Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 ongelmien sattuessa. Liikkuvien palvelujen ensivasteen kehittäminen lisää myös syrjässä asuvien ihmisten turvallisuutta. Peruspalvelujen arvioinnin tilannekuvaan voidaan tallettaa kaikki onnettomuudet, niiden alueellinen sijoittuminen ja mahdollinen keskittyminen. Muodostuvien klustereiden perusteella voidaan päätellä niiden esiintymisen syitä ja poistamismahdollisuuksia. Tietojen perusteella eri viranomaiset voivat allokoida resurssien käyttöä ja kehittää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Niissä usein tarvitaan useiden viranomaisten sekä paikallisen väestön yhteistyötä. Yhteiskunnallisen muutoksen paikkatietojen perusteella voidaan ennakoida myös tulevia investointi- ja toimintatarpeita esimerkiksi koulutuksessa, terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja julkisen liikenteen järjestämisessä. Tilannekuva antaa taustatietoa myös palvelu- ja hallintorakenteiden jatkuvalle uudistamiselle. Tärkeimpien peruspalvelujen toteuttamisalueista, työssäkäynnin suuntautumisesta ja riittävästä väestö- sekä tuloperustasta voi vähitellen hahmottua myös luontaisia, nykyistä suurempia hallinto- ja yhteistoiminta-alueita. Voimakas rakennemuutos on hallinnon ja palvelutuotannon aloilla käynnistänyt useita kansallisia hankkeita, joiden avulla pyritään varmistamaan pohjoismainen hyvinvointi ja kansalaisten toimivat peruspalvelut. Arviointivuonna kunnat ovat valmistaneet ehdotuksia kuntaja palvelurakenteen uudistamiseksi (PARAS-hanke). Laissa edellytetään pääkaupunkiseudun neljän kaupungin nykyistä läheisempää yhteistyötä. Toiseksi kuudeltatoista kaupunkikeskukselta lähikuntineen edellytetään nykyistä tiiviimpää yhteistoimintaa. Perusterveydenhuollossa edellytetään palvelutuotantokokonaisuuksia, joiden asukasluku olisi vähintään 20 000. Samoin ammatillisen koulutuksen kokoamista edellytetään kuntayhtymiin, joiden ylläpitäjäkuntien yhteinen väestö ylittää 50 000 asukasta. Samalla valtioneuvosto asettaa erityisseurantaan kunnat, joiden talous on pysyväisluonteisesti alijäämäinen. PA- RAS-hankkeen ongelma-alueiksi jäävät erityisesti harvaan asutut seudut, joiden palvelutuotannon uudistamiseksi laissa ei ole selkeitä tavoitteita tai toimintalinjoja. Sisäasiainministeriö on asettanut ministeriön ja lääninhallitusten yhteisen työryhmän selvittämään harvaan asuttujen alueiden palvelutuotannon turvaamiseen tähtäävän hankkeen (HARVA-hanke). Tilastokeskuksen rajauksen mukaan yli 300 kuntaa kuuluu ryhmään, jossa esiintyy harvan asutuksen aiheuttamia palvelujen tuotanto-ongelmia. Onkin ilmeistä, että peruspalvelujen arvioinnissa on erikseen tarkasteltava palvelujen riittävyyttä ja toisaalta riittävyyttä sekä saavutettavuutta. Myös sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamisessa erilaisia alueita tulee lähestyä toisistaan poikkeavilla toimenpiteillä. Sama tavoite koskee myös sähköisten järjestelmien käyttöönottoa, mikä jo nyt on toteutettu tukipalvelujen organisoinnissa, etäopetuksessa, terveydenhuollossa ja yhteispalvelutuotannossa. Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet tulee ottaa täysimääräisenä käyttöön valtion ja kuntien yhteistyönä. Peruspalvelujen arviointitiedot auttavat yhteispalvelujen suunnittelua ja toteuttamista. Peruspalvelujen arvioinnin tuloksista voidaan hahmottaa myös maan eri osien profiloituminen innovatiivisuudessa, osaamisessa ja elinkeinoissa. Tiedot antavat perustaa myös Suomen koulutus-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikan uudistamiselle. Useiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden rekrytointialueet ovat menettäneet väestöään, mikä jo lähitulevaisuudessa merkitsee opiskelijain vähentymistä. Useiden innovaatiokeskittymien osaamisperusta ja alueen elinkeinoelämä eivät rakenteellisesti kohtaa. Alueprofiilien hahmottaminen helpottaa myös valtion tehtävien hajauttamista pääkaupunkiseudulta ja perustettavien uusien tehtävien sijoittamista. Peruspalvelujen arvioinnin paikkatieto- ja metodihanke (PATIO-hanke) valmistelee yhdessä Kunta it-hankkeen ja PARAS-hankkeen kanssa nykyistä parempaa tietoperustaa yhteiskuntakehityksen tiulannekuvan luomiseksi ja talouden sekä tuottavuuden edistämiseksi. Yhteiskuntamuutos peruspalvelujen näkökulmasta Yhdeksän vuosikymmentä sitten itsenäistynyt Suomi on erinomaisella tavalla sopeuttanut toimintaansa ulkoisen toimintaympäristön muutoksen ja sisäisten tarpeiden mukaan. Itsenäistymisen jälkeen talouden ja sosiaalipolitiikan uudistamisen perustana oli itsenäistää maaton väestö luovuttamalla heille maata ja metsää. Torpparien vapautuslakia seurasivat useat täydentävät lait, joiden vaikutuksesta asutus levisi rintamailta kohti saloseutuja. Viisi sodan vuotta koettelivat kansakunnan sietokyvyn äärimmilleen niin rintamalla kuin kotiseuduilla. Selviytyminen sodasta jo välirauhan aikaan edellytti jälleen kerran maan ja metsän jakamista tilattomalle väelle. Puolen miljoonan evakon asuttaminen edellytti jälleen asutusmallin laajentamista, vaikka toisaalta sotakorvausteollisuus edellytti työvoimaa myös kaupunkien teollisuuteen. Rintamalta palaaville ja sotaleskille jaettiin maata vuosien 1936 ja 1945 asutuslakien nojalla. Asutustoimintaa jatkettiin muiden mahdollisuuksien puuttuessa aina 1960- luvulle saakka. Syrjäseuduille asutettu työvoima tarvittiin metsä- ja uittotöihin sekä koko maan käsittävän infrastruktuurin rakentamiseen. Maatalouden ylituotanto, metsätöiden koneellistuminen ja koulutustason nousu sekä teollisuuden ja palvelujen kehitys käänsivät asutuksen ekspansion maaseudulta kohti kaupunkeja ja Ruotsia. Samanaikainen koulutus- - 13 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 tason nousu ja vaurastuminen kiihdyttivät väestön muuttoa maalta kuntakeskuksiin ja kaupunkeihin. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat alkoivat etsiä tulevaisuuttaan asutuskeskuksista. Maaseudulle jäi tuolloin vielä työssä oleva sodan sukupolvi ja heidän lapsiaan. Siirtyminen agraariyhteiskunnasta kohti teollisuutta, palveluelinkeinoja sekä osaamisperusteista elinkeinorakennetta on kiihtyvästi keskittänyt työpaikkoja, väestöä, osaamista, innovatiivisuutta ja sosiaalista pääomaa. Maan kaikissa osissa nuorisolla ovat olleet hyvät mahdollisuudet hakeutua koulutuksen kautta yhä vaativampiin tehtäviin, myös ulkomailla. Nykyisellään noin puolet ikäluokastaan siirtyy yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin. Nuorten muuttovirta suuntautuu koulutus- ja teollisuuskeskuksiin. Syrjäseuduilla jää vain osa nuorisosta, heidän vanhempiaan sekä vielä elossa olevaa sota-ajan kokenutta väestöä. Suomen sisäistä muutosta vauhdittaa kansainvälistyminen. Avoin markkinatalous etsii vapaasti parhaimpia sijaintikohteita. Panostamalla osaamiseen ja tietotaitoon Suomi kohosi nopeasti korkean teknologian osaajaksi ja tuottajaksi. Globaali kilpailu on kuitenkin segmentoimassa myös alan tuotantoa lähelle suuria markkinoita ja halvempia tuotantokustannuksia. Tunnetuilla teknologiapaikkakunnilla tapahtuu jatkuvasti teollisuuden rakennekehitystä ja irtisanomisia Maataloudesta vapautuu edelleen työvoimaa rakennekehityksen johdosta. Metsäteollisuus on integroitunut kansainvälisiin konserneihin, jossa raakaaineet, tuotanto ja logistiikka sopeutetaan globaalitalouden kehyksiin. Metalliteollisuuden asema on vahva, mutta jatkojalostuksen työvoimasta on pulaa, mikä osaltaan vauhdittaa töiden siirtämistä ulkomaille. Palvelusektori on kasvanut voimakkaasti, mutta matkailua ja palvelun vientituotteita lukuun ottamatta kasvu kytkeytyy väestömäärään ja ostovoimaan sekä ulkomaisiin asiakkaisiin. Huippuosaamisen fokusointia terävöitetään koulutus- ja tutkimusrakenteiden uudistamisella vastaamaan nykyistä paremmin kansainväliseen kysyntään. Palvelutuotannon näkökulmasta nopeasti edennyt rakennemuutos on ongelmallinen. Historian aiemmat vaiheet hajauttivat asutuksen kohti periferiaa. Vallinneissa oloissa irrallisen väestön kytkeminen eri alueiden perustöihin oli kansakunnan menestymisen kannalta välttämätöntä. Nyt Suomi on edennyt rakenteeseen, jossa väestön pääosa asuu pääkaupunkiseudulla, läntisellä rannikkoseudulla sekä yliopistokaupungeissa lähialuseineen. Mainitut tulomuuttoalueet edellyttävät palvelukapasiteetin lisäämistä. Samanaikaisesti pitää huolehtia jo eteläänkin laajentuneista haja-asutusalueita, joiden väestö vähentyy, ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat. Kokonaisvarallisuudesta tulisi yhä suurempi osa käyttää kilpailukyvyn parantamiseen, avaimen sektorin työvoiman saatavuuden turvaamiseen ja innovatiiviseen kehittämiseen. Seuraavasta havaitaan, että läänitasoillakin alueelliset kehitysprofiilit ovat muotoutumassa hyvinkin erilaisiksi, puhumattakaan seutujen ja kuntien välisistä eroista. Etelä-Suomen läänissä asuu 40 % Suomen koko väestöstä, 60 % ulkomaalaistaustaisista. Kuntien talousarvioiden vuosikatteista Etelä-Suomen läänissä on 54 %. Koko maan kaupan, ravitsemus- ja majoitustoiminnan henkilökunnasta noin puolet on kyseisessä läänissä. Kuntien talousarvioissa koko maan verotuloista on alueella noin puolet. Samoin koko maan työllisestä väestöstä. Itä-Suomen lääniä luonnehtivat korkea maa- ja metsätalouden työvoiman osuus, valtionosuuksien suuri määrä kuntien talousarvioissa, väestön korkea kuolleisuus, kuntien suuri lukumäärä suhteessa väestömäärään ja yli 65- vuotiaiden suuri osuus koko väestöstä. Länsi-Suomen lääniä luonnehtivat kuntien suuri määrä, teollisuuden ja maatalouden suuri työvoimaosuus ja suuret valtionosuudet kuntien talousarvioissa. Oulun lääniä luonnehtivat peruselinkeinojen suuri työllistävyys, majoitusliikkeiden korkea käyttöaste, suuret valtionosuudet kuntien talousarvioissa, kuntien suuri lukumäärä suhteessa väestöön, pieni ulkomaalaisten osuus, teollisuuden, kaupan ja ravintoloiden alhainen työvoimaosuus sekä vilkas omakotirakentaminen. Lappi profiloituu matkailijayöpymisillä, ravintoloiden ja majoitusliikkeiden määrällä sekä niiden työvoimaosuudella, kuntien korkeilla valtionosuuksilla sekä kuntien lukumäärällä suhteessa asukaslukuun. Heikoimmin Lappi profiloituu kuntien positiivisilla vuosikatteilla, ulkomaalaistaustaisella väestöllä, teollisuuden ja kaupan työvoimaosuudella sekä teollisuustuotannon jalostusarvolla asukasta kohti. Lapissa asuu vajaa 4 % maan koko väestöstä Lapin, Oulun ja Itä-Suomen läänit erottuvat voimakkaasti korkean työttömyyden, nuorisotyöttömyyden ja raskaan huoltosuhteen alueina. Seuraavasta kartta-analyysistä havaitaan, että peruspalvelujen tuotantoedellytykset ja palvelujen saatavuus sekä niiden aiheuttamat kustannukset poikkeavat merkittävästi suuralueiden, mutta myös yksittäisten kuntien välillä. Tulokset antavat taustan vuoden 2006 peruspalvelujen arvioinnille sekä tarpeelle muuttaa kuntaja palvelutuotannon rakenteita vastaamaan yhteiskunnan suuriin muutoksiin ja kasvaviin haasteisiin. - 14 -
Page 1 and 2: Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4: - 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 11: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 63 and 64:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?