Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Taulukko 26. Kirjastojen palkkaamien henkilötyövuosien kehitys 2001-2006 Osa-aikaisina työskenteli lähes 490 henkilöä. Osaaikaisena työskentelevien lukumäärä on todellisuudessa vielä suurempi, koska osa kunnista oli vastauksissaan ilmoittanut osa-aikaisten määrän henkilötyövuosina henkilöiden sijasta. Automatisointia ja ulkoistamista on pidetty keinona vähentää henkilöstötarvetta. Suurimmassa osassa kirjastoja (80 %) niillä ei ole ollut vaikutusta henkilöstömäärään. Joka kymmenennessä ne ovat mahdollistaneet henkilöstön siirron rutiinityöstä muihin tehtäviin. Henkilöstövähennyksiin automatisointi oli johtanut vain 15 kunnassa. Lainausautomaatteja maassamme on yhteensä reilut 240 ja palautusautomaatteja 70, etupäässä suurissa kirjastoissa. Joka kymmenennessä kunnassa on edellisen arvioinnin jälkeen tehty muutoksia henkilöstön kelpoisuusehtoihin. Niiden avulla on pääasiassa ajantasaistettu kelpoisuusvaatimuksia asetuksen muutoksen mukaisiksi (muun muassa ammattikorkeakoulututkinto hyväksytään). Viidessä kunnassa kirjastonhoitajan virkoja oli muutettu kirjastovirkailijan viroiksi tai toimiksi. Kirjastohenkilöstön mahdollisuudet erikoistua esimerkiksi lastenkirjastotoimintaan tai kouluyhteistyöhön eivät ole kehittyneet vuodesta 2001. Lastenkirjastotyön erikoisluonne ja sen vaatimat panostukset on kirjastoissa kyetty ottamaan musiikkikirjastotyötä paremmin huomioon. Lastenkirjastotyöhön keskittyvä henkilö on joka kolmannessa kirjastossa, musiikkikirjastotyöhön erikoistunut hieman harvemmassa. Pedagogisia informaatikkoja tai vastaavia on vain 25 kunnassa, vaikka kirjastoalan strategisissa linjauksissa niitä on pidetty erityisen tärkeänä. Elektronisiin aineistoihin erikoistunut työntekijä on vajaalla 8 %:lla kirjastoista. Elektronisiin aineistoihin ja pedagogiseen työhön erikoistuneet työskentelevät lähes kaikki kaupunkien kirjastoissa. Erikoistehtävien vaatiman osaamisen kehittämismahdollisuudet varsinkin pienissä kunnissa ovat heikot. Henkilöstöltä edellytetään moniosaamista, sama henkilö joutuu vastaamaan kaikista erikoistehtävistä. Kirjastoja pyydettiin arvioimaan kuinka niiden henkilöstömitoitus riittää tulevaisuudessa kirjastotyön eri osaalueiden hoitamiseen. Yleinen suhtautuminen on pessimistinen. Millään kirjastotyön osa-alueella enemmistö kirjastoista ei arvioi tulevaa henkilöstötilannetta hyväksi tai erinomaiseksi. Tulevaisuuden haasteiden, kuten maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen, kirjastosta ulospäin suuntautuvan hakeutuvan palvelun tai kotipalvelun kehittämiseen ei henkilöstöä todennäköisesti riitä. Ainoastaan rutiiniluontoisen lainaus- ja palautustoiminnan katsotaan jotakuinkin hoituvan. Miten tulossa oleviin muutoksiin on varauduttu? Kirjastot aikovat pääsääntöisesti täyttää eläköitymisen kautta vapautuvat virat/toimet joko sellaisinaan tai muutetuin työnkuvin ja kelpoisuusehdoin Seuraavan viiden vuoden kuluessa joka toisesta kirjastosta jää joku eläkkeelle. Näistä kunnista 75 % aikoo palkata uusia työntekijöitä eläkkeelle jäävien tilalle. Neljännes kirjastoista aikoo muuttaa vapautuvien virkojen tehtäväkuvaa ja kelpoisuusehtoja. Vajaa 10 % aikoo lakkauttaa vapautuvat virat. Kirjastonjohtajilla on siis vielä varsin myönteinen käsitys vapautuvien virkojen/toimien täy- töstä, vaikka vain noin viidennes kirjastoista on osallistunut kuntansa henkilöstöstrategian tekoon. Väestöltään kasvavat kunnat ovat varautuneet perustamaan uusia virkoja/toimia. Seuraavan viiden vuoden kuluessa 72 kuntaa (Etelä-Suomi 34 kuntaa, Länsi-Suomi 26 kuntaa, Itä-Suomi 5 kuntaa, Oulun lääni 6 kuntaa ja Lapin lääni 1 kunta) aikoo perustaa uusia virkoja/toimia. - 151 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Miten kirjastotoimen johtaminen on organisoitu ja millaisia muutoksia siinä on tapahtunut? Valtakunnallisesti hyvän palvelun tavoite “kelpoinen kirjastotoimenjohtaja kaikissa kunnissa” jää saavuttamatta joka kymmenennessä kunnassa. Valtaosassa kuntia kirjaston kehittämisestä ja johtamisesta vastaa pätevä päätoiminen henkilö, mutta alueellisia eroja on ja osa-aikainen johtaminen on yleistynyt. Kunnan kirjastopalvelujen kehittämisen kannalta on tärkeää, että kirjastotoimesta vastaa asetuksen mukaan kelpoinen henkilö. Lähes 60 prosentilla johtajista on vaadittu korkeakoulututkinto ja kirjastoalan opinnot (Kirjastoasetuksen 4 §). Siirtymäsäädösten (Kirjastoasetuksen 6 §) mukaan kelpoisuuttaan ei menetä säädösten muuttuessa. Näiden säädösten mukaan kelpoisia johtajista on vajaa kolmannes. Lapin läänissä tilanne on heikoin; joka kolmas kirjasto toimii vailla kelpoista johtajaa. Siellä tilanne on edelliseen arviointiin verrattuna heikompi. Keskimääräistä heikompi tilanne on myös Itä-Suomen läänissä. Tilanne lääneittäin on kuvattu taulukossa 27. Päätoiminen viranhaltija on kolmessa kirjastossa neljästä. Päätoimisten johtajien määrä on vähentynyt edelliseen arviointiin verrattuna muualla paitsi Oulun läänissä. Päätoimisuuden vähenemistä selittävät yleistyneet johtajapalvelujen ostot, osa-aikaeläkkeet sekä niin sanotut yhdistelmävirat (esim. kirjastoja kulttuuritoimen virka). Osa-aikainen vastuuhenkilö oli 8 %:ssa kunnista. Kirjastotoimenjohtajapalveluja osti toiselta kunnalta 6 % kunnista ja vastaavasti myi 6 % kunnista. Ostopalvelun määrä oli useimmiten 1-2 päivää viikossa, mutta monessa kirjastossa ostetun palvelun määrää ei ollut määritelty mitenkään. Vaarana liian vähäisen ostopalvelun määrässä on, että kirjastotoimen asiantuntijuus ja johtajan arjen työpanos katoaa. Tällöin kunta saattaa kirjastotoimen johtami- sen kirjastolain kirjaimen mukaiseksi, mutta lain henki jää toteutumatta. Itä-Suomen läänissä noin 50 % kirjastoista johdettiin osa-aikaisesti, määräaikaisesti, ostopalveluna tai yhteisenä kirjastolaitoksena. Itä-Suomen lisäksi Länsi- Suomen läänissä on sovellettu kirjastolain antamaa mahdollisuutta järjestää kirjastoja tietopalvelut yhteistyössä toisen kunnan kanssa. Yhä useamman kirjastotoimenjohtajan tehtäviin kuuluu kirjastoasioiden lisäksi jonkun muun toimialan tehtäviä erityisesti Oulun, Lapin ja Länsi-Suomen lääneissä. Kulttuuritoimen tehtäviä kuuluu lähes joka kolmannen johtajan tehtäviin. Lähes puolet kunnista ei ole määritellyt näiden muiden tehtävien aikaresurssia lainkaan. Johtajista 66 % hoitaa pelkästään kirjastoasioita. Puolet kirjastonjohtajista osallistuu kirjaston päivittäisiin tehtäviin, johtaja on siis varsinkin pienissä kunnissa myös tärkeä operatiivinen toimija. Joka kymmenes johtaja, useimmiten kaupungissa, keskittyy vain johtamiseen ja kehittämiseen. Hallinnollisesti kirjastot sijoittuvat useimmiten sivistyslautakunnan alaisuuteen (60 %). Kulttuurilautakunnan tai vastaavan alaisuudessa toimi viidennes kirjastoista. Kirjastotoimen johtamisesta vastaavan tehtävänimikkeistä yleisimmät olivat kirjastotoimenjohtaja (53 %), kirjastonjohtaja (25 %), kirjastosihteeri (7 %) ja kirjastonhoitaja (7 %). Taulukko 27. Kirjastotoimenjohtajan kelpoisuus (kuntien % -osuudet) vuonna 2006 - 152 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 149: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?