Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
asema<br />
Kuluttajan asema<br />
9.1. Eläinlääkintähuolto<br />
JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Tuotantoeläintilojen määrä Suomessa on vähentynyt<br />
neljänneksellä vuodesta 2002. Tilakoon kasvun seurauksena<br />
eläinmäärien muutokset ovat pienempiä, sikojen<br />
ja lampaiden määrä on jopa noussut.<br />
Eläinlääkintäpalveluiden kysynnän paino-pistealueet<br />
vaihtelevat huomattavasti maan eri puolilla. Kunnallista<br />
eläinlääkintähuoltoa työllistävän laitosvalvonnan määrä<br />
vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata.<br />
Päivystyspiirien vasteajat ovat pääsääntöisesti<br />
tavoitetilan mukaisia, mutta Pohjois-Suomessa on kuntia,<br />
joissa yli 10 % kiireisistä sairastapauksista pystytään<br />
hoitamaan vasta yli kuuden tunnin kuluttua tilauksesta.<br />
Yhden päivystäjän piirit, joissa vuorottelee vain<br />
kaksi tai kolme kunnaneläinlääkäriä, ovat haavoittuvia.<br />
Valtaosa Suomen väestöstä asuu tavoitetilan mukaisesti<br />
alle 20 kilometrin päässä kunnallisista<br />
eläinlääkintäpalveluista. Lähin kunnaneläinlääkäri ei<br />
kuitenkaan aina ole oman kunnan alueella. Lapissa,<br />
Koillismaalla ja Kainuussa eläinlääkärin vastaanotto on<br />
usein kaukana.<br />
Pitkään täyttämättä olleet kunnaneläin-lääkärin virat<br />
haittaavat eläinlääkintä-palveluiden saatavuutta.<br />
Kunnallisten eläinlääkintäpalveluiden tasapuolinen ja<br />
kysynnän huomioiva saatavuus on turvattava koko<br />
maassa.<br />
Seudullisten yksiköiden tulee järjestää kunnallinen<br />
eläinlääkintähuolto siten, että kaikilla alueilla virkatehtäviä<br />
ja lakisääteisiä eläinlääkintäpalveluja hoitamassa<br />
on riittävästi eläinlääkäreitä. Asiakkaan kannalta apua<br />
on tarkoituksenmukaista saada lähimmältä eläinlääkäriltä<br />
kunta- ja seuturajoista riippumatta.<br />
Seudullisia yksiköitä muodostettaessa päivystysalueiden<br />
toimivuus ja tasapuolisuus on huomioitava.<br />
Laajempi päivystysalue, jossa päivystää kaksi eläinlääkäriä<br />
yhtä aikaa, antaa tiheään asutuilla alueilla<br />
mahdollisuuden tasata päivystysaikana ajoittain esiintyviä<br />
erittäin kiireellisen eläinlääkäriavun tarpeita sekä<br />
mahdollistaa paremman pieneläinpäivystyksen.<br />
Eläinlääkäreiden keskinäinen työnjako kannattaa järjestää<br />
yksiköittäin siten, että osa eläinlääkäreistä voi<br />
virka-aikana keskittyä elintarvikevalvontaan ja muihin<br />
virkatehtäviin ja osa eläinlääkintäpalveluiden antamiseen<br />
ja eläinten terveydenhuoltoon.<br />
Ympäristöterveydenhuollon seudullisten yksiköiden<br />
muodostuminen on edennyt Valtioneuvoston 2003 periaatepäätöksen<br />
tavoitetta hitaammin. Valtioneuvosto<br />
muutti 30.10.2006 periaatepäätöstä siten, että kuntien<br />
tulee osana kunta- ja palvelurakenne-uudistuksesta<br />
annetussa laissa tarkoitettua toimeenpanosuunnitelmaa<br />
kuvata, miten ympäristöterveydenhuollon<br />
yhteistoiminta-alue muodostetaan. Eläinlääkintähuolto<br />
siirtyy seudullisiin yksiköihin muun ympäristö-terveydenhuollon<br />
mukana. Seudullinen yhteistyö ei tule poistamaan<br />
lisäresurssitarpeita.<br />
- 214 -