Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Kuva 43. Maasto- ja<br />
metsäpalojen määrä<br />
sekä palanut metsäala<br />
(ha) vuosina<br />
1997–2006.<br />
pelastuslaitoksille. Maastopalojen yleisimpänä aiheuttajana<br />
on edelleen ihmisen varomaton toiminta ja varsinaisena<br />
syttymislähteenä yleensä huonosti sammutettu nuotio,<br />
savuke tai jokin tulentekoväline.<br />
Tulipalojen aiheuttamista ja pelastusviranomaisen<br />
arvioimista omaisuusvahingoista lähes 90 % muodostui<br />
rakennuspalovahingoista. Rakennuspaloista aiheutuneet<br />
omaisuusvahingot lisääntyivät edellisestä vuodesta koko<br />
maassa peräti yli 90 miljoonalla eurolla yhteensä noin 240<br />
miljoonaan euroon. Onnettomuuksissa uhattuna olleesta<br />
omaisuudesta saatiin pelastusviranomaisen arvion mukaan<br />
pelastettua 98 %. Suuronnettomuudeksi luokiteltuja suurpaloja,<br />
omaisuusvahingoiltaan yli 500 000 euron rakennuspaloja,<br />
oli 66 kpl.<br />
Miten palokunnat ovat suoriutuneet riskialueittain määritellyistä toimintavalmiusajoista?<br />
Palokuntien toimintavalmiusaika kaikissa pelastustehtävissä on heikentynyt<br />
vuosittain viimeisen kolmen vuoden aikana. Onnettomuuskohteiden saavuttaminen<br />
kiireellisissä pelastustehtävissä on kuitenkin nopeutunut lähes kaikilla pelastustoimen<br />
alueilla. Riskialueittain määriteltyjä toimintavalmiusaikatavoitteita ei vielä<br />
saavutettu kaikilta osin.<br />
Pelastustoiminnan toimintavalmius määräytyy riskialuejaon<br />
mukaisesti. Riskialueiden määrittelyperusteina<br />
käytetään kerrosalaa sekä asukas- ja liikennemäärää,<br />
joiden lisääntyessä myös alueen onnettomuusriskien mahdollisuus<br />
kasvaa. Riskialueet jaetaan neljään luokkaan. I-<br />
riskialueella, jossa onnettomuuksien todennäköisyys on<br />
suurin, tulee palokunnan ensimmäisen pelastusyksikön<br />
saavuttaa onnettomuuskohde kuudessa minuutissa saatuaan<br />
hälytyksen. II-riskialueella ohjeellinen toimintavalmiusaika<br />
on 10 minuuttia, III-riskialueella 20 minuuttia.<br />
IV-riskialueella, jossa onnettomuustodennäköisyys on pienin,<br />
toimintavalmiusaikatavoitetta ei ole erikseen määri-<br />
telty.<br />
Koko maan väestöstä lähes kolme neljäsosaa asuu<br />
palokunnan 10 minuutin toimintavalmiusajan sisäpuolella,<br />
ja 10–20 minuutissa saavutetaan lisäksi noin viidennes<br />
väestöstä. Palokunnan 20 minuutin toimintavalmiusajan<br />
ulkopuolella asuu kuitenkin lähes 10 % väestöstä,<br />
joten varsinkin tällä alueella korostuu ihmisten omatoiminen<br />
varautuminen onnettomuustilanteita varten. Palokunnan<br />
tuloksellinen toiminta esimerkiksi rakennuspaloissa<br />
edellyttää sitä, että palokunta saavuttaa onnettomuuskohteen<br />
ja aloittaa siellä toimintansa ennen 4-10 minuutin<br />
kuluessa syttymisestä tapahtuvaa yleissyttymistä. Sa-<br />
- 82 -