Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
MITEN TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS ON MUUTTUNUT VUODESTA 2002?<br />
VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN TERVEYSKESKUSPÄIVYSTYKSEN KESKITTÄMINEN ON<br />
LISÄÄNTYNYT, ODOTUSAJAT TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRILLE EI-KIIREELLISISSÄ TAPAUKSISSA<br />
OVAT PIDENTYNEET JA ERIKOISSAIRAANHOIDON LEIKKAUSJONOT OVAT LYHENTYNEET<br />
Vuonna 2002 koko maassa 30 %:ssa kunnista potilas<br />
pääsi ei-kiireelliseen hoitoon kolmen päivän kuluessa.<br />
Vajaassa puolessa kunnista terveyskeskuslääkärin vastaanotolle<br />
pääsyä joutui odottamaan yli viikon. Vuonna 2006<br />
koko maassa 15 %:ssa terveyskeskuksista pääsi terveyskeskuslääkärille<br />
ei-kiireellisessä tilanteessa kolmen päivän<br />
kuluessa yhteydenotosta ja 64 %:ssa terveyskeskuksista<br />
lääkärille pääsy kesti yli viikon.<br />
Hoitotakuun rakenteellisten muutosten seurauksena<br />
päivystystoimintaa on keskitetty. Virka-ajan ulkopuolisen<br />
terveyskeskuspäivystyksen keskittäminen lisääntyi<br />
vuoden 2002 jälkeen koko maassa, mikä on pidentänyt<br />
asiakkaiden matkoja päivystyspisteisiin. Esimerkiksi<br />
vuonna 2002 Länsi-Suomen läänin terveyskeskuksista 19<br />
% järjesti päivystyksen omana toimintanaan, kun vuonna<br />
2006 päivystyksen järjesti kokonaan omassa terveyskeskuksessaan<br />
8 %.<br />
Hoitotakuun myötä erikoissairaanhoidon leikkausjonot<br />
lyhenivät ja yli puoli vuotta jonottaneiden määrä<br />
väheni merkittävästi vuodesta 2002. Jonotusajoissa oli<br />
vuoden 2006 lopussa kuitenkin alueellista ja erikoisalakohtaista<br />
vaihtelua kuten vuonna 2002. Vuonna 2002 erikoissairaanhoidon<br />
leikkausjonoissa oli yli kuusi kuukautta<br />
jonottaneita koko maassa noin 66 000 ja vuoden 2006<br />
lopussa noin 7 000 po<strong>tilasta</strong>.<br />
MITEN TERVEYSKESKUKSISSA VARAUDUTAAN 65 VUOTTA TÄYTTÄNEEN VÄESTÖN<br />
LISÄÄNTYVÄÄN TERVEYSPALVELUJEN TARPEESEEN?<br />
TERVEYSKESKUKSISSA ON MONIN ERI TAVOIN VARAUDUTTU VANHUSVÄESTÖN<br />
LISÄÄNTYVÄÄN TERVEYSPALVELUJEN TARPEESEEN, MUTTA VANHUSVÄESTÖN<br />
TERVEYDENTILAN SEURANTA JA PALVELUJEN STRATEGINEN SUUNNITTELU OVAT<br />
PUUTTEELLISIA.<br />
Terveyskeskuksilta kysyttiin, onko kunnassa/jäsenkunnissa<br />
laadittu palvelustrategiaa, kehittämissuunnitelmaa<br />
tai hyvinvointisuunnitelmaa, jossa on eriteltynä 65<br />
vuotta täyttäneiden terveydenhuolto. Samalla tiedusteltiin<br />
terveyskeskuksen osallistumista strategian tai suunnitelman<br />
laadintaan. Koko maassa vajaa puolet vastanneista<br />
totesi kyseisen strategian tai suunnitelman puuttuvan kunnasta/jäsenkunnista.<br />
Vajaa kolmannes terveyskeskuksista<br />
ilmoitti suunnitelman tai strategian olevan valmisteilla.<br />
Valmisteilla tai voimassa oleva palvelustrategia tai kehittämissuunnitelma<br />
puuttui vajaasta viidenneksestä terveyskeskuksia.<br />
Kuntayhtymien strategiat eivät välttämättä kata<br />
kaikkia jäsenkuntia. Kolme neljäsosaa terveyskeskuksista<br />
oli osallistunut tai osallistui parhaillaan strategian tai<br />
suunnitelman laadintaan. Tilanne oli lähes yhtenevä koko<br />
maassa.<br />
Koko maassa ainoastaan 15 % terveyskeskuksista<br />
ilmoitti seuraavansa riittävästi kansanterveyslain mukaisesti<br />
yli 65-vuotiaiden terveydentilaa ja siihen vaikuttavia<br />
tekijöitä. Kattavasti terveydentilaa seurattiin Itä-Suomen<br />
läänissä 21 %:ssa, Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä<br />
15 %:ssa ja Oulun läänissä 10 %:ssa terveyskeskuksia.<br />
Heikoin tilanne oli Lapin läänissä, missä kattavaa terveydentilan<br />
seurantaa ei toteutettu lainkaan. Terveydentilaa<br />
seurattiin osittain koko maassa vajaassa 60 %:ssa terveyskeskuksia.<br />
Hieman yli neljännes terveyskeskuksista ei<br />
seurannut 65 vuotta täyttäneiden terveydentilaa. Kattavaa<br />
terveydentilan seurantaa toteuttivat eniten väestöpohjaltaan<br />
20 000–79 999 asukkaan terveyskeskukset (25 %)<br />
ja heikoiten suurimmat eli vähintään 80 000 asukkaan terveyskeskukset<br />
(0 %).<br />
Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien<br />
palvelutuotantoa. Kyselyn perusteella useissa terveyskeskuksissa<br />
oli tarvetta terveyskeskusten ja eri sektoreiden<br />
välisen yhteistyön lisäämiseen. Terveyskeskukset tekivät<br />
yhteistyötä enemmän yksityisen kuin kolmannen sektorin<br />
kanssa. Koko maassa hieman yli puolet terveyskeskuksista<br />
ilmoitti kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön<br />
olevan riittävää. Yksityisen sektorin kanssa tehtävän<br />
yhteistyön arvioi riittäväksi kaksi kolmannesta terveyskeskuksista.<br />
Koko maassa 3 % terveyskeskuksista ei tehnyt<br />
yhteistyötä yksityisen tai kolmannen sektorin kanssa.<br />
Terveyskeskusten koolla ei ollut oleellista vaikutusta yhteistyön<br />
tekemiseen.<br />
- 194 -