15.02.2014 Views

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />

Miten pelastustoimen alueet ovat onnistuneet valistus- ja<br />

neuvontatyön toteuttamisessa?<br />

Pelastustoimen valtakunnallinen tulostavoite valistus- ja neuvontatoiminnan osalta<br />

alitettiin, mutta tilanne parantui edellisestä vuodesta. Pelastuslaitosten järjestämä<br />

valistus- ja neuvontatyö tavoitti enemmän ihmisiä kuin aikaisempina alueellisen<br />

pelastustoimen vuosina. Suurimpana yksittäisenä valistuksen ja neuvonnan<br />

kohderyhmänä olivat edelleen oppivelvolliset.<br />

Vuonna 2006 yhtenä pelastushallinnon tulostavoitteena<br />

oli, että 20 % väestöstä saa turvallisuusasioihin liittyvää<br />

valistusta ja neuvontaa. Valistustyön tavoitteet pohjautuvat<br />

pelastustoimen visioon, sisäisen turvallisuuden<br />

ohjelman tavoitteisiin sekä pelastustoimen toiminta- ja<br />

taloussuunnitelmaan. Pelastustoimen valistustyöhön osallistuville<br />

julkaistiin valtakunnallinen ohje vuonna 2005<br />

valistus- ja neuvontatyön strategian laatimiseksi, jonka<br />

tavoitteena on tukea ja tehostaa sekä pelastuslaitosten että<br />

alalla toimivien järjestöjen ja yhteisöjen valistustyötä.<br />

Vuonna 2006 valistus- ja neuvontatyön strategioiden laadinta<br />

oli pelastuslaitoksilla vielä pääsääntöisesti kesken.<br />

Pelastuslaitosten järjestämä valistus- ja neuvontatoiminta<br />

tavoitti viime vuonna 13,1 % väestöstä, joten<br />

valtakunnallisesta tavoitteesta jäätiin selvästi. Tulos kuitenkin<br />

parantui vuodesta 2005, jolloin valistus- ja neuvontatilaisuuksiin<br />

osallistui 9,7 % väestöstä. Lukumääräisesti<br />

tämä tarkoittaa peräti 178 000 henkilöä enemmän.<br />

Tilaisuuksien tai tapahtuminen määrä pysyi lähes ennallaan.<br />

Valistuksen ja neuvonnan määrässä ja kohdentamisessa<br />

oli pelastustoimen alueittain huomattavia eroja. Valistus-<br />

ja neuvontatyön määrällinen toteuma nousi 13 pelastustoimen<br />

alueella, vaikka valtakunnallista 20 %:n tavoitetta<br />

ei täysin saavutettu missään. Varsinais-Suomen<br />

(19,5 %) ja Keski-Uudenmaan (19 %) tulokset ylsivät<br />

kuitenkin hyvin lähelle ja kertovat toimenpiteistä valistus-<br />

ja neuvontatoiminnan valtakunnallisten tavoitteiden<br />

saavuttamiseksi. Heikoiten valistus- ja neuvontatyötä toteutettiin<br />

Oulu-Koillismaan (5,3 %), Kanta-Hämeen (7,3<br />

%) ja Lapin (8,1 %) pelastustoimen alueilla. (Kuva 47.)<br />

Valistus- ja neuvontatoiminnan keskeisistä kohderyhmistä<br />

(Kuva 48.) turvallisuusasioihin kohdistuvaa valistusta<br />

saivat eniten oppivelvolliset, eli luokkien 1-6 ja<br />

7-10 koululaiset. Oppivelvollisten osuus valistusta ja neuvontaa<br />

saaneesta väestöstä oli noin viidesosa eli 144 000<br />

koululaista. Tärkeänä turvallisuusasioiden valistuksen<br />

kohteena ovat myös hoito- ja huoltolaitokset. Pelastustoimen<br />

valistus- ja neuvontatyö tavoitti näihin kohderyhmiin<br />

kuuluvista henkilöistä noin 11 000, eli alle kaksi prosenttia<br />

kaikesta valistus- ja neuvontatyöstä. Näiden kohteiden<br />

erityisen luonteen vuoksi niihin kohdistetaan kuitenkin<br />

valistus- ja neuvontatyön lisäksi muitakin onnettomuuksia<br />

ehkäiseviä ja rajoittavia toimenpiteitä. Pelastusalan<br />

lainsäädäntö edellyttää näihin kohteisiin vuosittaisia<br />

palotarkastuksia, pelastussuunnitelman laadintaa sekä<br />

henkilöstön kouluttamista vaara- ja onnettomuustilanteiden<br />

varalle.<br />

Valistus- ja neuvontatilastojen perusteella näyttää<br />

siltä, että pelastustoimen alueet ovat selkeästi kohdentaneet<br />

valistus- ja neuvontatyön resursseja lapsiin ja nuoriin,<br />

mitä voidaan pitää tulevaisuuden turvallisuuskulttuuria<br />

edistävänä suuntauksena. Pelastustoimi kohdistaa valistus-<br />

ja neuvontatoimenpiteitään ensisijaisesti työn vaikuttavuuden<br />

(lapset ja nuoret) sekä uhkien (hoito- ja huoltolaitokset,<br />

muut työpaikat) perusteella, mutta pyrkimyksenä<br />

tulee samanaikaisesti olla onnettomuuksia ehkäisevän<br />

ja rajoittavan turvallisuustietoisuuden lisääminen kaikissa<br />

ikä- ja yhteiskuntaluokissa.<br />

Toinen valistus- ja neuvontatyön tilastolliseen tarkasteluun<br />

liittyvä ilmiö on se, että suuren yleisön ja muiksi<br />

ryhmiksi nimettyjen kohderyhmien osuus pelastustoimen<br />

valistus- ja neuvontatyön vastaanottajista on hyvin<br />

suuri ja kasvusuuntainen. Alueelliset erot työn kohdentamisessa<br />

eri ryhmille ja erilaisin menetelmin ovat myös<br />

huomattavia. Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön<br />

kehittämisessä tulee olla kysymys työn laadun ja määrän<br />

kehittämisestä. Työn laadullisen kehittämisen työkaluksi<br />

on jo muodostettu valistus- ja neuvontatyön strategia, jonka<br />

tarkoituksena on auttaa pelastuslaitoksia pääsemään<br />

suunnitelmalliseen, tavoitteelliseen ja verkostoyhteistyössä<br />

tehtävään valistus- ja neuvontatyöhön. Hyvänä verkostoyhteistyön<br />

esimerkkinä on pelastuslaitoksen ja kunnan<br />

opetustoimen välinen kumppanuussopimus oppivelvollisten<br />

turvallisuusasioihin kohdistuvasta opetuksesta ja turvallisen<br />

opiskeluympäristön luomisesta.<br />

Lukumääräisten tavoitteiden asettamiseksi sekä niiden<br />

saavuttamisen ja vaikutusten tarkastelemiseksi olisi<br />

puolestaan aiheellista muodostaa yhteinen valtakunnallinen<br />

näkemys siitä, minkä muotoinen on tilastoitava valistus-<br />

ja neuvontatilaisuus. Messujen ja avoimien ovien tyyppinen<br />

toiminta olisi aiheellista eriyttää oppitunnin ja harjoitusten<br />

kaltaisista koulutustilaisuuksista, sillä koulutustilaisuudessa<br />

valistusta ja neuvontaa saanut kohderyhmä<br />

ja opetuksen sisältö voidaan yksilöidä tilastoihin. Yksiselitteisten<br />

tilastojen avulla saadaan paremmat edellytykset<br />

arvioida toiminnan vaikuttavuutta.<br />

- 89 -

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!