Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Johdanto<br />
Pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason<br />
määrittelevät pelastusalan lainsäädäntö sekä sisäasianministeriön<br />
asettamat pelastustoimen valtakunnalliset tulostavoitteet.<br />
Palvelujen alueellinen saatavuus ja taso määritellään<br />
yksityiskohtaisemmin pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä,<br />
joka laaditaan yhteistyössä alueen<br />
kuntien kanssa. Palvelutasopäätösten lainmukaisuutta valvoo<br />
lääninhallitus, jolla on lainsäädännön mukaan mahdollisuus<br />
puuttua palvelutasopäätöksen sisältöön. Lääninhallituksen<br />
tehtävänä on valvoa, että pelastustoimen<br />
palvelutaso on riittävä.<br />
Nykyisen lainsäädännön edellyttämät pelastustoimen<br />
alueen palvelutasopäätösten tuli olla laadittuna vuoden<br />
2005 alkuun mennessä. Palvelutasopäätös laaditaan<br />
alueen pelastustoimen määrittelemäksi määräajaksi. Suositeltavaa<br />
on, että päätös käsitellään vähintään kerran valtuustokaudessa,<br />
jotta valtuustot voivat tehdä arvion toteutuneesta<br />
ja vaikuttaa toimikauttaan koskevaan pelastustoimen<br />
palvelutasoon.<br />
Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten,<br />
että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus-<br />
ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan<br />
suorittaa tehokkaasti ja viivytyksettä kaikissa olosuhteissa.<br />
Pelastustoimen palvelutason perusteena on riskianalyysi,<br />
jonka tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida alueen<br />
riskit sekä määritellä varautumistoimenpiteet niiden varalle.<br />
Varautumistoimenpiteissä tulee ottaa huomioon onnettomuuksien<br />
ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun<br />
palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi.<br />
Peruspalvelujen arvioinnissa käytetty hyvän palvelutason<br />
määrittely perustuu pelastusalan lainsäädäntöön,<br />
pelastustoimen valtakunnallisiin tulostavoitteisiin ja sisäasiainhallinnon<br />
asettamiin pelastustoimen palvelutavoitteisiin.<br />
Arviointimittarit ovat sisäasianministeriön määrittelemiä<br />
ja valtakunnallisesti yhteneviä pelastustoimen tunnuslukuja.<br />
Osassa tarkastelukohteista on otettu huomioon<br />
myös pelastustoimen alueiden palvelutasopäätökset ja<br />
niissä alueellisesti sovitut palvelutavoitteet.<br />
Vuoden 2006 peruspalvelujen arvioinnissa pelastustoiminnan<br />
palveluista arvioinnin kohteena olivat onnettomuuksien<br />
määrien kehittyminen, niiden alueellinen jakautuminen<br />
ja palokunnan ohjeelliset toimintavalmiusajat.<br />
Onnettomuustyypeistä ensivastetehtäviä ja maastopaloja<br />
tarkasteltiin erikseen. Toimintavalmiusajan osalta erityistarkastelussa<br />
olivat palokunnan keskimääräiset toimintavalmiusajat<br />
kiireellisissä pelastustehtävissä. Toimintavalmiusaikoihin<br />
on huomioitu ainoastaan palokunnan vahvuudella<br />
1+3 suorittamat pelastustehtävät.<br />
Pelastustoimen arviointikohteet ovat pysyneet samansuuntaisina<br />
muutaman viime vuoden ajan. Arviointikohteiden<br />
tarkastelujakso on ajoittunut pääosin vuosille<br />
2003–2006. Pitkä tarkasteluajanjakso mahdollistaa pelastustoimen<br />
palveluissa tapahtuneen ajallisen ja alueellisen<br />
vertailun siirryttäessä kunnallisesta pelastustoimen ylläpitovastuusta<br />
alueellisen pelastustoimen järjestelmään.<br />
Joidenkin ilmiöiden tarkastelun yhteydessä arviointijakso<br />
on myös tätä pitempi. Tarkastelutasona on pelastustoimen<br />
alue, mutta taulukoissa ja kartoissa on merkitty näkyviin<br />
myös koko maan keskiarvolukema.<br />
Pelastustoiminnan palvelujen arvioinnissa käytetty<br />
aineisto on poimittu pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokannasta<br />
(PRONTO). Tietokantaan tallennetaan<br />
palokuntien suorittamien pelastustehtävien hälytys- ja<br />
onnettomuustiedot. Tietokantaan kirjautuvat pelastusyksiköiden<br />
toimintavalmiusajat eivät kuitenkaan kaikilta osin<br />
ole täysin luotettavia johtuen osaltaan pelastusyksiköiden<br />
ja hätäkeskuksen välisissä tiedonsiirtojärjestelmissä ajoittain<br />
esiintyvistä viiveistä.<br />
Hätäkeskusten vaiheittain käyttöön ottama hätäkeskustietojärjestelmä<br />
(ELS) ei ole ollut täysin yhteensopiva<br />
pelastuslaitoksissa olevien, hälytyksen vastaanottavien<br />
tietojärjestelmien kanssa. Joillakin alueilla tietojärjestelmäongelmien<br />
on havaittu aiheuttavan jopa useiden minuuttien<br />
viiveitä hälytyksiin. Lisäksi toimintavalmiusaikoihin<br />
erityisesti I riskialueella on vaikuttanut myös vuonna<br />
2003 käyttöönotettu uusi riskialuemäärittely, joka merkitsi<br />
sitä, että onnettomuudet merkitään entistä tarkemmin<br />
määritellylle riskialueelle. Aikaisemmin riskialueita<br />
ei määritetty maantieteellisesti kovinkaan tarkasti ja arvio<br />
siitä, mille riskialueelle onnettomuus sijoittui, ei perustunut<br />
tarkkoihin riskialuemäärittelyihin vaan karkeaan<br />
arvioon riskialueesta.<br />
Pelastustoimen toimintaympäristössä ei tapahtunut<br />
vuonna 2006 merkittäviä muutoksia hätäkeskusuudistusta<br />
lukuun ottamatta. Uudistuksen seurauksena erillään toimineet<br />
pelastustoimen ja terveystoimen kunnalliset hätäkeskukset<br />
sekä poliisin hälytyskeskukset yhdistettiin vaiheittain<br />
valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi. Muutoksen<br />
jälkeen koko maassa toimii 15 hätäkeskusta, jotka tuottavat<br />
asiakkailleen pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen<br />
toimialaan kuuluvat hälytyspalvelut.<br />
- 77 -