Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Työllisyys ja huoltosuhde<br />
Kuva 19. Työllisyysaste kunnittain 2005<br />
Peruspalvelujen tarpeeseen vaikuttavat väestön sijainnin,<br />
määrän ja iän ohella monet elämäntilanteeseen<br />
liittyvät tekijät. Keskeisiä tekijöitä ovat terveydentila,<br />
koulutus- ja kokemustausta, työllisyystilanne ja sosiaalinen<br />
asema. Hyvin työllistyneet, vakaassa elämäntilanteessa<br />
olevat perheet ja henkilöt selviytyvät yleensä ikäkauteensa<br />
kuuluvien tavanomaisten palvelujen turvin. Elämäntilanne<br />
mahdollistaa myös valintoja erilaisten palvelujärjestelmien<br />
välillä. Yhteiskunnan suuri muutos aiheuttaa<br />
ongelmia myös kyseisen väestönosan selviytymiseen. Tilapäistä<br />
ja pysyvääkin tukea tarvitaan selviytymiseen, vaikka<br />
työllisyyskin olisi turvattu. Suurin yksittäinen ongelmien<br />
aiheuttaja on työttömyys ja sen mukanaan tuomat<br />
monialaiset seuraukset. Vaikeimmilla alueilla työttömyyden<br />
ja syrjäytymisen vaara on siirtynyt jo sukupolvelta<br />
toiselle. Yhteiskuntamuutoksen nopeutuessa ja toimialojen<br />
sekä ammattien muuttuessa koulutuksen, osaamisen<br />
ja työelämän yhteensovittaminen tuottaa yhä suurempia<br />
haasteita. Myönteinen selviytyminen edellyttää aktiivisuutta<br />
ja vastuuta myös kansalaisilta itseltään.<br />
Kuvassa 19. esitetään kuntien työvoiman työllisyysaste.<br />
Edeltäneen hallitusohjelman tavoitteena oli saada<br />
työllisyysaste kohoamaan ainakin 75 %:iin työvoimasta.<br />
Tavoitetaso on saavutettu maan etelä- ja länsiosissa. Muualla<br />
maassa, varsinkin Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa<br />
tavoitetasosta on jääty huomattavasti jälkeen. Pidemmällä<br />
aikavälillä työllisyysasteen alhainen taso on alueellisesti<br />
laajentunut kehitysalueilta kohti Keski- ja Etelä-Suomea,<br />
lukuun ottamatta alueen pääkeskuksia. Vuosituhannen<br />
alkuvuosina Itä-Lapin, Kainuun ja Keski-Suomen<br />
syrjäisten kuntien työllisyysaste on edelleen laskenut.<br />
Myönteistä muutosta on havaittavissa kaupunkiseuduilla<br />
ja Länsi-Lapin kunnissa. Koko maassa muutos on ollut<br />
viime vuosina noin prosenttiyksikön positiivinen. Jyrkimmin<br />
työllisyysaste on laskenut Kemijärvellä, Puolangalla,<br />
Uudessakaupungissa sekä Hyrynsalmella. Merkittävää<br />
tason kohoamista on tapahtunut muun muassa Merimaskussa,<br />
Pirkkalassa, Limingassa ja Oulunsalossa. Ajankohtaista<br />
seurantaa haitta tälläkin kohtaa virallisten tilastojen<br />
julkistamisen hitaus. Suurten työkohteiden, kuten Joensuun<br />
Perlos, lakkauttaminen saattaa muuttaa työhön osallistumisen<br />
tasoa ja työttömyyttä jopa prosenttiyksiköillä.<br />
Kuva 20. osoittaa, että negatiivinen väestönmuutos,<br />
alhainen työhön osallistuvuus ja työttömyys sijoittuvat<br />
maantieteellisesti samoille alueille. Rakennemuutos aiheuttaa<br />
työttömyyttä, työttömyys aktivoi lähtömuuttoa, mikä<br />
edelleen heikentää talouskehitystä. Agraariyhteiskunnan<br />
rakennemuutoksen eteneminen kohti etelää on samalla<br />
laajentanut korkean työttömyyden alueita. Alhaisen työttömyyden<br />
alueet rajoittuvat maan eteläosiin, läntiselle rannikkoalueelle<br />
ja Oulujokilaaksoon. Määrällisesti työpaikkakehitys<br />
on ollut positiivinen, työttömyys on laskenut,<br />
mutta ilmiön alueet ovat laajentuneet. Korkeimman työttömyysasteen<br />
kuntia ovat viime aikoina olleet Savukoski,<br />
Pelkosenniemi, Salla, Enontekiö, Hyrynsalmi ja Kuhmo,<br />
joiden työttömyysaste on noin neljännes koko työvoimasta.<br />
Alhaisin työttömyys on Ahvenanmaan pienissä kunnissa,<br />
useissa Pohjanmaan kunnissa sekä pääkaupunkiseudulla.<br />
Koko maan työttömyysaste on vaihdellut voin 10 %:n tasolla.<br />
Vaikeilla työttömyysalueilla on samaan aikaan todellinen<br />
pula ammattityövoimasta, kuten metsureista, rakennustyövoimasta,<br />
hoitohenkilökunnasta ja metallityövoimasta.<br />
Teollisuuden menestyminen on edellyttänyt<br />
ammattityövoiman tuontia ulkomailta. Toisaalta työvoimapula<br />
on nopeuttanut yritysten siirtymistä kustannustasoltaan<br />
halvempiin maihin sekä lähelle suuria markkinoita.<br />
Koulutus, työhön sijoittuminen ja työvoiman asennemaailma<br />
eivät nykyisellään kohtaa riittävän hyvin.<br />
Kuvasta 21. havaitaan nuorisotyöttömyyden noudattavan<br />
yleisen työttömyyden alueellisia piirteitä. Vaikeimmilla<br />
työttömyysalueilla yhä pienemmästä 17-24-vuotiaiden<br />
ikäluokasta jopa 10 % saattaa olla työttömänä. Samaan<br />
aikaan samoilla alueilla koulutustarjontaa on riittävästi<br />
ja ammattikurssit mahdollistavat pikakoulutuksen<br />
tarjolla oleviin työpaikkoihin. Peruspalvelujen arviointi<br />
on useina vuosina kohdistunut juuri nuorten koulutukseen,<br />
työhön sijoittumiseen ja nuorten työpajatoimintaan. Lasten<br />
pahoinvointi, huostaanotot ja kouluvaikeudet näyttävät<br />
siirtyvän nuorisoasteelle, jossa oman koulutusalan ja<br />
- 30 -