Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Kuva 42. Tulipalojen määrän muutosprosentti vuonna 2006 verrattuna vuosien 2003–2005 keskiarvoon. dellamaalla. Tulipalojen määrässä tapahtui laskua kolmella pelastustoimen alueella: Jokilaaksoissa, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Ainoastaan Jokilaaksojen pelastustoimen alueella tulipalojen määrässä tapahtui selvä yli yhdeksän prosenttiyksikön lasku. Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla muutos oli vähäisempää; tulipalot vähenivät molemmilla alueilla alle kaksi prosenttiyksikköä. Tulipalojen määrässä ei huomioitu maastopaloja, joiden esiintymistiheyteen vaikuttavat vuosittain merkittävästi sääolosuhteet. Asuinrakennusten paloja oli viime vuonna noin 1 800 kpl, ja niiden määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Teollisuusrakennuspaloja oli puolestaan 11 % kaikista rakennuspaloista. Omakotitalojen osuus rakennuspaloista oli lähes puolet, kerrostalojen osuus neljäsosa ja rivitalojen osuus vajaa kymmenesosa. Omakotipalojen määrässä tapahtui 14 % kasvu edelliseen vuoteen verrattuna, kun samanaikaisesti kerrostalopalot vähenivät lähes yhtä paljon. Tulipaloissa menehtyneiden lukumäärä vuonna 2006 oli 117 henkilöä, mikä on lähes puolet enemmän kuin edellisenä vuonna. Rakennuspaloissa kuolleista yli 90 % kuolee asuinrakennuspaloissa. Kuolleista edelleen suurin osa, yli puolet, oli työikäisiä. Yli 65-vuotiaita kuolleista oli neljäsosa ja alle 25-vuotiaita vain noin 6 %. Palokuolleista 80 % oli miehiä. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti joulukuussa 2006 toimenpiteistä asumisen paloturvallisuuden edistämiseksi. Muiden muassa vähintään kaikki kuolemaan johtaneet ja vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet palot tutkitaan. Tulokset analysoidaan ja raportoidaan Pelastusopiston johtamassa hankkeessa. Itsestään sammuvia savukkeita koskevan lain valmistelu käynnistetään ja riskiryhmiin kuuluvien asuntojen paloturvallisuutta parannetaan. Myös palotarkastuksia tehostetaan. Uudisrakentamisessa edellytetään sähköverkkoon kytkettyjen palovaroittimien asentamista. Rakennuspalojen määrään vaikuttavat alueellisesti selvästi rakennuskannan ikä ja kunto, loma-asutuksen määrä ja väestön ikä. Onnettomuustilastoista voidaan havaita, että rakennuspaloja sattuu vähemmän kaupungeissa, tiheään asutuissa taajamissa ja alueilla, joissa rakennuskanta on uudehkoa ja väestön keski-ikä alhainen. Maastopalojen suhteen vuosi 2006 oli poikkeuksel- linen koko maassa; maastopalojen määrä yli kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Palokunnat sammuttivat ennätykselliset lähes 6 300 maastopaloa, joista varsinaisia metsäpaloja oli noin 3 000 kpl. Maastopaloissa tuhoutui noin 7 000 hehtaaria maastoalaa, joka oli seitsenkertainen vuoden takaiseen verrattuna. Varsinaista metsää tulipaloissa tuhoutui 1600 hehtaaria. (Kuva 43.) Keskimääräinen palanut metsäala oli noin puoli hehtaaria. Suurin maastopalo oli Kemijärvellä, jossa maastoa ja metsää paloi yhteensä noin 60 hehtaaria. Heinä-elokuussa Venäjän puolella riehuneet suuret maastopalot aiheuttivat puolestaan vakavia savu- ja hajuhaittoja itärajan tuntumassa koko maassa. Sankkaa savua oli ajoittain havaittavissa myös Helsingissä ja syvemmällä sisämaassa. Pelastuslaitosten resursseja kuluttivat erityisesti suuret metsäpalot, jotka ovat hyvinkin pitkäkestoisia, raskaita ja taloudellisesti kalliita. Sammutuskustannuksia lisäsivät huomattavasti varsinkin helikoptereiden käyttö, joista aiheutui kymmenien tuhansien eurojen lisäkustannukset - 81 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Kuva 43. Maasto- ja metsäpalojen määrä sekä palanut metsäala (ha) vuosina 1997–2006. pelastuslaitoksille. Maastopalojen yleisimpänä aiheuttajana on edelleen ihmisen varomaton toiminta ja varsinaisena syttymislähteenä yleensä huonosti sammutettu nuotio, savuke tai jokin tulentekoväline. Tulipalojen aiheuttamista ja pelastusviranomaisen arvioimista omaisuusvahingoista lähes 90 % muodostui rakennuspalovahingoista. Rakennuspaloista aiheutuneet omaisuusvahingot lisääntyivät edellisestä vuodesta koko maassa peräti yli 90 miljoonalla eurolla yhteensä noin 240 miljoonaan euroon. Onnettomuuksissa uhattuna olleesta omaisuudesta saatiin pelastusviranomaisen arvion mukaan pelastettua 98 %. Suuronnettomuudeksi luokiteltuja suurpaloja, omaisuusvahingoiltaan yli 500 000 euron rakennuspaloja, oli 66 kpl. Miten palokunnat ovat suoriutuneet riskialueittain määritellyistä toimintavalmiusajoista? Palokuntien toimintavalmiusaika kaikissa pelastustehtävissä on heikentynyt vuosittain viimeisen kolmen vuoden aikana. Onnettomuuskohteiden saavuttaminen kiireellisissä pelastustehtävissä on kuitenkin nopeutunut lähes kaikilla pelastustoimen alueilla. Riskialueittain määriteltyjä toimintavalmiusaikatavoitteita ei vielä saavutettu kaikilta osin. Pelastustoiminnan toimintavalmius määräytyy riskialuejaon mukaisesti. Riskialueiden määrittelyperusteina käytetään kerrosalaa sekä asukas- ja liikennemäärää, joiden lisääntyessä myös alueen onnettomuusriskien mahdollisuus kasvaa. Riskialueet jaetaan neljään luokkaan. I- riskialueella, jossa onnettomuuksien todennäköisyys on suurin, tulee palokunnan ensimmäisen pelastusyksikön saavuttaa onnettomuuskohde kuudessa minuutissa saatuaan hälytyksen. II-riskialueella ohjeellinen toimintavalmiusaika on 10 minuuttia, III-riskialueella 20 minuuttia. IV-riskialueella, jossa onnettomuustodennäköisyys on pienin, toimintavalmiusaikatavoitetta ei ole erikseen määri- telty. Koko maan väestöstä lähes kolme neljäsosaa asuu palokunnan 10 minuutin toimintavalmiusajan sisäpuolella, ja 10–20 minuutissa saavutetaan lisäksi noin viidennes väestöstä. Palokunnan 20 minuutin toimintavalmiusajan ulkopuolella asuu kuitenkin lähes 10 % väestöstä, joten varsinkin tällä alueella korostuu ihmisten omatoiminen varautuminen onnettomuustilanteita varten. Palokunnan tuloksellinen toiminta esimerkiksi rakennuspaloissa edellyttää sitä, että palokunta saavuttaa onnettomuuskohteen ja aloittaa siellä toimintansa ennen 4-10 minuutin kuluessa syttymisestä tapahtuvaa yleissyttymistä. Sa- - 82 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 79: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?