Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Toimintaympäristö<br />
Asutus ja väestö<br />
Suomen asutusrakenne on muotoutunut vuosisatojen<br />
aikana. Väestö hakeutui alueille, jotka mahdollistivat<br />
elannon, antoivat mahdollisimman suuren turvallisuuden<br />
ja sijaitsivat luontaisten liikennereittien varrella. Riista,<br />
kala, kaskiviljely, tervanpoltto, maatalous, koskivoima,<br />
teollisuus, kaupankäynti ja merenkulku sekä palvelut ovat<br />
vaikuttaneet asutuksen syntyyn, sijaintiin ja väestönkehitykseen.<br />
Itsenäisyyden aikana maan käyttö talous- ja sosiaalipolitiikan<br />
välineenä jatkui 1960-luvulle saakka.<br />
Teollisuuden ja palvelujen kasvu sekä toimenpiteet maataloustuotannon<br />
supistamiseksi käynnistivät joukkomuuton<br />
keskuksiin ja Ruotsiin. Vaurastuminen, koulutustason<br />
nousu, yliopistojen perustaminen ja yleinen kehitys kiihdyttivät<br />
väestön keskittymistä taajamiin, kaupunkeihin ja<br />
pääkaupunkiseudulle. Nykyisellään vain suurimpien kaupunkien<br />
väestö kasvaa, maakuntakaupungitkin menettävät<br />
väestöään ympäristökuntiin. Kuvassa 1 esitetään nykyinen<br />
asutusrakenne 1 km x 1 km peruskarttalehtiruudukossa.<br />
Kuvasta havaitaan, että asumattomat valkeat ruudut<br />
ovat yleisiä Pohjois-Suomessa, mutta asumattomat<br />
ruudut yleistyvät myös maan eteläosan syrjäisissä kunnissa.<br />
Asuttujen ruutujen väestöanalyysi (Tilastokeskuksen<br />
väestöruutuaineisto 2005) osoittaa, että pelkästään yli<br />
85-vuotiaiden asuttamia ruutuja on runsaasti koko maassa.<br />
Tarkasteltaessa ruutuja, joissa kaikki asukkaat ovat ylittäneet<br />
64 vuoden iän, ruutujen lukumäärä kasvaa edellisestä<br />
merkittävästi. Edellisten lisäksi tarkasteltaessa ruutuja,<br />
joissa kaikki naispuoliset asukkaat ovat ylittäneet hedelmällisyysiän,<br />
ruutujen määrä edelleen kasvaa. Vastaavasti<br />
jos tarkastellaan lasten ja nuorten määrää karttalehtiruuduissa,<br />
havaitaan, kuinka nopeasti ilman suuria muutoksia<br />
Suomen väestön pääosa keskittyy pääkeskuksiin,<br />
niiden lähiseuduille, liikennereittien varsille sekä toimiville<br />
teollisuus-, kaivos- ja matkailupaikkakunnille. Kuvasta<br />
2 havaitaan Suomen väestön pääkeskittymät. Peruspalvelutuotannon<br />
näkökulmasta on olennaista seurata väestön<br />
alueellista ja rakenteellista muutosta. Palvelutuotannon<br />
perustana on ikä- ja tarvevakioitu väestö kunkin<br />
ajankohdan tarpeineen. Myös PARAS-hanke asetti tavoitteiksi<br />
sekä perusterveydenhuollon että ammatillisen koulutuksen<br />
minimiväestöpohjat. Kuntarakenteen uudistuksen<br />
perustana tulisi olla tieto oman kunnan ja lähikuntien<br />
asutus- ja väestörakenteen kehityksestä. Varsinkin harvaan<br />
asutuissa kunnissa, joita tilastokeskuksen määrityksen<br />
mukaan on yli kolmesataa (kuva 3). Mainituilla alueilla<br />
kansalaisten peruspalvelujen järjestäminen kohtaa<br />
yhä suurempia vaikeuksia.<br />
Kuvasta 4. havaitaan, että pääosa Suomen väestöstä<br />
asuu harvalukuisissa, oloissamme tiheään asutuissa kaupungeissa.<br />
Sen sijaan vähäinen väestönosuus asui pienissä,<br />
harvaan asutuissa kunnissa. PARAS-hankkeen edellyttämän<br />
väestöpohjan saavuttaminen keskeisillä palvelualoilla<br />
edellyttää useiden kuntien yhteistyötä ja kuntaliitoksia.<br />
Vuoden 2006 aikana valmisteltiin 14 kuntaa koskevat<br />
liitokset, jotka toteutettiin vuoden 2007 alussa. Kuvasta<br />
5. havaitaan väestöntiheyden suuret alueelliset erot.<br />
Suomen keskimääräinen väestöntiheys on 17.2 asukasta /<br />
km2. Etelä-Suomen läänissä väestöntiheys on 70 henkilöä<br />
/ km2, Oulun läänissä vain Oulu, Kempele ja Oulunsalo<br />
ylittävät kyseisen arvon. Kainuussa asukkaita on 4 ja<br />
Lapissa 1 neliökilometrillä. Pääosassa Suomen kunnista<br />
asukkaita on alle 10 neliökilometrillä. Korkeilla leveyksillä<br />
pääosa valtioiden pohjoisosista on harvaan asuttuja<br />
alueita, joiden palvelutuotanto edellyttää uusia käytäntöjä<br />
ja teknologisia ratkaisuja. Palveluratkaisujen tuottamisessa<br />
Suomella korkean teknologian osaajana tulisi olla<br />
keskeinen rooli, mikä mahdollistaa myös palvelualan vientituotteiden<br />
kehittämisen sekä soveltamisen.<br />
Vuoden 2005 lopussa Suomen asukasluku oli 5 255<br />
580 henkilöä. Väestönkasvun oletetaan jatkuvan 2020-<br />
luvulle saakka. Kuvasta 6. havaitaan väestön edelleen<br />
keskittyvän pääkeskuksiin lähialueineen. Nuorten muuttoliike<br />
keskittää myös uuden sukupolven synnyttämisen<br />
kasvualueille. Lähtöalueilla ikääntyminen sen sijaan johtaa<br />
yhä kiihtyvämpään väestön luonnolliseen vähentymiseen.<br />
Pääasialliset väestön kasvualueet ovat maan eteläosa,<br />
läntinen rannikkoalue ja keskeisimmät yliopistokaupungit<br />
lähikuntineen. Sen sijaan suurimpia väestö menettäjiä<br />
ovat Itä-Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala, Keski-Suomen<br />
syrjäiset maalaiskunnat ja Pohjois-Satakunta. On<br />
syytä havaita, että entisen kehitysalueen, “savotta Suomen”,<br />
väestö-, työllisyys- ja sosiaaliset ongelmat laajentuvat<br />
jatkuvasti kohti Keski- ja Etelä-Suomen syrjäseutuja.<br />
Aiemmin kuviteltiin, että myönteinen rakennekehitys<br />
pikemminkin suuntautuisi etelästä kohti Lapin perukoita.<br />
Muutos osoittaa, että keskusten vetovoima ohjaa kiihtyvästi<br />
väestön muuttoa ja koko rakennekehitystä. Suomi<br />
- 20 -
Change language