Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Eläinlääkintäpalvelujen kysyntä<br />
Palvelujen kysyntä vaihtelee alueittain<br />
Eläinlääkintäpalvelujen kysyntä vaihtelee alueittain:<br />
Etelä-Suomen läänissä kysyntä on muuta maata huomattavasti<br />
pieneläin- ja hevospainotteisempaa. Sika- ja siipikarjatilat<br />
ja turkistuotanto ovat keskittyneet Länsi-Suomen<br />
lääniin. Suomessa kasvatettavista sioista 79 % ja siipikarjasta<br />
jopa 91 % oli Länsi-Suomen läänissä; naudoista<br />
Länsi-Suomen alueella oli 43 %. Itä-Suomen, Lapin ja<br />
Oulun läänit sekä Pohjanmaa ovat nautakarja-aluetta.<br />
Poronhoito tuo kysyntään omat erityispiirteensä Pohjois-<br />
Suomessa. Vesiviljely on keskittynyt lounaisrannikolle.<br />
Tuotantoeläintilojen kokonaismäärä Suomessa on<br />
seurantajaksona 2002-2006 laskenut noin 25 %. Sikojen<br />
määrä on lisääntynyt 10 % ja lampaiden yli 20 %. Nautojen<br />
ja siipikarjan määrä on vähentynyt 5 %. Hevosten sekä<br />
seura- ja harrastuseläinten määristä ei ole tarkkaa tietoa:<br />
hevosia arvioidaan olevan noin 64 000, koiria noin 600<br />
000 ja kissoja 500 000-600 000.<br />
Tilat ja eläimet<br />
Tilamäärä on maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen<br />
aineistossa tallennettu siten, että jos<br />
samalla tilalla on useita eläinlajeja, tila on mainittu kaikkien<br />
eläinlajien kohdalla. Tämän vuoksi eläintilojen kokonaismäärä<br />
antaa luotettavamman kuvan kuin eri eläinlajeittain<br />
laskettujen tilojen yhteissumma. Valtaosalla tiloista<br />
on kuitenkin vain yhtä eläinlajia. Maidontuotanto<br />
on edelleen yleisin tuotantosuunta. Suomen tuotantoeläintiloista<br />
oli 23.10.2006 nautatiloja 20 098 ja niistä 15 714<br />
lypsykarjatiloja. (Taulukko 48)<br />
Tuotantoeläinmäärien muutokset eivät noudata tuotantotilojen<br />
vähenemistä. Selittävinä tekijöinä ovat etenkin<br />
pienien tilojen eläintenpidon lopettaminen kannattamattomana<br />
sekä tuotannon jatkamispäätöksen tehneiden<br />
tilojen laajentamishankkeet elinkeinon jatkumisen turvaamiseksi.<br />
Eläinyksiköiden suurentuminen lisää terveydenhuoltopalveluiden<br />
kysyntää sekä asettaa uusia vaatimuksia tarttuvien<br />
eläintautien vastustamistyölle.<br />
Kunnaneläinlääkäreiden tehtäviin kuuluu myös eläimistä<br />
saatavia elintarvikkeita valmistavien laitosten valvonta.<br />
Valvonta on ohjeistettu lainsäädännössä yksityiskohtaisesti<br />
sekä määrällisesti että laadullisesti. Liha-alan<br />
laitokset vaativat säädösten mukaan eniten kunnaneläinlääkärin<br />
tekemää valvontaa. Kunnan valvomia liha-alan<br />
laitoksia on erityisen paljon Etelä- ja Länsi-Suomessa.<br />
Kunnalliseen eläinlääkintähuoltoon elintarvikevalvonta<br />
pois lukien käytettiin STTV:n yhteenvedon mukaan<br />
226,7 henkilötyövuotta. Etelä-Suomen läänissä käytettiin<br />
43,3; Länsi-Suomen läänissä 82,0; Itä-Suomen läänissä<br />
57,4; Oulun läänissä 38,8 ja Lapin läänissä 5,2 henkilötyövuotta.<br />
Elintarvikevalvontayksiköiden vuosittaisen tiedonkeruuaineiston<br />
mukaan kunnaneläinlääkärit käyttivät lisäksi<br />
elintarvikevalvontaan esimerkiksi Etelä-Suomen läänissä<br />
18,5 henkilötyövuotta, Itä-Suomen läänissä 9 henkilötyövuotta<br />
ja Oulun läänissä 4,9 henkilötyövuotta.<br />
Eläinperäisen alkutuotannon valvontaan kuuluvien maidontuotantotilojen<br />
hygieniatarkastusten määrä on vuosittain<br />
vaihdellut paljon. Elintarvikealan laitosvalvontaa ei<br />
kaikissa kunnissa ole vaatimusten mukaisuuden arvioinnin<br />
(VAMU) mukaan toteutettu lainsäädännön edellyttämällä<br />
tavalla.<br />
Kunnallisen eläinlääkintähuollon lisäksi valtion toimeksiantotehtävistä<br />
lääninhallituksen määräämät tehtävät<br />
suoritettiin lähes kattavasti. Tällaisia tehtäviä olivat muun<br />
muassa eläintautivalvontaan liittyvät tarkastukset ja näytteenotot<br />
sekä EU-eläinsuojelutarkastukset. Alkutuotannon<br />
hygieniatarkastuksia sekä vierasainevalvonnan näytteenottoa<br />
ryhdyttiin käyttämään suorien maataloustukien täydentävien<br />
ehtojen valvontaan vuoden 2006 alusta. Kunnaneläinlääkärit,<br />
jotka poliisin ja terveydensuojeluvalvontaa<br />
hoitavan viranhaltijan lisäksi ovat paikallisia eläinsuojeluviranomaisia,<br />
tekivät kuntien väestömäärään suhteutettuna<br />
hyvin vaihtelevia määriä epäkohtailmoituksiin perustuvia<br />
eläinsuojelutarkastuksia alueellaan.<br />
Taulukko 48. Eläintilojen<br />
ja tuotantoeläinten lukumäärät<br />
Suomessa<br />
1.5.2002 ja 23.10.2006<br />
- 218 -
Change language