmenestä eurosta yli 500 euroon per asukas. Useiden arvioiden perusteella vain muutamissa kunnissa verotulot ja valtionosuudet sekä liikelaitosten tuotto oli tasolla, joka mahdollisti peruspalvelutuotannon ilman talouden tilan edellyttäneitä supistuksia. Niissäkin nettomenojen ja –tulojen välistä aukkoa kattoivat liikelaitosten tuotot usean prosenttiyksikön verran. Yhteiskunnan muutos ja palvelutuotanto Vuonna 2006 Suomessa oli 432 kuntaa, joiden määrä väheni vuoden 2007 alussa neljällätoista. Jo edellä kävi ilmi, että useat pysyvästi heikon talouden kunnat liittyivät vapaaehtoisesti naapurikuntiin. Peruspalvelujen arvioinnissa jo usean vuoden aikana eri ministeriöiden toimialoilla suoritetut arvioinnit ovat osoittaneet, että nykyisellä kuntarakenteella ja julkisen hallinnon voimavaroilla on yhä vaikeampaa tuottaa laeissa edellytetyt ja muut välttämättömät peruspalvelut. Ongelmien lisääntyminen on osaltaan lisännyt myös lääninhallituksiin jätettyjen kantelujen määrää. Useat tekijät yhdessä ovat aiheuttaneet ongelmia terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen, hälytyspalvelujen aikaviiveisiin, yleisen turvallisuuden heikentymiseen ja vanhusten sekä lasten aseman muutoksiin. Yhteiskunnan rakennemuutos edellyttää myös palvelujen tuotantorakenteiden ja palvelutuotannon toteuttamisen uudistamista. Tavoitelinjaukset sisältyvät keväällä 2006 eduskunnan hyväksymään hallintoselontekoon, jonka jatkoa on odotettavissa vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa. Tarkasteluvuoden aikana kuntien tehtävänä on ollut PARAS-hankkeen lainsäädännön mukaisten rakenne- ja palvelutuotannon uudistusten valmistelu. Pääkaupunki- ja kuudellatoista kaupunkiseudulla on tiivistettävä yhteistyötä, terveydenhuollon ja ammatillisen koulutuksen rakennetta on eheytettävä ja pirstaleinen toiminta on koottava suurempiin väestöpohjiin perustuvaksi. Kuntien yhdistymistä on edistettävä ja nykyaikainen teknologia on otettava käyttöön toiminnan ja taloudellisuuden tehostamiseksi. HARVA-hankkeen linjausten mukaisesti on etsittävä ratkaisuja syrjäisten seutujen palvelutuotannon turvaamiseksi, olivatpa kyseessä kunnan tai valtion palvelut. Sisäisen turvallisuuden ohjelma on jalkautettava ja alueelliset turvallisuussuunnitelmat on käynnistettävä. <strong>Poliisi</strong>n hallintouudistus on valmisteilla, jonka tavoitteena on suurentaa poliisialueiden kokoa yhtä kihlakuntaa suuremmiksi. Yhteispalvelutuotantoa on tehostettava ja sähköisten järjestelmien käyttöä palvelutuotannossa on edistettävä. Valtion palvelutuotannolle on asetettu palvelutavoitteet, joita seurataan ja arvioidaan. Viranomaisyhteistyötä edistetään ja erityisesti syrjäseuduilla toimivien viranomaisten, kuten rajavartioston toimivaltuuksia laajennetaan. Eri toimenpiteiden tavoitteena on muuttuvissa oloissa turvata kansalaisten peruspalvelut taloudellisesti ja tehokkaasti sekä samalla vapauttamalla voimavaroja yhteiskunnan muuhun kehittämiseen sekä kilpailukyvyn varmistamiseen. Palvelutuotannon tehokas sopeuttaminen yhteiskunnalliseen muutokseen edellyttää monialaista tilanteen tunnistamista ja hallintaa. Lähtökohtana on paikkatiedon kehittäminen maan eri alueiden väestöstä ja sen ikä- ja tarvevakioidusta palvelutarpeesta. Väestörekisterikeskus mahdollistaa jo nyt asutus- ja väestörakenteen tietoperustan. Lääninhallitukset ovat peruspalvelujen arvioinnissa paikallistaneet sähköisille kartoille kaikki tärkeimmät peruspalvelujen tuotantoyksiköt. Palveluverkostojen perusteella on voitu todeta, että Suomen peruspalvelutuotanto on varsin hyvin kattanut kansalaisten tarpeita maan eri osissa. Väestö-, asutus-, elinkeino-, työllisyys- ja tulorakenteiden muutos on kuitenkin niin rajua, että vallitsevat palveluverkostot, niiden kapasiteetti ja palvelujen koostumus eivät enää voi kansalaisten tarpeisiin nähden toimia tehokkaasti ja taloudellisesti. Vähentyvän väestön alueilla pitää nopeasti suunnata palvelutuotantoa vanhushuoltoon, logistiikan turvaamiseen ja yhteispalvelutuotantoon. Tulomuuttoalueilla on lisättävä lasten, nuorten ja työikäisten palveluja ja hallittava sosiaalisen muutoksen tuomia ongelmia. Muutoksen hallinta edellyttää ajantasaista tietoa, jonka perusteella voidaan uudistaa kunta- ja palvelurakenteita sekä edistää tehokasta viranomaisyhteistyötä. PARAS-hanke, HARVA-hanke, yhteispalvelutuotanto ja viranomaisverkostojen toteuttaminen sekä poikkeusoloihin varautuminen edellyttävät alueellista tilannekuvaa muutoksen ja palvelutuotannon hallitsemiseksi. <strong>Lääninhallitusten</strong> peruspalvelujen arviointia on kehitetty yksittäisistä arviointikohteista laajojen palvelukokonaisuuksien seuraamiseksi. Tavoitteena on jatkuva yhteiskunnan muutoksen monialainen seuranta ja muutoksen tilannekuvan ylläpito. Arviointikokonaisuudet koostetaan eri sektoreiden palvelutarpeiden ja –tuotannon yhteensovittamiseen. Pisimmälle tavoitteessa on edennyt opetusministeriön hallinnonala, jossa seurataan ikäluokkien muutosta, koulutustarjontaa, kouluverkon kehitystä, työelämän muutoksia sekä valmistuneiden työhön sijoittumista sekä jatko- ja täydennyskoulutuksen tarpeita. Rinnalla on seurattu syrjäytymisvaarassa olevia, syrjäytyneitä ja nuorten työpajatoimintaa. Vastaavasti muita seurattavia kokonaisuuksia ovat terveyden ja sairaanhoidon tarve ja palvelujen turvaaminen. Sosiaalitoimessa tarvitaan koko elämänkaareen liittyviä palveluja ja niiden seurantaa. Ongelmaksi näyttää kohoavan vanhusten aseman viime- - 35 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 aikainen järjestäminen. Kaikki palvelut edellyttävät logistiikan toimivuutta. Kansalaisten päivittäisiin tarpeisiin kuuluvat myös yksityisen sektorin monipuoliset palvelut. Meneillään olevassa PATIO-hankkeessa luodaan perusta suomalaisen peruspalvelujen kysynnän ja tarjonnan optimaaliselle järjestämiselle. PATIO-hanke antaa jatkuvasti perustietoja PARAS- ja HARVA-hankkeiden toteuttamiselle sekä yhteispalvelutuotannolle. PATIO-hanke toteutetaan yhteistyössä lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnin, Kunta-it:n ja PARAS-hankkeen kanssa. PATIOhankkeen pilotointivaihe saatiin päätökseen arviointivuoden aikana. - 36 -
Page 1 and 2: Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4: - 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 33: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 85 and 86:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?