Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
neiden osuus kasvaa Itä-Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa<br />
ja keskeisen Suomen syrjäseuduilla. Muutoksen<br />
nopeutta ilmentää kuva 13, josta havaitaan, että väestön<br />
rakenteellinen muutos on niin intensiivistä, että syrjäisimmillä<br />
alueilla väestön keski-ikä on jopa pari vuosikymmentä<br />
korkeampi kuin nuorimman väestön alueilla. Verrattaessa<br />
taajamien ja syrjäseutujen keskimääräisiä ikiä,<br />
erot ovat saman kunnankin sisällä vieläkin merkittävästi<br />
suuremmat. Korkea keski-ikä sijoittuu jo aiemmin usein<br />
mainituille ongelma-aleille. Vain harvoilla alueilla väestön<br />
keski-ikä nuorentuu suhteessa elettyyn aikaan. Sen<br />
sijaan koko Itä-Lapissa, Kainuussa ja monissa Keski-Suomen<br />
kunnissa väestön keski-iän kasvu on ollut jopa moninkertainen<br />
elettyyn aikaan verrattuna. Eniten keski-ikä<br />
on kohonnut Velkualla, Kemijärvellä, Rautavaaralla sekä<br />
Sallassa. Sen sijaan jyrkimmin keski-ikä on laskenut Limingassa,<br />
Oripäässä, Vesilahdella ja Tyrnävällä.<br />
Väestörakennetta säätelevät syntyvyys, kuolleisuus<br />
ja muuttoliike. Syntyneiden suhteellinen enemmyys verrattuna<br />
kuolleisiin on ollut viime vuosina positiivisinta<br />
Oulun läänissä. Luonnollinen väestönlisäys on ollut vajaa<br />
viisi promillea koko väestöstä. Kolmen promillen tasoon<br />
yltää Etelä-Suomen lääni, koko maan keskiarvon<br />
ollessa noin kaksi promillea väestöstä. Syntyneiden enemmyys<br />
oli Itä-Suomen läänissä pari prosenttiyksikköä miinuksella.<br />
Läntisellä rannikkoalueella luonnollinen väestönlisäys<br />
on pääsääntöisesti positiivinen. Jokaisen läänin<br />
sisällä alueelliset erot ovat hyvin suuria. Myönteisintä<br />
luonnollinen väestönlisäys on pääkeskuksissa lähialueineen.<br />
Sen sijaan negatiivisinta kehitys on jo aiemmin kuvatuilla<br />
vanhusvaltaisilla alueilla. Luonnollisen väestönlisäyksen<br />
ennusteisiin vaikuttavat luonnollisesti väestön<br />
liikkeet ja talouden sekä työpaikkojen kehitys. Myös peruspalvelutuotannon<br />
monipuolisuus ja taso vaikuttavat<br />
alueen maineeseen mahdollisena muuton kohteena<br />
Väestön muuttoliike muovaa jatkuvasti alueiden<br />
väestömääriä ja rakenteita. Kuvasta 14. havaitaan kunnittainen<br />
muuttoase 2000-luvun alkuvuosina. Sinivärin tummuusasteesta<br />
voidaan selkeästi nähdä pääasialliset muuton<br />
kohteet, joihin tulijoita on ollut poismuuttajia selkeästi<br />
enemmän. Väestö on edelleen hakeutunut kasvualueille<br />
ja koulutuspaikkakunnille. Vaikka työpaikka olisikin<br />
kaupunkiseutujen ulkopuolella tai kuntien syrjäkylissä,<br />
yhä useampi työntekijä pyrkii asettumaan pysyvästi<br />
taajamiin tai niiden lähiseuduille. Uusina olosuhdeammatteina<br />
sanotaan olevan muun muassa “perävalo-opettajat”<br />
ja “keikkalääkärit”. He tekevät työnsä paikkakunnalla,<br />
mutta saattavat asua hyvinkin kaukana työkohteistaan.<br />
Pääosa Pohjois- ja Itä-Suomen kunnista on menettänyt<br />
väestöään. Lääneittäin suhteessa asukaslukuun tulomuuttajia<br />
eniten ovat saaneet Ahvenanmaa, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi<br />
sekä Oulun lääni. Sen sijaan menettäjiä ovat<br />
olleet Itä-Suomi ja Lappi, jossa muuttotase on ollut noin<br />
Kuva 13. Väestön keski-ikä kunnittain 2006<br />
kolme promillea miinuksella. Läänien sisällä jopa maakuntatasolla<br />
erot ovat erittäin suuret. Pohjois-Pohjanmaan<br />
muuttotase on hyvin positiivinen. Sen sijaan Oulun läänin<br />
itäinen maakunta Kainuu menettää jatkuvasti väestöään.<br />
Tilastokeskuksen väestöennuste vuoteen 2020 (kuva<br />
15) ennakoi pääkaupunkiseudulle edelleenkin jatkuvaa<br />
väestönkasvua. Sen sijaan menettäjinä ovat syrjäseudut.<br />
On mielenkiintoista havaita, että vuoteen 2040 ulottuva<br />
väestöennuste pehmentää hieman edellistä ennustetta niin,<br />
että myös keskusten lähialueilla väestönkehitys saattaa olla<br />
lähitulevaisuutta hieman myönteisempää. Myönteisyydestä<br />
huolimatta laajoilla alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa<br />
väestömäärän oletetaan laskevan alle puoleen nykyisestä<br />
vuoteen 2040 mennessä. Elinkeinorakenteen muutos ohjaa<br />
edelleen väestönkehitystä. Koulutus keskittää nuorisoa<br />
yhä tehokkaammin keskuksiin. Suurempiin yhteisöihin<br />
ohjaa väestöä myös asenteiden muutos ja vaatimustason<br />
kasvu. Toisaalta muuttoliikettä ainakin osa-aikaisesti<br />
suuntautuu taajamista maaseudulle. Vaurauden lisääntyminen,<br />
osa-aikatyön yleistyminen ja etätyömahdollisuudet<br />
saattavat ohjata muuttoa myös haja-asutusalueille.<br />
Peruspalvelujen suunnittelussa tulee keskittymisen ohel-<br />
- 26 -
Change language