Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Kuva 17. Jalostuksen työllistävyys kunnittain 2005 Kuva 18. Palvelualojen työllistävyys kunnittain 2005 korreloivan hyvinkin voimakkaasti negatiivisen väestönkehityksen, työttömyyden ja raskaan huoltosuhteen kanssa. Palveluelinkeinojen työllistävyys on korkein pääkaupunkiseudulla, suurimmissa keskuksissa sekä laajoilla alueilla syrjäseutuja (kuva 18.). Syrjäseutujen palvelut koostuvat useimmiten julkisista ja kaupan sekä liikenteen peruspalveluista. Niiden määrä riippuu alueen väestöpohjasta ja väestön sekä matkailijain ostovoimasta. Oman positiivisen lukunsa muodostavat matkailu- ja vapaa-ajankeskukset, joiden palvelutyöpaikkojen kasvu näkyy myös väestörakenteessa ja muuttoliikkeen suunnassa. Hyvinä esimerkkeinä ovat Lapin ja Koillismaan hiihtokeskukset. Usein palvelutyöpaikat ovat kausiluonteisia ja talviolosuhteista riippuvaisia. Harvenevan asutuksen alueilta julkiset palvelutyöpaikat ovat vähentyneet sekä kannattavuuden että tuottavuusohjelmien johdosta. Peruspalveluissa onkin yhä tehokkaammin siirryttävä useiden toimijain yhteispalvelutuotantoon. Pääkaupunkiseudulla sen sijaan palveluja pyritään sijoittamaan maan muihin osiin, jotta työvoiman saanti ja henkilöiden elinolosuhteet voitaisiin turvata myös kohtuullisella kustannustasolla. Palvelutöissä toimii 68.7 % koko työvoimasta. Korkeimmat arvot ovat Kauniaisissa, Helsingissä, Rovaniemellä ja Maarianhaminassa, joiden palvelutyövoiman osuus on yli 80 % työpaikoista. Peruspalvelujen tehokas ja taloudellinen järjestäminen edellyttää väestömäärän, ikärakenteiden, elinkeinojen ja yleisten elinolojen huolellista seurantaa ja analysointia. Useimmat palvelut edellyttävät kalliita investointeja, riittävää henkilökuntaa ja osaamisen ylläpitoa sekä sen kehittämistä. Globalitalouden ja maan sisäisten olojen muutokset tekevät tulevaisuuden ennakoinnin yhä vaativammaksi. Tulevaisuuden ennakointi edellyttää yhteiskunnan alueellisen kehityksen erilaisten riippuvuuksien tunnistamista, hallintaa ja kykyä tehdä niistä oikeita johtopäätöksiä. Rakenteellisessa muutoksessa Suomi on kehitysvaiheessa, jossa on pakko sopeuttaa palvelurakenteita jo tapahtuneisiin ja näköpiirissä oleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Kunnissa on nähtävä muutoksen tarve ja toteutettava PARAS-hankkeessa sekä palvelutuotannon että kuntarakenteiden välttämättömiä muutoksia. Valtio toteuttaa osaltaan rakenneuudistusta ja avoimen sektorin palvelutuotannossa sopeutetaan tarjontaa kysyntää vastaavaksi. - 29 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Työllisyys ja huoltosuhde Kuva 19. Työllisyysaste kunnittain 2005 Peruspalvelujen tarpeeseen vaikuttavat väestön sijainnin, määrän ja iän ohella monet elämäntilanteeseen liittyvät tekijät. Keskeisiä tekijöitä ovat terveydentila, koulutus- ja kokemustausta, työllisyystilanne ja sosiaalinen asema. Hyvin työllistyneet, vakaassa elämäntilanteessa olevat perheet ja henkilöt selviytyvät yleensä ikäkauteensa kuuluvien tavanomaisten palvelujen turvin. Elämäntilanne mahdollistaa myös valintoja erilaisten palvelujärjestelmien välillä. Yhteiskunnan suuri muutos aiheuttaa ongelmia myös kyseisen väestönosan selviytymiseen. Tilapäistä ja pysyvääkin tukea tarvitaan selviytymiseen, vaikka työllisyyskin olisi turvattu. Suurin yksittäinen ongelmien aiheuttaja on työttömyys ja sen mukanaan tuomat monialaiset seuraukset. Vaikeimmilla alueilla työttömyyden ja syrjäytymisen vaara on siirtynyt jo sukupolvelta toiselle. Yhteiskuntamuutoksen nopeutuessa ja toimialojen sekä ammattien muuttuessa koulutuksen, osaamisen ja työelämän yhteensovittaminen tuottaa yhä suurempia haasteita. Myönteinen selviytyminen edellyttää aktiivisuutta ja vastuuta myös kansalaisilta itseltään. Kuvassa 19. esitetään kuntien työvoiman työllisyysaste. Edeltäneen hallitusohjelman tavoitteena oli saada työllisyysaste kohoamaan ainakin 75 %:iin työvoimasta. Tavoitetaso on saavutettu maan etelä- ja länsiosissa. Muualla maassa, varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa tavoitetasosta on jääty huomattavasti jälkeen. Pidemmällä aikavälillä työllisyysasteen alhainen taso on alueellisesti laajentunut kehitysalueilta kohti Keski- ja Etelä-Suomea, lukuun ottamatta alueen pääkeskuksia. Vuosituhannen alkuvuosina Itä-Lapin, Kainuun ja Keski-Suomen syrjäisten kuntien työllisyysaste on edelleen laskenut. Myönteistä muutosta on havaittavissa kaupunkiseuduilla ja Länsi-Lapin kunnissa. Koko maassa muutos on ollut viime vuosina noin prosenttiyksikön positiivinen. Jyrkimmin työllisyysaste on laskenut Kemijärvellä, Puolangalla, Uudessakaupungissa sekä Hyrynsalmella. Merkittävää tason kohoamista on tapahtunut muun muassa Merimaskussa, Pirkkalassa, Limingassa ja Oulunsalossa. Ajankohtaista seurantaa haitta tälläkin kohtaa virallisten tilastojen julkistamisen hitaus. Suurten työkohteiden, kuten Joensuun Perlos, lakkauttaminen saattaa muuttaa työhön osallistumisen tasoa ja työttömyyttä jopa prosenttiyksiköillä. Kuva 20. osoittaa, että negatiivinen väestönmuutos, alhainen työhön osallistuvuus ja työttömyys sijoittuvat maantieteellisesti samoille alueille. Rakennemuutos aiheuttaa työttömyyttä, työttömyys aktivoi lähtömuuttoa, mikä edelleen heikentää talouskehitystä. Agraariyhteiskunnan rakennemuutoksen eteneminen kohti etelää on samalla laajentanut korkean työttömyyden alueita. Alhaisen työttömyyden alueet rajoittuvat maan eteläosiin, läntiselle rannikkoalueelle ja Oulujokilaaksoon. Määrällisesti työpaikkakehitys on ollut positiivinen, työttömyys on laskenut, mutta ilmiön alueet ovat laajentuneet. Korkeimman työttömyysasteen kuntia ovat viime aikoina olleet Savukoski, Pelkosenniemi, Salla, Enontekiö, Hyrynsalmi ja Kuhmo, joiden työttömyysaste on noin neljännes koko työvoimasta. Alhaisin työttömyys on Ahvenanmaan pienissä kunnissa, useissa Pohjanmaan kunnissa sekä pääkaupunkiseudulla. Koko maan työttömyysaste on vaihdellut voin 10 %:n tasolla. Vaikeilla työttömyysalueilla on samaan aikaan todellinen pula ammattityövoimasta, kuten metsureista, rakennustyövoimasta, hoitohenkilökunnasta ja metallityövoimasta. Teollisuuden menestyminen on edellyttänyt ammattityövoiman tuontia ulkomailta. Toisaalta työvoimapula on nopeuttanut yritysten siirtymistä kustannustasoltaan halvempiin maihin sekä lähelle suuria markkinoita. Koulutus, työhön sijoittuminen ja työvoiman asennemaailma eivät nykyisellään kohtaa riittävän hyvin. Kuvasta 21. havaitaan nuorisotyöttömyyden noudattavan yleisen työttömyyden alueellisia piirteitä. Vaikeimmilla työttömyysalueilla yhä pienemmästä 17-24-vuotiaiden ikäluokasta jopa 10 % saattaa olla työttömänä. Samaan aikaan samoilla alueilla koulutustarjontaa on riittävästi ja ammattikurssit mahdollistavat pikakoulutuksen tarjolla oleviin työpaikkoihin. Peruspalvelujen arviointi on useina vuosina kohdistunut juuri nuorten koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja nuorten työpajatoimintaan. Lasten pahoinvointi, huostaanotot ja kouluvaikeudet näyttävät siirtyvän nuorisoasteelle, jossa oman koulutusalan ja - 30 -
Page 1 and 2: Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4: - 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 27: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 79 and 80:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?