Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Onko kirjastoissa riittävästi korkeakoulutettua ja kirjastoammatillista henkilöstöä?<br />
Suurimmassa osassa kirjastoja riittävällä määrällä työntekijöitä on asetuksen<br />
edellyttämä alan koulutus. Korkeakoulutettua henkilöstöä on riittävästi<br />
joka toisessa kirjastossa.<br />
Kirjastojen laadunvarmistuksen yhtenä keinona ovat<br />
säädökset. Kunta vastaa lainmukaisuudesta. Kirjastoasetuksen<br />
vaatimus kirjastoalan koulutuksen saaneen henkilöstön<br />
määrästä (2/3 henkilöstöstä) täyttyy yhdeksässä<br />
kirjastossa kymmenestä. Joka kymmenennessä kirjastossa<br />
tilanne ei ole asetuksen mukainen. Paras tilanne on<br />
Oulun ja Lapin lääneissä.<br />
Kirjastojen palvelujen monipuolistuessa ja väestön<br />
yleisen koulutustason noustessa on tärkeää, että kirjastoissa<br />
on riittävästi korkeakoulutettua henkilöstöä. Hyvän<br />
palvelun tavoitteeksi tässä arvioinnissa asetettiin, että 1/<br />
3:lla henkilöstöstä on korkeakoulututkinto ja alan ammatilliset<br />
opinnot. Karttaan 1. on tämän tavoitteen saavuttavat<br />
kunnat merkitty keltaisella pallo-symbolilla.<br />
Lääneittäin tilanne on kuvattu taulukossa 28. Paras<br />
tilanne on Länsi-Suomen läänissä, jossa tavoitetason saavuttaa<br />
reilut 60 % kunnista. Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä<br />
tavoitetasoon yltää puolet kirjastoista ja Lapin läänissä<br />
reilut 40 % kirjastoista. Heikoin tilanne on Itä-Suo-<br />
messa, jossa joka kolmannessa kirjastossa korkeakoulutettua<br />
kirjastoalan henkilöstöä on riittävästi.<br />
Korkeakoulututkinnon ja kirjastoalan opinnot suorittaneiden<br />
työntekijöiden osuus koko kirjaston palkkaamasta<br />
henkilöstöstä on kasvanut jonkin verran vuodesta<br />
2001 koko maassa. Erityisen tärkeä riittävän korkeakoulutetun<br />
henkilöstön määrä on osa-aikaisesti johdetuissa<br />
kirjastoissa. Itä-Suomessa näistä kirjastoista vain yksi ylsi<br />
tavoitetasoon. Myös Länsi-Suomessa näistä kunnista puolet<br />
jäi tavoitetasosta.<br />
Tämäkään arviointimittari ei yksin anna riittävää<br />
kuvaa todellisesta tilanteesta. Tässä yhteydessä olisi tarkasteltava<br />
myös henkilökunnan kokonaismäärää. Jos henkilöstöä<br />
on liian vähän, voivat kansalaisten tasavertaiset<br />
mahdollisuudet käyttää laadukkaita palveluja vaarantua<br />
esimerkiksi suppeiden aukioloaikojen takia, vaikka kirjaston<br />
henkilökunnasta yli kolmanneksella olisikin korkeakoulututkinto<br />
ja vaaditut alan opinnot.<br />
Taulukko 28. Kunnat, joiden kirjastohenkilöstöstä<br />
1/3:lla korkeakoulututkinto ja kirjastoalan<br />
opinnot vuonna 2006<br />
Miten kirjastohenkilöstön osaamista pidetään yllä ja seurataan?<br />
Kirjastohenkilöstön täydennyskoulutuksen määrä jää selkeästi alle tavoitetason koko<br />
maassa, täydennyskoulutuksen tarpeen ja toteuman seuranta on puutteellista.<br />
Kirjastojen on tärkeää varmistaa, että henkilöstön<br />
osaaminen pysyy ajantasaisena ja riittävänä uusien palveluhaasteiden<br />
kannalta. Tätä haluttiin arvioida kartoittamalla<br />
osaamiskartoitusten yleisyyttä ja selvittämällä täydennyskoulutuksen<br />
määrää. Tässä onnistuttiin vain osittain.<br />
Kävi ilmi, että kirjastoista lähes 60 % ei seuraa henkilöstön<br />
täydennyskoulutuspäivien määrää.<br />
Täydennyskoulutuksen määrän tavoitetaso on kuusi<br />
koulutuspäivää henkilöä kohti vuodessa. Täydennyskoulutukseen<br />
osallistumisen määrä jää koko maassa selkeästi<br />
alle tavoitetason. Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä<br />
tavoitetason saavuttaa vain muutama kirjasto, Lapissa yksi<br />
- 153 -
Change language