Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
7.4 Nuorisotoimi<br />
7.4.1. Nuorten työpajatoiminta<br />
JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
TOIMENPIDE-ESITYKSET<br />
Suomessa oli vuonna 2004 koulutuksen ja työelämän<br />
ulkopuolella 95 000 nuorta. Näistä 43 000 nuorta ei<br />
ole aktiivisia työnhakijoita tai hakemassa koulutukseen.<br />
Väestön ikääntymisen näkökulmasta Suomella<br />
ei ole varaa tähän ulkopuolisuuteen. Ulkopuolisten<br />
määrä osoittaa, että yhteiskunta- ja koulutustakuu ei<br />
toimi, koska se ei tavoita ulkopuolelle jääviä.<br />
Pajatoiminta tavoittaa hyvin työttömiä nuoria, jopa<br />
palvelujärjestelmän ulkopuolella olevia. Pajapalvelujen<br />
tavoitettavuudessa on silti puutteita.<br />
Toiminnan vakinaistaminen etenee hyvin. Työsuhteiden<br />
vakinaistamisessa on kuitenkin edelleen<br />
puutteita.<br />
Sijoittuminen pajajakson jälkeen on parantunut. Kuitenkin<br />
edelleen noin viidesosa nuorista päätyy työttömäksi.<br />
Pajatoiminnan kohderyhmänä on entistä useammin<br />
pelkkä peruskoulun suorittanut nuori. Valmentautujien<br />
tarpeisiin voidaan vastata kehittämällä pajatoiminnan<br />
sisältöjä siten, että ne entistä paremmin vahvistavat<br />
esimerkiksi elinikäisen oppimisen avaintaitoja.<br />
Nuorten pitkäjänteisessä seurannassa on edelleen<br />
puutteita.<br />
Suomeen tulee luoda Ruotsin kaltainen lakisääteinen<br />
peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä. Seurannan<br />
tulee kestää siihen asti, kun nuori on täyttänyt<br />
20 vuotta, ja sen tulee taata nuorelle koulutus- ja<br />
yhteiskuntatakuun mukaista aktiivitoimintaa. Seurannasta<br />
vastaisivat kuntien sivistys-, nuoriso- ja sosiaalitoimi<br />
yhteistyössä työpajatoimijoiden kanssa.<br />
Valtion tuki työpajatoimintaan tulee nostaa 12 milj.<br />
euroon, jotta pajatoiminta tavoittaa entistä paremmin<br />
tuen tarpeessa olevia nuoria ja kattaa maan kaikki<br />
seutukunnat. Pajapalvelujen tarve ja tavoitettavuus<br />
tulee arvioida kunnittain ja seutukunnittain.<br />
Hallinnoijien tulee vakinaistaa valmentajien työsuhteita.<br />
Työsuhteiden vakinaistamiseen tulee osoittaa<br />
lisäresursseja.<br />
Yksilövalmentajien määrää tulee lisätä. Työpajoja<br />
tulee ohjata verkostoitumaan ja kehittämään moniammatillista<br />
yhteistyötä. Nuoria lähettävien tahojen,<br />
erityisesti työvoimahallinnon, tulee turvata nuorille<br />
pidempiä toimintajaksoja pajalla.<br />
Työpajojen tulee kehittää toimintaansa sopivia ammatillisen<br />
koulutuksen moduuleja sekä kehittää yhteistyössä<br />
koulutuksen järjestäjien kanssa toimivia järjestelmiä<br />
osaamisen tunnistamiseksi.<br />
Kaikilla pajoilla tulee ottaa käyttöön seurantajärjestelmä.<br />
Nuorisotoimen arviointikohteena oli nuorten työpajatoiminta.<br />
Valtioneuvoston asetuksessa julkisesta työvoimapalvelusta<br />
(1344/2002) työpaja määritetään sosiaaliseksi<br />
yhteisöksi, jossa työ- ja yksilövalmennuksen avulla<br />
pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä tai<br />
syrjäytymisvaarassa olevan nuoren valmiuksia hakeutua<br />
koulutukseen, työhön tai ryhtyä yrittäjäksi. Nuorten työpajatoiminnan<br />
tärkeimmät tehtävät ovatkin nuoren koulutukseen<br />
ja työelämään ohjaaminen sekä nuoren elämänhallinnan<br />
yksilöllinen tukeminen ja arjenhallintataitojen<br />
kartuttaminen. Työpajatoiminnalla on vahva nuorisotyöllinen<br />
lähtökohta, jonka mukaan jokainen nuori on arvokas,<br />
ja nuoren tukitarve määritellään yksilöllisten tarpeiden<br />
mukaisesti.<br />
- 164 -
Change language