Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 sessa kunnassa perustuu kuntien sopimukseen 7.-9. luokkien opetuksen, erityisopetuksen tai lisäopetuksen järjestämisestä. Koulujen keskikoko on kasvussa koko maassa. Koulujen lakkauttamiset ja yhdistämiset ovat vähentäneet erityisesti pienten, korkeintaan 30 oppilaan koulujen määrää. Koulujen määrän vähentyminen on kohdistunut pääasiassa 1.-6. luokkien kouluihin. Yhtenäiskoulujen (1.-9. luokkien koulut) määrä on lisääntynyt. Perusopetuksen oppilasmäärä on vähentynyt vuosien 2002-2006 aikana noin kolme prosenttia. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan perusopetusikäisten määrän väheneminen jatkuu koko maassa yli vuosikymmenen vaihteen. Oppilasikäluokat pienevät sekä maaseudulla että kaupungeissa. Oppilasmäärät vähenevät suhteellisesti eniten Itä-Suomen ja Lapin lääneissä ja vähiten Oulun läänissä. Muuttoliike ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin näkyvät alueiden välisissä eroissa. Useat kunnat ovat laatineet kouluverkkosuunnitelmia, ja suunnitelmallisuus on jonkin verran lisääntynyt. Kuntien välistä yhteistyötä on kuitenkin tarpeen lisätä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä jouduttaneen tarkastelemaan, miten tasavertaiset ja laadukkaat perusopetuspalvelut turvataan kansalaisille asuinpaikasta, kielestä ja kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Tillgång till svenskspråkig grundläggande utbildning Tillgången till svenskspråkig grundläggande utbildning har inte nämnvärt förändrats. Andelen svenskspråkiga 7-12 åringar, som bodde inom en fem kilometers radie från svenskspråkig skola var ca 90 procent. Endast drygt hälften av eleverna i ålderskategorin 13-15 år bodde inom fem kilometer från svenskspråkig skola. Stora regionala skillnader förekommer. Det glesa skolnätet medför längre skolresor för de svenskspråkiga eleverna än för de finskspråkiga i genomsnitt i landet. Ca två procent av de svenskspråkiga eleverna i åk 1-6 och ca 15 procent av eleverna i åk 7-9 i skola i annan kommun än den, där de var bosatta. Av de svenskspråkiga eleverna som intagits eller överförts till specialundervisning gick tio procent i skola i annan kommun. För den övervägande majoriteten av de svenskspråkiga eleverna som går i skola i annan kommun grundar sig skolgången på avtal mellan kommunerna. Totalt hade 11 623 elever eller ca 37 procent av det totala antalet svenskspråkiga elever, i kommuner med svenskspråkig skola, rätt till skolskjuts. I totalt fyra kommuner överskrider man den lagstadgade tiden för elevernas skolresor med inberäknade väntetider åtminstone en dag i veckan Under tidsperioden 2001-2006 har fyra nya skolor grundats, åtta skolor har sammanslagits med annan skola och tio skolor dragits in. Totalt sett är det totala elevantalet i de svenskspråkiga skolorna jämfört med år 2001 närmast oförändrat. Antalet elever i åk 1-6 har minskat med sex procent och i årskurserna 7-9 har elevantalet ökat med 12 procent. Skillnaden mellan antalet elever i årskurs 1 och antalet 7-åringar, som enligt statistikcentralen är registrerade som svenskspråkiga har under de senaste åren varit märkbar. Den svenskspråkiga grundläggande utbildningen i hela landet har årligen fått ett elevtillskott motsvarande sex-åtta procent av elever registrerade med finska eller annat språk som modersmål. Antalet svenskspråkiga barn i enspråkigt finska kommuner har ökat. I sammanlagt 136 enspråkigt finska kommuner i Södra och Västra Finlands län, vilka saknade svenskspråkig grundläggande utbildning, fanns sammanlagt 1 149 barn i åldern 7-15 år med svenska som registrerat modersmål. Detta var en ökning med tio procent jämfört med år 2001. Endast en tredjedel av de svensk- och tvåspråkiga kommunerna har en av fullmäktige godkänd plan för utvecklingen av skolnätet. Perusopetuksen jälkeinen koulutukseen sijoittuminen Peruskoulun päättäneen nuoren ensisijainen ratkaisu työ- ja koulutusuralla etenemiseksi on jatko-opintoihin siirtyminen. Koulutustakuun tavoite, että 96 % peruskoulun päättäneistä siirtyy samana vuonna jatko-opintoihin, jäi toteutumatta vielä vuonna 2005 useimmissa lääneissä vielä. Lapin läänissä koulutustakuun tavoite ylittyi viime vuoden tavoin. Toisen asteen koulutusvaihtoehdoista lukioon sijoittui suurempi osa peruskoulun päättäneistä kuin ammatilliseen peruskoulutukseen. Pojat valitsivat tyttöjä useammin toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja tytöt vastaavasti lukion. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkamäärä peruskoulun päättäneisiin nähden oli riittävä. Placering i fortsatt utbildning efter avslutad svenskspråkig grundläggande utbildning Målet enligt utbildningsgarantin att 96 % placerar sig i gymnasium, yrkesutbildning eller påbyggnadsundervisning samma år som grundläggande utbildning avslutats har sammantaget uppfyllts i alla regioner. I Södra Finlands län har dock förhållandevis färre påbörjat examensinriktad utbildning på andra stadiet jämfört med hela Svenskfinland, hela landet och jämfört med nationella mål. Gymnasiebenägenheten är fortsättningsvis mycket hög i huvudstadsregionen. Bland elever som kommer från - 41 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 skolor i Öst- och Västnyland och i Österbotten understiger däremot andelen placerade i gymnasium och överstiger andelen placerade i yrkesutbildning märkbart motsvarande andelar i hela landet samt jämfört med enligt utbildningsgarantin uppställda nationella mål. Flickorna är fortsättningsvis i klar majoritet i gymnasierna och pojkarna inom yrkesutbildningen. Fördelningen mellan könen i olika former av utbildning har inte utjämnats. Regionalt sett har skillnaderna snarare ökat. Flickorna placerar sig i regel oftare i den utbildning de prioriterat vid ansökan. Målet att 97 % ansöker om studieplats samma år som grundläggande utbildning avslutats har uppfyllts. Kirjastotoimi Kirjastotoimen henkilöstöresurssien määrän ja laadun kehitys Monet kirjastot toimivat riittämättömällä henkilöstöllä. Yli 60 prosentilla kirjastoista henkilöstömäärä on vain tyydyttävä tai heikko. Tavoitetasolla (yksi työntekijä tuhatta asukasta kohden) henkilöstömäärä on koko maassa noin 50 kunnan kirjastolaitoksessa. Kirjastojen henkilöstömäärä ei ole kehittynyt monipuolistuvien ja erikoistuvien tehtävien edellyttämällä tavalla. Alueelliset erot ovat kasvaneet ja uhkaavat väestökatoalueilla kasvaa edelleen kirjastohenkilöstön eläköitymisen myötä. Valtaosalla kirjastoista on hyvin koulutettu, kirjastoasetuksen mukaan kelpoinen henkilöstö. Korkeakoulutetun henkilöstön osuus on tavoitteen mukainen (1/3) joka toisessa kirjastossa. Henkilöstöllä ei ole riittäviä mahdollisuuksia erikoistua ja henkilöstön täydennyskoulutuksen määrä jää selkeästi alle tavoitetason (6 päivää vuodessa/ henkilö) koko maassa. Täydennyskoulutuksen tarpeen ja toteuman seuranta on puutteellista. Useimmissa kirjastoissa kehittämisestä ja johtamisesta vastaa asetuksen mukaan kelpoinen, päätoiminen johtaja. Osa-aikainen johtaminen on yleistynyt, syynä ovat lisääntyneet johtajapalvelujen ostot, osa-aikaeläkkeet ja yhdistelmävirat (esimerkiksi kirjasto- ja kulttuuritoimi). Liikuntatoimi Kunnallisten liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikka aikuisten liikunnassa Liikuntatoimen arviointikohde vuonna 2006 oli kunnallisten liikuntapaikkojen käyttömaksupolitiikka aikuisten liikunnassa. Arviointi on osa kolmivuotista kuntien liikuntapaikkojen käyttömaksujen arviointiteemaa ja täydentää vuoden 2005 arviointia, jossa arvioitiin käyttömaksupolitiikkaa lasten ja nuorten eniten käyttämissä liikuntapaikoissa. Kunnat pyrkivät vaikuttamaan liikuntapaikkojen käyttömaksuilla aikuisten liikuntakäyttäytymiseen, mutta se on vain yksi monista keinoista, joilla kunnat aktivoivat aikuisväestöä liikkumaan. Suomen kunnista 64 % pyrkii vaikuttamaan aikuisten liikuntaan käyttömaksuilla. Kaupunkimaisissa kunnissa käyttömaksupolitiikalla pyritään vaikuttamaan liikuntaharrastukseen useammin kuin maaseudulla. Maaseutumaisissa pienissä kunnissa, joissa maksullisia liikuntapaikkoja on vähän ja kunnan liikuntapaikkatarjonta painottuu ilmaisiin ulkoliikuntapaikkoihin, käyttömaksut eivät ole niin merkittävä liikuntapoliittinen ohjauskeino kuin suuremmissa kunnissa. Kunnat innostavat aikuisia liikkumaan myös tarjoamalla ohjattuja terveysliikuntaryhmiä, aikuisten kuntoja terveystarkastuksia sekä muuta aikuisten liikuntaneuvontaa. Kunnat järjestävät myös erilaisia aikuisväestölle suunnattuja liikuntakampanjoita ja –tempauksia, kuten KKI-tapahtumia. Maamme kunnissa on liikuntapaikkoja lähes kaikkiin aikuisten eniten harrastamiin liikuntalajeihin uintia ja jääurheilua lukuun ottamatta. Liikuntapaikkojen määrä vastaa kuitenkin kysyntää vain puolessa kunnista. Erityisesti uima- ja jäähallipalvelujen saavutettavuuden suhteen maalla ja kaupungissa asuvat kansalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Liikuntapaikkatarjonnan riittävyyteen tulee kiinnittää huomiota erityisesti taajaan asutuilla ja kasvavilla seuduilla sekä pienissä harvaan asutuissa kunnissa. Kuntien liikuntapaikkatarjontaa tulisi tarkastella eri liikuntalajien osalta myös seudullisesta näkökulmasta ja kiinnittää erityistä huomiota ylikunnallisiin yhteistyömahdollisuuksiin. Liikuntapaikkojen käyttömaksuissa on kunnittain suuria eroja. Vaikka liikuntapaikkojen palvelun laadussa on eroja, samantasoisesta palvelusta joutuu maksamaan eri hinnan riippuen asuinkunnasta. Liikuntapaikkojen käyttömaksut ovat harvoin este liikuntapaikan käytölle. Silti tulee varmistaa, että laajoja käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntapaikat, kuten koulujen liikuntasalit ja uimahallit, ovat mahdollisimman edullisesti kuntalaisten käytössä. Kuntien käyttömaksupolitiikalla tulee edistää perheiden liikuntamahdollisuuksia sekä ottaa huomioon maksukyvyltään heikoimmat käyttäjäryhmät. Viidestä aikuisten eniten käyttämästä liikuntapaikasta uimahalli on otettu tässä raportissa tarkemmin arvioitavaksi. Uimahallin kertamaksu aikuisille vaihteli kunnallisissa uimahalleissa 0-12,0 euroon. Keskimääräinen kertamaksu oli noin neljä euroa. Kalleimmat kertamaksut olivat Oulun ja Länsi-Suomen lääneissä. Alle viidellä eurolla, jota voidaan pitää kohtuullisena maksuna, uimahalliin pääsee 85 %:ssa maamme uimahalleista. Uimahallin hyvän maantietieteellisen saavutettavuuden rajana on ai- - 42 -
Page 1 and 2: Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4: - 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 39: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 91 and 92:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?