Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 emmissa tutkimuksissa pidetty 11 kilometriä. Koko maan väestöstä 79 %:lle uimahallin saavutettavuus on hyvä. Maassamme on kuitenkin 113 kuntaa, joissa ei ole omaa uimahallia ja 1,1 miljoonaa asukasta, joilla on uimahalliin yli 11 kilometrin matka. Kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksujen tulee perustua virallisesti hyväksyttyihin käyttömaksujen määräytymisperusteisiin, joissa maksujen vaikutukset kuntalaisten liikuntakäyttäytymiseen on arvioitu. Nuorisotoimi Nuorten työpajatoiminta Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäi lähes 95 000 nuorta vuonna 2004. Ulkopuolelle jäivät erityisesti peruskoulunsa päättäneet, vailla toisen asteen koulutuksen vaatimaa osaamista olevat nuoret, toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, “pysyvästi” työttömäksi jäävät nuoret sekä koulutuksensa keskeyttäneet nuoret. Yksikään lääneistä ei yltänyt asetettuun palvelutavoitteeseen, jossa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus olisi alle 8 %. Ulkopuolisten nuorten suuri määrä osoittaa puutteita yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutumisessa. Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2006 yhteensä 10 532 valmentautujaa, joista alle 29-vuotiaita valmentautujia oli 6 810. Valmentautujien kokonaismäärä nousi 325:llä vuodesta 2005. Reilua kasvua määrässä tapahtui erityisesti yli 29-vuotiaiden valmentautujien osalta. Nuorten työpajatoiminnan saavutettavuus ylitti niukasti asetetun valtakunnallisen palvelutavoitteen. Pajatoiminta tavoitti 20,2 % alle 25-vuotiaista työttömistä nuorista. Parhaiten pajatoiminta saavutti alueen työttömiä nuoria Länsi- Suomen ja Etelä-Suomen lääneissä. Valtakunnallinen tavoite pajatoiminnan palveluiden saatavuudesta 75 %:ssa maamme kunnissa täyttyi. Lääneistä kuitenkin vain Lapissa ja Länsi-Suomessa päästiin valtakunnalliseen tavoitteeseen. Pajatoiminnan kohderyhmänä on entistä useammin pelkkä peruskoulun suorittanut nuori. Kohderyhmän ja sen tarpeiden monipuolistuminen vaatii pajatoiminnan sisältöjen kehittämistä siten, että ne entistä paremmin vahvistavat esimerkiksi elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Työpajoista 82 % toimii vakinaisluonteisesti. Vakinaistumiselle asetettu palvelutavoite, jonka mukaan 75 % pajoista toimii vakinaisesti, toteutuu kaikissa lääneissä. Vakinaistuminen tässä yhteydessä tarkoittaa, että työpajasta on tehty vakinaistamispäätös, se on toiminut 10 vuotta tai rahoituksesta yli 70 % on omaa tai ylläpitäjän rahoitusta. Suurin muutos on tapahtunut Oulun läänissä, missä vakinaisuusaste on kohonnut vuodessa lähes 20 %. Parhaiten palvelutavoite saavutetaan Lapin läänissä ja heikoiten Länsi-Suomen läänissä. Myös valmentajien työsuhteiden vakinaisuudelle asetettu palvelutavoite, jossa 2/3 valmentajista on vakinaisia, täyttyi. Kyselyyn vastanneiden pajojen valmentajista 68,88 % työskenteli vakinaisluonteisessa työsuhteessa. Kyselyyn vastanneilla työpajoilla oli käytettävissään yhteensä 1 046,35 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosien määrä laski 51,73 henkilötyövuodella vuodesta 2005. Nuorten työpajajakson aikaisessa tai sen jälkeisessä sijoittumisessa koulutukseen, työelämään tai muuhun ohjattuun toimenpiteeseen tapahtui edelleen myönteistä kehitystä. Nuorten sijoittumiselle asetettu palvelutasotavoite täyttyi kaikissa lääneissä. Vuonna 2005 pajalla olleista nuorista 70 % sijoittui työpajajakson aikana tai sen jälkeen myönteisesti. Työttömäksi jäi kuitenkin edelleen hieman yli viidesosa nuorista. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten määrän vähentämiseksi tulee Suomeen luoda Ruotsin kaltainen lakisääteinen peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä, joka seuraa nuorta 20 ikävuoteen asti ja tarjoaa nuorelle yhteiskunta- ja koulutustakuun mukaista aktiivitoimintaa. Valtion tuki työpajatoimintaan tulee nostaa 12 milj. euroon, jotta pajatoiminta tavoittaa entistä paremmin tuen tarpeessa olevia nuoria ja kattaa maan kaikki seutukunnat. Pajapalvelujen tarve ja tavoitettavuus tulee arvioida kunnittain ja seutukunnittain. Myös pajahenkilöstön työsuhteiden vakinaistamiseen tulee osoittaa lisäresursseja. Työpajojen tulee kehittää toimintaansa sopivia ammatillisen koulutuksen moduuleja ja toimivia järjestelmiä osaamisen tunnistamiseksi yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Yksilövalmentajien määrää tulee lisätä. Työpajoja tulee ohjata verkostoitumaan ja kehittämään moniammatillista yhteistyötä. Erityisesti nuorisotoimen, perusturvatoimen ja koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä tulee lisätä. Nuoria lähettävien tahojen, erityisesti työvoimahallinnon, tulee turvata nuorille pidempiä toimintajaksoja pajalla. Kaikilla pajoilla tulee ottaa käyttöön nuorten seurantajärjestelmä. Seurannan tulee olla pitkäjänteistä, ja se tulee toteuttaa yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon kanssa. - 43 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 8. HYVINVOINTI Sosiaali- ja terveystoimi Vanhusten terveyspalvelujen alueellinen saatavuus verrattuna vuoteen 2002 Vanhusten terveyspalvelujen tarjonnassa ja keskeisimmissä puutteissa on alueellisia eroja. Lähes kaikissa terveyskeskuksissa on saatavana diabeteshoitajan, suun terveydenhuollon ja psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja sekä päihdepalveluja. Ikäihmisten kotona selviytymistä tukevista sekä terveyttä ja toimintakykyä edistävistä terveyspalveluista vain osa on järjestetty kattavasti. Heikentynyt lääkäritilanne vaikeuttaa terveyskeskusten toimintaa. Vuokralääkärityövoiman käyttäminen on lisääntynyt ja omalääkäri-/väestövastuujärjestelmän käyttäminen vähentynyt. Hoitotakuun toteutuminen vaihtelee, ja kiireettömään hoitoon pääsyssä on suuria eroja terveyskeskusten välillä. Vuoden 2002 jälkeen odotusajat ovat ei-kiireellisissä tapauksissa monissa terveyskeskuksissa pidentyneet. Sen sijaan erikoissairaanhoidon leikkausjonot ovat merkittävästi lyhentyneet. Virka-ajan ulkopuolisen terveyskeskuspäivystyksen keskittäminen on lisääntynyt. Uuden teknologian hyödyntäminen on vielä melko vähäistä. Vanhusten terveyspalvelujen kysynnän odotetaan tulevina vuosina kasvavan vanhusten määrän lisääntyessä. Terveyskeskuksissa varaudutaan vanhusväestön lisääntyvään terveyspalvelujen tarpeeseen monin eri tavoin. Vanhusväestön suunnitelmallinen terveydentilan seuranta on kuitenkin vähäistä ja terveyspalvelujen kokonaisvaltainen suunnittelu puutteellista. Vuonna 2006 vanhusten terveyspalvelujen riittävyyden arvioi vähintään hyväksi 79 % kyselyyn vastanneista. Tulevaisuudessa terveyspalvelujen riittävyyden arvioidaan huomattavasti heikentyvän. Merkittävimpiä uhkia ovat pula terveydenhuoltoalan ammattihenkilöstöstä ja heikentyvä kuntatalous. Sosiaalihuoltolain mukaiset vanhusten palvelut Oulun läänissä vuonna 2006 -pilotointi Kaikissa Oulun läänin kunnissa ei ole tarjolla riittävästi sosiaalihuoltolain mukaisia vanhusten palveluja. Vanhukset joutuvat odottamaan pitkiä aikoja päästäkseen tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon, eikä kaikissa kunnissa turvata vanhusten kotona selviytymistä yöaikaisella kotipalvelulla. Kaksi kolmasosaa Oulun läänin kunnista on organisatorisesti yhdistänyt sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun ja kansanterveyslain mukaisen kotisairaanhoidon kotihoidoksi. Valtakunnallisesti asetetut määrälliset palvelutavoitteet toteutuvat läänitasolla, mutta palveluja saavien 75 vuotta täyttäneiden osuus vaihtelee runsaasti kunnittain. Yli puolet kunnista on lisännyt ateriapalvelua, kotipalvelua ja tehostettua palveluasumista vuosien 2002–2006 aikana. Tukipalveluja, ateriapalveluja lukuun ottamatta, on vähennetty eniten kohdennettaessa kotipalvelun henkilöstöresursseja hoiva- ja hoitotyöhön. Kolmasosassa kuntien omistamissa laitoshoidon yksiköissä ei ole riittävästi henkilökuntaa. Oulun läänissä on kaksinkertainen määrä julkisia vanhustenhuollon yksiköitä verrattuna yksityisiin yksiköihin. Kaikissa kunnissa ei ole vanhuspoliittista strategiaa turvaamassa ikääntyneiden sosiaalisia oikeuksia. 9. KULUTTAJAN ASEMA Eläinlääkintähuolto Eläinlääkintähuolto kuluttajan aseman kannalta Eläinlääkintäpalveluiden kysynnän paino-pistealueet vaihtelevat huomattavasti maan eri puolilla. Kunnallista eläinlääkintähuoltoa työllistävän laitosvalvonnan määrä vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata. Päivystyspiirien vasteajat ovat pääsääntöisesti tavoitetilan mukaisia, mutta Pohjois-Suomessa on kuntia, joissa yli 10 % kiireisistä sairastapauksista pystytään hoitamaan vasta yli kuuden tunnin kuluttua tilauksesta. Yhden päivystäjän piirit, joissa vuorottelee vain kaksi tai kolme kunnaneläinlääkäriä, ovat haavoittuvia. Valtaosa Suomen väestöstä asuu tavoitetilan mukai- - 44 -
Page 1 and 2: Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4: - 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 41: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 93 and 94:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?