Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 niistä on muodostunut pelastuslaitoksille tärkeä palvelutuote. Ensivaste- ja sairaankuljetustoiminnan asema pelastustoimessa tulisikin valtakunnallisesti selvittää ja saattaa korvausperusteineen lainsäädännön piiriin. Onnettomuuksien ennaltaehkäisytoiminta on määritelty pelastustoimen keskeisimmäksi tehtäväksi viime vuosien ajan. Ennaltaehkäisevällä toiminnalla pyritään vähentämään onnettomuuksien ja niiden aiheuttamien vahinkojen määrää. Ennaltaehkäisytoiminnan tavoitteita ei vielä viime vuonna saavutettu valtakunnallisesti kaikilta osin, ja niissä esiintyi suuria alueellisia eroja pelastuslaitosten kesken. Kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden palotarkastukset oli pääosin suoritettu mallikkaasti kaikilla pelastustoimen alueilla. Huomattavia puutteita tarkastustoiminnassa esiintyi Helsingin, Satakunnan ja Keski-Suomen pelastustoimen alueilla, joiden tarkastusprosentit jäivät selvästi alle valtakunnan keskiarvon. Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastustavoitteet ja tarkastusvälit määritellään pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä, joka on yleensä 10 vuotta. Palvelutasopäätöksessä asetettu tarkastustavoite saavutettiin ainoastaan Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski- Pohjanmaalla. Valistus- ja neuvontatyön valtakunnallisena tulostavoitteena oli, että viidennes kansalaisista saa turvallisuusasioihin kohdistuvaa valistusta pelastusviranomaisilta. Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistui koko maassa noin 13 % väestöstä, joten valtakunnallinen tavoite alitettiin selvästi. Suurimpana valistusja neuvontatyön kohderyhmänä olivat oppivelvolliset sekä alle kouluikäiset, joiden osuus kaikista valistetuista oli yli puolet. Valistusja neuvontatyön suuntaamista lapsiin ja nuoriin voidaan pitää hyvänä suuntauksena, unohtamatta kuitenkaan muita valistuksen tärkeitä kohderyhmiä. Valistus- ja neuvontatoimenpiteitä kohdistetaan ensisijaisesti työn vaikuttavuuden ja uhkien perusteella, mutta pyrkimyksenä tulee samanaikaisesti olla myös turvallisuustietoisuuden jakaminen kaikissa ikä- ja yhteiskuntaluokissa. Valistus- ja neuvontatyön tehostamiseksi ja valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi, pelastusviranomaisten tuleekin kehittää uusia toimintamalleja sekä kohdentaa valistustyöhön aikaisempaa enemmän resursseja. Pelastussuunnitelmien laatiminen perustuu pelastusalan lainsäädäntöön, ja siitä vastaa rakennuksen tai kiinteistön omistaja tai haltija. Suunnitelmavelvollisia oli viime vuonna lähes 89 000, joista 68 % oli laatinut vaadittavan pelastussuunnitelman. Suunnitelmatilanne parani edellisestä vuodesta, mutta lainsäädännön edellyttämää 100 % tavoitetta ei vieläkään saavutettu. Parhaiten pelastussuunnitelmat oli laadittu hoito- ja huoltolaitoksissa ja heikoiten suurehkoissa tuotanto- ja varastotiloissa sekä maatiloilla. Suurin pelastussuunnitelmavelvollisten kohderyhmä oli vähintään viiden asuinhuoneiston rakennusryhmät tai asuinrakennukset, joita oli yli puolet kaikista suunnitelmavelvollisista. 6. HALLINNON TOIMIVUUS Valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutavoitteet Valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutavoitteiden toteutumisesta laaditaan erillinen raportti 1.6.2007 mennessä. Hallinnonrajat ylittävä palvelujen tuottaminen Suomessa oli vuonna 2006 yhteensä 198 yhteispalvelupistettä. Yhteispalvelupisteissä olivat mukana tavallisesti poliisi, verotoimisto, kunta, työvoimatoimisto ja Kansaneläkelaitos. Lisäksi osassa yhteispalvelupisteitä tarjottiin eräiden muiden toimijoiden palveluja, joista yleisimmin saatavilla oli ulosoton, maistraatin ja Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen palveluja. Vaikka yhteispalvelupisteiden määrä on vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna, ovat palvelupisteet sijoittuneet siten, ettei palvelujen saavutettavuus ole huonontunut. Yhteispalvelupisteitä on syntynyt sinne, missä valtion paikallishallinnon palveluverkko on harventunut. Kuntaliitosten yhteydessä entisiin kuntakeskuksiin on perustettu yhteispalvelupisteitä. Taajaan asutuilla alueilla yhteispalvelupisteet turvasivat puolestaan kunnalliset palvelut kuntakeskusten ulkopuolisissa taajamissa. Yhteispalvelupisteiden palveluntarjonta vaihteli sekä palvelujen määrän että laajuuden osalta. Osassa pisteitä palvelut tarjosi yleisimmin kunnan tai kihlakunnanviraston tiloissa säännöllisesti käyvä viranomaisen oma virkamies, jolloin palvelu oli lähellä täyttä palvelua. Osassa pisteitä palvelua suorittivat palvelusihteerit, jolloin tarjottavan palvelun laajuus vaihteli lomakkeiden jakelusta lähes täyteen palveluun. Yhteispalvelua oli järjestetty myös muulla tavoin erityisesti Itä-Suomessa ja Lapissa. Itä-Suomen läänissä oli yhteispalvelupisteitä, joissa myös kansalaisjärjestöillä oli merkittävä rooli. Lapin läänissä Kemijärvellä oli Kulkuri -monipalveluyksikkö, joka toimi kun- - 39 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 nan kirjastoautossa. Yhteispalvelupisteissä työskenteli yli 330 henkilöä. Osa henkilöistä oli yhteispalvelussa mukana olevan viranomaisen omaa henkilöstöä, osa vieraili pisteessä ajoittain ja osa oli palvelusihteerin nimikkeellä toimivia. Myös asiakaspalvelu vaihteli pisteittäin lomakkeiden jakelusta asiantuntijapalveluihin. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi 96 yhteispalvelupisteessä oli asiakaspäätteitä. Joissakin pisteissä päätteitä oli yksi, kun taas joissakin pisteissä useampia. Tilannetta ei voida pitää asiakaspäätteiden osalta tyydyttävänä, koska pääte puuttui joka toisesta yhteispalvelupisteestä. Noin joka neljännestä kunnasta löytyi omissa palvelupisteissään toimivat Kansaneläkelaitoksen, poliisin, työhallinnon ja verohallinnon palvelut. Valtion paikallisja aluehallinnon palveluverkko on muutoinkin säilynyt varsin kattavana ja lähes ennallaan vuoteen 2004 verrattuna. Suomen väestöstä keskimäärin 94 % asui 20 kilometrin säteellä palvelupisteistä tai yhteispalvelupisteistä. Suomessa oli 137 kuntaa, joissa ei ollut poliisin, työhallinnon, verohallinnon tai Kansaneläkelaitoksen kiinteitä palvelupisteitä. Edellä mainituista kunnista kuitenkin 71:ssä oli tarjolla yhteispalvelupisteen palveluja. Valtionhallinnon viranomaispalveluja ei ollut lainkaan 66 kunnassa. Näissä kunnissa asui 4,1 % Suomen asukkaista. Useista valtionhallinnon hankkeista, uudesta laista julkisen hallinnon yhteispalvelusta sekä poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmän raportista ilmenee valtionhallinnon selkeä linja ja tahto lisätä julkisen hallinnon asiakaspalvelujen tuottamista yhteispalveluna. Yhteispalvelu tarjoaa mahdollisuuden turvata valtionhallinnon palvelut tasapuolisesti koko maassa niin harvaan asutuilla seuduilla kuin asutuskeskuksissakin. Yhteispalvelun edistämiseksi on alueellisten ja paikallisten palvelujen järjestäjien kuitenkin yhdistettävä voimavaransa ja tiivistettävä yhteistyötä Sähköiset palvelut Julkishallinnossa kehittyneiden ja vuorovaikutteisten asiointipalveluiden määrä on alhainen. Yleisin syy vierailla julkishallinnon www-sivuilla on tietyn tiedon etsiminen, ja useasti etsimisessä käytetään apuna hakukoneita. Julkishallinnon kaikki organisaatiot ovat esillä internetissä ja tarjoavat siellä lähinnä tiedotusluonteista materiaalia. Valtionhallinto tarjoaa lähes kattavasti asiointilomakkeensa suomi.fi -palvelusivuilla. Palvelussa on mukana vain kaksi Suomen kuntaa. <strong>Poliisi</strong>n verkkopalvelut Verkossa asiointi ei ole vielä kovin merkittävä asiointitapa kansalaisen ja poliisin välillä. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa, ja valtaosa poliisin luvista on tulossa saataville sähköisesti. Sähköinen rikosilmoitus on lisännyt tasaisesti suosiotaan, ja se on tällä hetkellä tietyissä rikoslajeissa aidosti kansalaisen asiointia helpottava palvelu. Sähköisen rikosilmoituksen merkitystä pitävät tärkeänä erityisesti ne ikäryhmät, joilla tarve rikosilmoituksen tekemiseen on suurin. 7. OSAAMINEN Opetustoimi Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus on koko maassa edelleen keskimäärin hyvä. Koulujen kokonaismäärän vähentymisestä huolimatta kouluverkko on varsin kattava. Yli 90 % 7-12-vuotiaista ja yli 70 % 13-15- vuotiaista asuu enintään viiden kilometrin etäisyydellä perusopetuksen koulusta. Läänien keskinäiset erot saavutettavuudessa ovat melko pieniä. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin kasvaneet, ja läänien sisällä saavutettavuudessa on suuria eroja. Kuljetusedun piirissä oli hieman yli viidennes perusopetuksen oppilaista. Kuljetettavien osuudessa ei ole tapahtunut juurikaan muutosta, vaikka kouluverkko on harventunut. Väestön keskittyminen taajamiin on mitä todennäköisin syy siihen, että kouluverkon harventuminen on melko vähän vaikuttanut koulukuljetuksissa olevien oppilaiden osuuteen. Kuljetuksessa olevien oppilaiden osuudet vaihtelevat Etelä-Suomen läänin alle viidenneksestä Itä-Suomen läänin hieman yli 30 prosenttiin. Harvaan asuttujen alueiden pitkät välimatkat näkyvät jossain määrin koulumatka-ajoissa. Kunnille tehdyn kyselyn perusteella lakisääteisen koulumatkaan käytetyn maksimiajan ylityksiä ainakin kerran viikossa esiintyi noin joka kymmenennessä kunnassa. Perusopetuksen oppilaiden liikkuminen yli kuntarajojen on melko vähäistä. Yleisimmin koulunkäynti toi- - 40 -
Page 1 and 2: Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4: - 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 37: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 89 and 90:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?