Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Koulutustakuun vuotta 2008 koskevasta tavoitteesta (96 % peruskoulun päättävistä siirtyy samana vuonna jatko-opintoihin) jäätiin 0,1%2,6 prosenttiyksikköä. Paras tilanne oli Lapin läänissä, jossa koulutustakuun tavoite kuitenkin ylittyi 0,1 prosenttiyksiköllä. Lukiokoulutukseen hakeutuneet tytöt sijoittuvat lukioon noin 96-prosenttisesti ja pojat noin 95-prosenttisesti. Lukiokoulutukseen hakeneiden sijoittumisen trendi Itä-Suomen ja Länsi-Suomen lääniä lukuun ottamatta oli tarkastelujaksolla nouseva päätyen 95,5 prosenttiin vuonna 2005. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuneet pojat sijoittuivat noin 95-prosenttisesti ja tytöt noin 90-prosenttisesti. Ammatillisen koulutuksen hakeneiden sijoittumisen trendi läänien keskinäisessä tarkastelussa oli epäjatkuva, mutta pääasiassa laskeva (kolmessa läänissä laskeva, kahdessa nouseva) päätyen vuonna 2005 93,7 prosenttiin. Hakeutumiskohteena lukio oli ammatillista koulutusta suositumpi prosenttiluvuin 56%43. Lukiokoulutukseen sijoittuneista oli tyttöjä 57 % ja poikia 43 %. Ammatilliseen koulutukseen sijoittuneista oli tyttöjä 38 % ja poikia 62 %. Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkamäärä suhteessa perusopetuksen päättäneisiin oli riittävä. Valitsematta jääneitä hakijoita ja vapaaksi jääneitä aloituspaikkoja oli kuitenkin kummassakin koulutustyypissä. TOIMENPIDE-ESITYKSET Tilastoinnin ja opiskelun seurannan kehittäminen. Valtakunnallista tilastointia tulee kehittää todellisten koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuuden seurannan parantamiseksi. Perusopetuksen päättäneiden tilastointia tulee kehittää niin, että yhdestä tilastosta selviää toisen asteen koulutuksessa myös kaksois- tai kolmoistutkintoon hakeneet ja sijoittuneet. Lisäksi tilastoista tulee käydä esille lisäopetukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen erityisopetukseen hakeneet ja sijoittuneet. Koulutuksen nivelvaihetta on tarpeen laajentaa ja luoda maahan tarvittava seurantajärjestelmä aina 20 ikävuoteen saakka, jotta todellisten koulutuksen ulkopuolelle jääneiden tilanne voidaan selvittää. Asiassa on mahdollista käyttää hyväksi kehitteillä olevaa toisen asteen koulutuksen yhteishaun sähköistä hakujärjestelmää. Kuntien tulee kehittää koulutuksen ulkopuolelle jääneiden seurantaa ja ohjausta yhtenä ennaltaehkäisevänä sosiaalityön muotona yhteistyössä eri viranomaistahojen, kotien ja koulutuksen järjestäjien kanssa. Ohjauksen kehittäminen ja työelämän tarpeista viestittäminen. Oppilaanohjausta koko valtakunnan tasolla tulee kehittää. Siihen liittyy keskeisesti riittävän resursoinnin takaaminen. Koulutuksen järjestäjien on lisättävä lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä ja kehitettävä malleja nuorten yksilöllisiin koulutustarpeisiin. Koulutuksen järjestäjien tulee tehostaa ohjausta lisäämällä tiedonkulkua perusopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön välillä. Ohjauksen jatkuminen tulee varmistaa perusopetuksesta toiselle asteelle yhteistyössä huoltajien kanssa. Käytänteitä työelämän tarpeista lähtevään ohjaukseen tulee myös kehittää. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta on lisättävä paitsi ohjauksella myös yleisellä ajantasaisella tiedottamisella työelämän ja koulutuksen uusista mahdollisuuksista. Opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioon ottaminen perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa. Koulutusjärjestelmätason tulee joustaa. OPM:n kokeiluna käynnistetty ammatilliseen perustutkintoon ohjaava ja valmentava koulutus on vakiinnutettava osaksi ammatillista peruskoulutusta vuoteen 2009 mennessä. Nuorille tulee eri koulutussektoreilla antaa mahdollisuus opiskella omaehtoisesti koulutustakuun tavoitteiden suuntaisesti sekä yleissivistäviä että ammatillisia aineita, jotka voidaan myöhemmin lukea hyväksi suoritettavissa tutkinnoissa. Asiassa kannattaisi hyödyntää esimerkiksi työpajojen osaamista. Myös lukio- ja ammatillisten opintojen yhdistämismahdollisuutta tulee lisätä. Opiskelijoiden valintojen kannalta lukioiden ja ammattiopistojen tulee kehittää opetustarjontaansa ja jaksojärjestelmiään siten, että opintoja voidaan valita vapaasti toisesta koulumuodosta oman kiinnostuksen mukaan omaan tutkintoon ja tutkintoihin. Sukupuolten tasa-arvo. Oppilaanohjauksessa tulee edelleen kiinnittää huomiota siihen, että nuoret saavat tietoa koulutusaloista, jotka perinteisesti ovat kiinnostaneet vain toista sukupuolta. Koulutuksen järjestäjien tulee monipuolistaa ammatillisen koulutuksen tarjontaa sekä kehittää sitä entistä kannustavammaksi myös tytöille, esimerkiksi kannustaen tyttöjä teknisille aloille. Samalla tavoin työelämän tulee ennakkoluulottomasti rohkaista nuoria perinteestä poikkeaviin ammatinvalintoihin uusia työntekijöitä palkatessaan. - 125 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Johdanto Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisesti tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetun asetuksen mukaan oppimistaitojen kehittämisessä pyritään tuottamaan valmiudet ja halu jatko-opintoihin ja koko elämän kestävään oppimiseen. Lukiolain ja ammatillista koulutusta säätelevän lain mukaan opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän. Opiskelijaksi pyrkivällä on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa koulutukseen. Hakumenettelystä säädetään tarkemmin ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishakuasetuksella. Peruskoulun päättäneen nuoren ensisijainen ratkaisu on koulutukseen hakeutuminen, sillä työttömäksi työnhakijaksi katsotaan vasta 17 vuotta täyttänyt henkilö. Tasa-arvon toteutumisesta koulutuksessa ja opetuksessa on säädetty laissa miesten ja naisten välisestä tasaarvosta. “Viranomaisten ja oppilaitosten sekä muiden koulutusta ja opetusta järjestävien yhteisöjen on huolehdittava siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen sekä opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tämän lain tarkoituksen toteuttamista.” Vuosina 2003-2005 perusopetuksen päättävien määrä kasvoi koko maassa noin 2 463:lla eli se oli vuonna 2005 noin 63 297. Eniten ikäluokka kasvoi Etelä-Suomen läänissä, 1 575 henkilöä. Lukumääräisesti eniten ikäluokka pieneni Lapin läänissä, jossa vähennys oli 81 oppilasta. Perusopetuksen päättävien pääasialliset jatkokoulutusvaihtoehdot ovat lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus. Vuosina 2003-2005 koko maassa oli tarjolla näitä aloituspaikkoja vuosittain keskimäärin 89 496. Vuonna 2005 lukiossa aloituspaikkoja oli noin 41 113 ja ammatillisessa perustutkinnoissa noin 49 147. Kutakin peruskoulun päättävää nuorta kohti oli koko maassa tarjolla keskimäärin 1,426 aloituspaikkaa. Suhdeluku vaihteli Oulun läänin 1,29:sta Lapin läänin 1,80:een. Ammatillisia perustutkintoja pyrkivät suorittamaan muutkin kuin perusopetuksen juuri päättäneet. Näissä luvuissa oli mukana opetushallinnon hallinnonalan koulutustiedot sisältäen tutkintoon johtavan/valmistavan peruskoulutuksen sekä ruotsin- että suomenkielisissä kouluissa. Toisen asteen jatkokoulutusmahdollisuuksia nuorille tarjoavat myös musiikkioppilaitokset, liikunnan koulutuskeskukset ja kansanopistot. Yhteishakuun kuulumatonta toisen asteen ammatillista peruskoulutusta järjestetään ammatillisissa erityisoppilaitoksissa ja oppisopimuskoulutuksena. Lisäksi yhteishaun ulkopuolella on tarjolla erilaista valmentavaa ja kuntouttavaa koulutusta: joidenkin erikoiskoulujen lukiot, ammatillisten oppilaitosten vieraskielinen perusopetus, osa talouskouluopetuksesta sekä maahanmuuttajille tarkoitettu peruskoulutukseen valmistava koulutus. Peruskoulun lisäopetukseen voidaan ottaa nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Lisäopetusta on järjestetty lähinnä peruskouluissa tai kansanopistoissa. Käytetyissä tilastoissa on mukana peruskoulussa järjestetty lisäopetus. Pienenevät ikäluokat merkitsevät kasvukeskuksen ulkopuolella lukioitten lakkauttamisuhkaa. Lukiokoulutuksen saavutettavuus pyritään turvaamaan muun muassa verkko-opetusta kehittämällä ja muilla yhteistyöjärjestelyillä. - 126 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 123: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?