Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
kunnan poliittinen johto ei ole virallisesti vahvistanut strategiaa.<br />
Noin 90 %:ssa kunnista toimi vanhusten palveluista<br />
vastaava vanhustyön johtaja tai muu vanhustyöstä vastaava<br />
työntekijä. Yli neljäsosassa kuntia oli vanhustyön<br />
sosiaalityöntekijä. Lähes 90 %:ssa kunnista vanhusten<br />
palvelutarpeita arvioi moniammatillinen työryhmä. Työryhmissä<br />
olivat jäseninä yleisimmin vanhustyönjohtaja,<br />
perusturvajohtaja tai vastaava, kotihoidon johtaja tai muu<br />
kotipalvelun edustaja, lääkäri ja kotisairaanhoitaja. Työryhmissä<br />
olivat runsaimmin edustettuina eri terveydenhuollon<br />
ammattiryhmät.<br />
Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalipalvelujen tarve<br />
on arvioitava kiireellisessä tapauksessa viipymättä. Mikäli<br />
kyseessä ei ole kiireellinen tapaus, kunta on velvollinen<br />
järjestämään 80 vuotta täyttäneelle pääsyn sosiaalipalvelujen<br />
tarpeen arviointiin viimeistään seitsemäntenä<br />
arkipäivänä siitä, kun hän, hänen laillinen edustajansa,<br />
omaisensa tai muu henkilö tai viranomainen on ottanut<br />
yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen<br />
palvelujen saamiseksi. Yli 90 %:ssa kunnista arvioitiin<br />
alle seitsemässä arkipäivässä yli 80 vuotta täyttäneen<br />
palvelutarve ei-kiireellisessä tilanteessa. Yhdessä kunnassa<br />
palvelutarve arvioitiin 2–4 viikon kuluessa. Kolmessa<br />
kunnassa palvelutarve arvioitiin yli seitsemässä arkipäivässä.<br />
Kiireellisessä tapauksessa vanhuksen palvelutarve<br />
arvioitiin kolmessa neljäsosassa kuntia samana päivänä<br />
ja neljäsosassa kuntia seitsemän arkipäivän aikana. Yli<br />
20 000 asukkaan kunnissa kiireellisessä tapauksessa palvelutarve<br />
arvioitiin samana päivänä ja ei-kiireellisessä<br />
tapauksessa alle seitsemässä arkipäivässä.<br />
Lähes kaikki Oulun läänin kunnat käyttivät vanhusten<br />
palvelujen tarpeen arvioinnissa RAVA-indeksiä. Indeksin<br />
avulla voidaan arvioida yksittäisen vanhuksen toimintakykyä<br />
ja sitä kautta avun, kuntoutuksen ja palvelujen<br />
tarvetta. Noin neljäsosassa kuntia käytettiin palvelutarpeen<br />
arvioinnissa RAVA-indeksin lisäksi muistitoimintoja<br />
ja mielialaa kartoittavia testejä kuten MMSE- ja CE-<br />
RAD -testejä.<br />
Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen<br />
mukaan kuntalaisille on annettava vuosittain tiedote<br />
kunnan palvelutasosta ja sen tavoitteista, palvelujen<br />
saannin ehdoista sekä seurannan tuloksista. Hiukan yli<br />
puolessa Oulun läänin kunnista oli laadittu opas, jossa<br />
kerrottiin vanhuksille tarkoitetuista palveluista. Lähes<br />
kaikki kunnat tiedottivat palveluista kuntatiedotteiden tai<br />
paikallislehtien avulla. Vanhuksille tarkoitetuista palveluista<br />
tiedotettiin myös kunnan nettisivuilla, eri järjestöjen<br />
tilaisuuksissa sekä kunnan työntekijöiden toimesta.<br />
Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon laatustrategiassa<br />
korostetaan organisaatioissa tehtävää laadunhallintatyötä<br />
ja asiakaslähtöisyyttä, jotta palvelujen<br />
yhdenvertaista saatavuutta ja laatua voidaan seurata. Yli<br />
85 %:ssa kunnista puuttui vanhustyön laadunhallintajärjestelmä.<br />
Vanhustyön laadunhallintajärjestelmä oli Haapajärvellä,<br />
Kuusamossa, Piippolassa, Pudasjärvellä, Utajärvellä<br />
ja Ylivieskassa sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä.<br />
Hiukan yli puolet kunnista ei kerännyt säännöllisesti<br />
asiakaspalautetta vanhuksilta ja/tai omaisilta.<br />
Miten kunnassa on järjestetty sosiaalihuoltolain mukaiset vanhusten palvelut?<br />
Yöaikaista kotipalvelua on niukasti, kaikki vanhukset eivät saa tarvitsemiaan<br />
palveluja kuntien resurssipuutteen vuoksi<br />
Vuonna 2006 Oulun läänissä oli kuntien ilmoituksen<br />
mukaan noin 10 400 yli 75-vuotiasta, jotka saivat sosiaalihuoltolain<br />
mukaisia vanhusten palveluja. Määrä oli<br />
kolmasosa koko läänin 75 vuotta täyttäneistä. Palveluja<br />
saavien yli 75-vuotiaiden osuus koko kunnan väestöstä<br />
vaihteli kunnittain 6-90 %:a. Eniten palvelujen piirissä<br />
oli Limingassa (90 %) ja Muhoksella (88 %) ja vähiten<br />
Pyhännällä (6 %) ja Reisjärvellä (11 %) asuvista yli 75-<br />
vuotiaista.<br />
Sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia määrittävän<br />
lain mukaan toistuvia ja säännöllisiä palveluja<br />
tarvitsevalle asiakkaalle on laadittava palvelu-, hoito-,<br />
kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma yhteisymmär-<br />
ryksessä asiakkaan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelman<br />
tavoitteena on luoda asiakkaalle saumaton, joustava,<br />
yksilöllinen ja yksilöllisiin tarpeisiin suunniteltu palvelukokonaisuus,<br />
jossa otetaan huomioon olemassa olevat<br />
voimavarat. Kyselyn vastausten mukaan hoito- ja palvelusuunnitelma<br />
oli laadittu 75 %:lle sosiaalihuoltolain<br />
mukaisten vanhusten palvelujen saajista. Noin kolmasosassa<br />
kuntia hoito- ja palvelusuunnitelma oli laadittu<br />
kaikille 75 vuotta täyttäneille, jotka saivat sosiaalihuoltolain<br />
mukaisia vanhuksille tarkoitettuja palveluja. Eräissä<br />
kunnissa suunnitelma oli laadittu viidesosalle palvelujen<br />
saajia.<br />
Kuntien resurssipuute heijastui sosiaalihuoltolain<br />
- 201 -