Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 5.1.2 Paikallispoliisin tutkintapalvelut vuonna 2006 JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-ESITYKSET Poliisille ilmoitettujen rikoslakirikosten määrä laski vuoden 2006 aikana. Laskua edellisvuodesta oli 2,6 %, mikäli liikennerikokset jätetään huomiotta. Omaisuusrikokset ovat vähentyneet koko 2000-luvun ajan. Varkausrikokset ovat määrältään merkittävin rikosryhmä ja juuri niiden osalta lasku on ollut voimakkain. Paikallispoliisin käyttämä työaika rikostutkintaan pysyi vuonna 2006 suunnilleen samalla tasolla kuin keskimäärin vertailukaudella 2002–2005. Laskua oli noin prosentin verran, kun liikennetutkinta poistetaan luvuista. Ei ole aivan helppoa osoittaa, onko rikosten vähenemisellä vaikutusta poliisin tulosten paranemiseen tutkinnassa. Todennäköisesti prosessien kehittämisellä on ollut paljon suurempi merkitys. Joka tapauksessa rikoslakirikosten selvitystaso on noussut koko tarkastelukauden 2002–2005 ajan, ja vuonna 2006 selvitysaste pysyi lähes edeltävän vuoden tasolla. Mikäli liikennerikoksia ei huomioida, paikallispoliisi selvittää suunnilleen joka toisen rikoksen, sillä selvitysaste oli 49 % vuonna 2006. Tulossopimuksia solmittaessa organisaatiossa on kiinnitetty viime vuosina huomiota selvitysasteiden nostamiseen erityisesti omaisuusrikosten kohdalla, koska niiden massa on suuri ja selvitystaso on ollut alhaisin. Strategia onkin tuottanut myönteisen tuloksen. Toinen tutkinnan tehokkuuden ja laadun indikaattori on tutkinta-aika, jolle selvitysasteen tavoin on asetettu kihlakuntakohtaiset palvelutavoitearvot. Viime vuosina tutkinta-aika on osoittanut lieviä kasvun merkkejä. On vaikeaa sanoa, onko kyseessä palvelutasojen asettaminen vai jokin muu muutos: joka tapauksessa vuonna 2006 tutkinta-aika lyhentyi kymmenellä vuorokaudella edellisvuosien tasosta. Rikoslakirikosten pois lukien liikennerikoksien tutkinta-aika oli 104 vuorokautta vuonna 2005, nyt enää 91 vuorokautta. Poliisin turvallisuuskyselyt vuosina 2003 ja 2006 osoittavat, että poliisin onnistumisen rikosten selvittämisessä kansalaiset arvioivat olevan nyt paremmalla tasolla kuin kolme vuotta aikaisemmin. Päivittäisrikosten tutkintaa tulee edelleen suorittaa paikallisesti ja organisoida toiminta hajautetusti. Pitkäkestoinen tutkinta sen sijaan on keskitettävä riittävän suuriin yksiköihin, jotta resurssit, ammattitaito ja kokemus kasautuvat riittävästi. Keskittämisellä varmistetaan laadukkaat alkutoimet, ammattitaitoiset tutkinnanjohtajat ja tutkijat. Toimialueiden on oltava myös niin laajoja, että tutkijat työllistyvät täystoimisesti. Suurissa yksiköissä on mahdollista vaativan tutkinnan pätevä johtaminen ja tukipalvelujen muodostaminen, kuten rikostekninen tutkinta ja tietopalvelu. Perustoimenpiteisiin osallistuu tarvittaessa jokainen palveluverkkoon kuuluva yksikkö. Tulevaisuudessa ensitoimenpiteet tehdään yhä useammin suoraan tapahtumapaikalla peruspoliisityönä, kun välineistö on sijoitettu poliisiautoihin. Vaativan teknisen paikkatutkinnan saatavuus varmistuu ympärivuorokautisella työvuoro- ja varallaolojärjestelmällä. Tutkintaprosessien laadun ja tutkintajärjestelyjen kehittämiseksi on kartoitettava heikon palvelutason yksiköt, jotta ohjaavia toimenpiteitä voidaan kohdistaa sinne, missä niiden tarve on suurin ja vaikutukset todennäköisesti nopeimmat. Tärkeää on esimerkiksi tutkinnan ja valvonnan sekä hälytyspartioiden yhteistoiminta pimeänä kirjattujen veresten rikosten selvittämisessä. Tiedustelun ja analyysitoiminnan merkitys tutkinnassa kasvaa, mikä on huomioitava resursoinnissa. Toimintojen on kyettävä paljastamaan rikollisuutta varsinaista tutkintaa varten sekä tuottamaan myös johtamista palvelevaa tietoa. Paikallisten tilannekuvien rakentaminen on tärkeä edellytys päivittäisjohtamisen ja operatiivisen toiminnan kehittämiseksi. - 59 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 ARVIOINTIASETELMA: TUTKINTAPALVELUT Arviointikriteerit Kysyntä Tarjonta Saatavuus Kansalaisarviointi Arviointikysymykset Tutkintapalvelujen kysyntä Tutkintapalvelujen tarjonta Poliisin tutkintapalvelujen saatavuus Tutkintapalvelujen kansalaisarviointi Arviointimittarit Poliisille ilmoitettujen rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) määrä Poliisin rikostutkintaan käyttämä työaika Rikoslakirikosten (pois lukien liikennerikokset) selvitysaste ja tutkintaaika Poliisin onnistuminen tutkintapalveluissa Rikostutkinnan arvioinnissa käytettiin kolmea kriteeriä, tutkinnan kysyntää, tarjontaa ja saatavuutta. Kysynnän ja tarjonnan mittareina olivat poliisille ilmoitettujen rikosten määrä ja poliisin tutkintaan käyttämä työaika. Molempien mittarien arvot tehtiin yhteismitallisiksi suhteuttamalla ne asukaslukuun. Palvelujen saatavuutta mitattiin rikosten selvitysasteella ja tutkinta-ajalla. Arvioinnin kohteena oleva rikosryhmä oli rikoslakirikokset vähennettynä liikennerikosten määrällä. Paikallispoliisin tutkintapalvelujen kysyntä Rikosten määrä on laskussa Arviointikriteerien mittauskohteena oli rikoslakirikosten ryhmä poistettuna liikennerikoksilla. Tehdyllä rajauksella saadaan paikallispoliisin osuus tutkinnasta parhaiten esiin. Rikosryhmä käsittää pääosan tyypillisestä päivittäisrikollisuudesta eli niin sanotusta massarikollisuudesta, jonka kanssa tavallinen rivikansalainenkin saattaa joutua tekemisiin. On tärkeää arvioida, miten poliisi pystyy selviämään massarikostutkinnassa ja toisaalta, millaisista määristä päivittäisrikollisuudessa on kyse. Rikostutkinnan tarvetta mitattiin poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten pois luettuna liikennerikokset määrällä kymmentätuhatta asukasta kohti (taulukko x4). Alueyksikkönä on maakunta, vaikka käytännön poliisitoiminta tällä hetkellä on järjestetty kihlakunnittain. Poliisille ilmoitettujen rikoslakirikosten määrä laski vuoden 2006 aikana. Laskua edellisvuodesta oli 4,4 % ja 2,6 %, mikäli liikennerikokset jätetään huomiotta. Omaisuusrikokset ovat vähentyneet koko 2000-luvun ajan. Varkausrikokset ovat määrältään merkittävin rikosryhmä, ja juuri niiden osalta lasku on ollut voimakkain. Tutki- musten mukaan muutoksen syynä ei ainakaan ole ilmoitusalttiuden lasku. Erityisesti väkivaltarikosten kohdalla ilmoitusalttiuden on huomattu lähes nelinkertaistuneen kuluneen 25 vuoden aikana. Trendi on edelleen havaittavissa 2000-luvulla. Taulukon 4 mukaan korkeimmat rikosmäärät olivat Helsingissä, mikä ei ole kovin yllättävää. Siellä poliisille ilmoitettiin vuonna 2006 10 000 asukasta kohti 1 078 rikosta, kun rikosryhmänä ovat rikoslakirikokset pois luettuna liikennerikokset. Seuraavana tulevat Päijät-Häme ja Kymenlaakso huomattavasti alemmin luvuin, molemmissa noin 650 rikosta / 10 000 asukasta kohden. Vähennys edellisvuodesta oli Helsingissä suunnilleen koko valtakunnan tasoa eli 4,7 %. Helsingin vastakohtana oli Etelä-Pohjanmaa, jossa näitä rikoksia tuli poliisin tietoon 386 kpl tuhatta asukasta kohden. Myös Keski-Pohjanmaalla esiintyi suhteellisen vähän rikollisuutta (418 kpl). Alhaisesta tasosta huolimatta vähennys vuoden 2006 aikana oli siellä 11 % eli sama kuin Lapissa. Uudellamaalla kokonaisuudessaan, mukaan luettu- - 60 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 57: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?