Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 ARVIOINTIASETELMA Arviointikriteerit Arviointikysymykset Arviointimittarit Hyvän palvelutason määritelmät Kysyntä Kuinka paljon kunnassa on: tuotantoeläintiloja tuotantoeläimiä seura- ja harrastuseläimiä? Tuotantoeläintilojen, tuotantoeläinten ja lemmikkien määrä Eläinten määrä on huomioitu eläinlääkintäpalveluiden resursoinnissa Kuinka paljon elintarvikevalvonta vie eläinlääkärin työajasta? Eläimistä saatavia elintarvikkeita käsittelevien laitosten määrä Valvottavien laitosten määrä on huomioitu eläinlääkintähuollon resursseissa Tarjonta Minkä verran on eläinlääkärien toimipaikkoja ja eläinlääkäreitä? Toimipaikkojen sijainti Kunnaneläinlääkäreiden toimipaikat ja eläinlääkärien määrä Kunnaneläinlääkäreiden henkilötyövuodet eläinlääkintäpalveluissa sekä elintarvikevalvonnassa Kaikki virat ovat täytetty Eläinlääkintähuollon kaikilla osa-alueilla on riittävästi resursseja Miten päivystys on järjestetty? Päivystysalueet ja samanaikaisesti päivystävien eläinlääkäreiden määrä, eriytetty pieneläinpäivystys kaupunkialueilla Pieneläinpäivystys on eriytetty kaupunkialueilla Saatavuus ja saavutettavuus Kuinka kaukana eläinlääkäripalvelut ovat? Kuinka nopeasti sairastunut eläin saa hoitoa? Seura- ja harrastuseläinten osalta: Kuntalaisten osuus, jotka asuvat alle 20 km, 20-50 km ja yli 50 km etäisyydellä eläinlääkärien toimipaikoista. Tuotantoeläinten osalta: Kiireelliset tapaukset alle 3; 3 - 6 ja yli 6 tuntia. Kiireettömät tapaukset alle – yli vuorokausi (% osuus) 90 % kunnan asukkais-ta saa kunnalliset eläinlääkintäpalvelut alle 20 km päästä. Kiireelliset sairastapaukset pystytään pääsääntöisesti hoitamaan alle kolmen tunnin kuluessa Kiireettömät sairastapaukset pääsevät hoitoon pääsääntöisesti alle vuorokaudessa. Johdanto Arvioinnissa tarkasteltiin kunnallisten eläinlääkintäpalvelujen kysyntää, tarjontaa, saatavuutta ja saavutettavuutta. Arviointikohteina olivat peruseläinlääkintäpalvelut, eläinlääkäripäivystys, kunnaneläinlääkäreiden tehtävät elintarvikevalvonnassa sekä muut virkatehtävät. Lisäksi seurattiin ympäristöterveydenhuollon seudullistamisen etenemistä. Eläinlääkintähuoltolaki määrittelee kunnallisen eläinlääkintähuollon ja velvoittaa kuntaa suunnittelemaan ja toteuttamaan sen alueellaan. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvina velvollisuuksina kunnan on huolehdittava peruseläinlääkäripalvelujen järjestämisestä hyötyeläinten ter- - 215 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 veyden ja sairauksien hoitamiseksi sekä sellaisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä, jotka on katsottava tarpeellisiksi muiden kotieläinten sairauksien hoitamiseksi tai tavanomaisten terveydenhoitopalvelujen antamiseksi. Kunnan on järjestettävä myös ympärivuorokautinen eläinlääkäripäivystys sekä eläinlääkintäpalveluita varten tarpeellisiksi katsottavat toimitilat ja toimintavälineet. Kunnan on huolehdittava eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisestä valvonnasta ja tarkastuksesta sekä eläintenpitoon liittyvästä terveydellisestä valvonnasta tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi siltä osin kuin siitä ei ole säädetty eläintautilaissa. Kunnan on myös huolehdittava kunnan tehtäväksi säädetystä lihan- ja maidontarkastuksesta. Eläinlääkintähuoltoon keskeisesti kuuluvat eläintautien vastustaminen ja eläinsuojelu määräytyvät säädöksissä suoraan kunnaneläinlääkärin tehtäväksi ohi kunnan järjestämisvastuun. Kunta voi järjestää kotieläimille sellaisia eläinlääkäripalveluja, joiden antaminen vaatii erityisiä toimintavälineitä sekä eläinlääkärin perustutkinnon lisäksi erityistä perehtyneisyyttä. Kunta voi myös järjestää erikoiseläinlääkäripalveluja. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvien tehtävien hoitamista varten kunta voi ylläpitää yhtä tai useampaa kunnaneläinlääkärin virkaa. Virka voidaan perustaa useamman kunnan, kuntainliiton tai kunnan ja kuntainliiton yhteisenä. Yksityinen palvelujen tuottaja ei voi huolehtia kunnaneläinlääkärin tehtäviin kuuluvasta eläintautilain täytäntöönpanosta eikä eläinsuojeluvalvonnasta. Eläinlääkintähuollon ja kunnaneläinlääkärin tehtävien järjestämisestä määrätään tarkemmin kunnan johtosäännössä. Johtosäännössä tulee olla määräykset kunnaneläinlääkäreiden toiminta-alueista sekä keskinäisestä tehtäväjaosta. Kunnan on järjestettävä toimintaa varten tarpeelliseksi katsottavat toimitilat ja toimintavälineet. Kunta voi periä eläimen omistajalta tai haltijalta klinikkamaksun eläimen vastaanottokäynnistä silloin, kun kunta on järjestänyt toimitilat ja toimintavälineet eläinlääkäripalveluja varten. Klinikkamaksun suuruus on määrättävä sellaiseksi, että se peittää vastaanottokäynnistä kunnalle keskimäärin aiheutuvat todelliset kustannukset. Kunta voi lisäksi periä maksun eläimen ylläpidosta silloin, kun eläintä joudutaan säilyttämään kunnan järjestämissä tiloissa eläinlääkärinavun antamista varten. Eläinlääkintähuollon ohjaus ja valvonta kuuluu läänin alueella elintarviketurvallisuusvirasto Eviran alaisena lääninhallitukselle. vuoden 2006 loppuun asti aikaa järjestää yhteistyö vapaaehtoisuuden pohjalta, mutta periaatepäätöksen määräaikaa jouduttiin jatkamaan, koska tavoite ei toteutunut. Valtioneuvosto päätti 30.10.2006 tarkistaa ja muuttaa periaatepäätöstä siten, että kuntien tulee osana kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa tarkoitettua toimeenpanosuunnitelmaa kuvata, miten ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet muodostetaan. Yhteistoiminta-alueita suunniteltaessa on nyt otettava huomioon muu kuntien välinen yhteistyö, erityisesti perusterveydenhuollossa. Kuntien on esitettävä suunnitelmat yhteistyöstä 31.8.2007 mennessä. Päätökset yhteistyöstä on tehtävä 1.6.2009 mennessä. Mikäli päätöksiä ei ole tehty, valtioneuvosto voi määräpäivän jälkeen päättää aluejaosta kuultuaan asianomaista lääninhallitusta. Päätöksen mukaan toiminnan tulee käynnistyä viimeistään 1.1.2013. Seudullisen yksikön tulisi toimia yhteisen kunnallisen toimielimen alaisuudessa. Suositeltavaa on, että seudullinen yksikkö muodostetaan joko kuntayhtymänä tai sopimuskuntamallin mukaisesti yhden kunnan toimiessa niin sanottuna isäntäkuntana. Eläinlääkintähuoltolakia ollaan uudistamassa osana periaatepäätöksen täytäntöönpanoa. Maa- ja metsätalousministeriön 19.8.2004 asettaman eläinlääkintähuollon uudistamista käsittelevän työryhmän raportti valmistui vuonna 2005, ja MMM on vuonna 2006 jatkanut valmistelua hallituksen esitykseksi uudesta eläinlääkintähuoltolaista. Eläinlääkintähuollon osalta hankkeen tavoitteena on turvata kuntien eläinlääkintäpalvelujen saatavuus ja laatu sekä huolehtia palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja valvonnan yhdenmukaisuudesta. Ympäristöterveydenhuollon seudullistaminen on Oulun läänissä edennyt muuta maata nopeammin. Samoin Lapin läänissä lähes puolet kunnista oli mukana joko yhteistyökokeiluissa tai jo muodostuneessa yksikössä. Lisäksi monet Lapin kunnat tekevät yhteistyötä kuntayhtymässä tai muussa yhteistyömallissa. (Kuva 94) Vuoden 2006 alussa Suomessa toimi 223 ympäristöterveydenhuollon yksikköä. <strong>Lääninhallitusten</strong> arvion mukaan vuonna 2007 toiminnassa on 193 yksikköä. Lääninhallitukset ovat Elintarviketurvallisuusviraston, Kuluttajaviraston ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen pyynnöstä arvioineet, että tarkoituksenmukainen yksikköjen määrä Suomessa olisi 59. Sosiaali- tai terveyspiirien perustaminen sekä kuntaliitokset saattavat muuttaa tilannetta alueellisesti huomattavasti. Seudullinen yhteistyö Valtioneuvoston vuonna 2003 antaman periaatepäätöksen mukaan elintarvikevalvonta ja muu ympäristöterveydenhuolto, johon eläinlääkintähuolto kuuluu, oli tarkoitus tulevaisuudessa järjestää seudullisen toimintamallin mukaan. Kunnilla oli alkuperäisen päätöksen mukaan - 216 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 213: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 229 and 230: - 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 239 and 240: - 240 - V a l t a k u n n a l l i n
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?