Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Kuva 14. Väestön muuttotase kunnittain 2002 – 2005 Kuva 15. Väestöennuste kunnittain vuoteen 2020 la ottaa huomioon, että merkittävä osa viettää jo nykyisin pitkiä aikoja vapaa-ajan asunnoissaan. Suurten ikäluokkien voisi kuvitella hakeutuvan juurilleen ainakin osaksi vuotta. Tulevaisuudessa onkin seurattava, mistä palveluja haetaan, mihin tuotanto sijoitetaan ja minne useassa paikassa asuvat maksavat veronsa. Lomakohteiden väestö saattaa nostaa tilapäisesti kunnan väestömäärän moninkertaiseksi, mikä vääjäämättä aiheuttaa myös ylimääräistä palvelujen kysyntää ja kunnallisteknisiä kustannuksia. Suomen asutuksen ja väestön kehityksessä ja aluerakenteiden muutoksissa voidaan havaita selkeät, hyvinkin pysyväisluonteiset linjat. Väestö hakeutuu maaseudulta taajamiin ja kaupunkeihin lähiseutuineen. Koulutukseen hakeutuva nuoriso on aktiivisinta muuttamaan ja valmistuttuaankin jäämään keskuksiin, vaikka työ olisikin kauempana. Lasten ja nuorten osuus koko väestöstä on yhä suppeammalla alueella keskuksissa ja niiden lähikunnissa. Lasten ja nuorten osuus laskee pääkeskuksia lukuun ottamatta. Työikäisen väestön määrä vähentyy, mitä saattaa edelleen kaventaa myös nuorten syrjäytyminen työelämän ulkopuolelle. Vanhusten määrä kohoaa koko väestön osuudessa, mutta erityisesti laajoilla syrjäalueilla vanhukset tulevat olemaan suurin ikäluokka. Väestön koko prosessi supistaa asuttuja alueita, joiden reunoilla asutuksen harventuminen ja korkea vanhusväestön osuus edellyttävät myös peruspalvelutuotannossa monia erityistoimia. Vastaavaa kehitystä tapahtuu korkeiden leveyksien harvaan asutuilla alueilla maailmanlaajuisesti. Vilkastuva maahanmuuttokaan tuskin suuresti vaikuttaa lähitulevaisuudessa Suomen asutus- ja väestörakenteeseen. Elinkeinot Pohjoisesta sijainnista huolimatta Suomen on edelleen myös maa- ja metsätalousmaa. Itsenäistymisen jälkeen Suomessa maa- ja metsäomaisuutta käytettiin talousja sosiaalipolitiikan välineenä. Torppareiden vapautuslaki ja sen jatkolait antoivat mahdollisuuden tilattomalle väestölle oman kodin ja elintarviketuotannon pystyttämiseen. Väestön kasvaessa asutusta oli edelleen sijoitettava yhä kauemmaksi keskuksista. Asutustoimintaa jatkettiin 1936 asutuslain nojalla. Talvisodan jälkeen säädettiin 1940 pika-asutuslaki ja edelleen jatkosodan jälkeen 1945 maanhankintalaki, joiden nojalla pystyttiin sijoittamaan luovutettujen alueiden evakot sekä rintamalta palaava tilaton - 27 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Kuva 16. Alkutuotannon työllistävyys kunnittain 2005 väestö maaseututyöhön. Valtiojohtoinen asutustoiminta jatkui vielä 1959 maankäyttölain perusteella, mutta päättyi pian maatalouden ylituotannon kasvaessa. Maa- ja metsätalous sekä sitä alueellisesti sekä tilaluvultaan suuresti kasvattanut asutustoiminta turvasi sodan jälkeen metsä- ja uittotöiden sekä rakennus- ja muun sekatyövoiman saannin maan eri osissa. Työvoima sijaitsi lähietäisyydellä ja pystyi perheviljelmiltään tuottamaan omat ja myyntiin suunnatut elintarvikkeet. Pienillä perheviljelmillä toimeentulo koostui pääasiallisesti kolmesta lähteestä: maataloudesta, oman metsän myynnistä ja tilan ulkopuolisista sekatöistä. Pienilläkin asuinpaikoilla kasvatettiin merkittävä osa sodanjälkeisistä suurista ikäluokista, joiden koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen avasi muuttovirran vasta hiljan asutetuista kylistä kohti rintamaita. Sodasta palanneen ikäluokan siirtyminen eläkkeelle vauhditti kylien hiljentymistä. Vaikka Suomen maa- ja metsätalousväestön työvoimaosuus ja maatalouden bruttokansantuote osuus ovat keskimäärin laskeneet muutamaan prosenttiyksikköön, Suomi on edelleen voimakas maa- ja metsätalousmaa. Jo ennen EU:n jäsenyyttä tilojen keskipeltoalat ja karjakoot kasvoivat merkittävästi. Vaikka monilla alueilla tilaluku on vähentynyt alle kymmeneen prosenttiin 1960-luvun arvoista, tuotannon määrät ovat jopa kasvaneet. Rationalisointi on lisännyt tilojen koneistusta, tehokkuutta ja taloudellisuutta. Maaseudun elämäntavan muutos elinkeinoksi ja töiden koneellistaminen ovat lisänneet myös nuorten innostusta jatkamaan peruselinkeinoissa. Rakennemuutoksen myötä myös maaseudun yritystoiminta on monipuolistunut. Kehityksestä huolimatta edelleenkin syrjäinen maaseutu menettää peruselinkeinoissa toimivaa tai alueilla asuvaa väestöä. Metsätöissä työvoiman tarve on kasvanut ja työvoiman puute alkaa rajoittaa teollisuuden puuhuoltoa. Alkutuotanto työllistää Suomen työvoimasta noin 4 prosenttia. Bruttokansantuoteosuus on lähes samalla tasolla. Kuvasta 16. havaitaan, että työllistävyys myös kuntien keskiarvoissa vaihtelee suuresti. Pääasiallinen karjatalous- ja maidontuotantoalue sijaitsee Keski-Suomen pohjoisosista ja Ylä-Savosta Etelä-Lappiin. Läntinen rannikkoalue ja Etelä-Suomen maaseutu ovat pääasiassa kasvintuotantoalueita. Kainuussa, Koillismaalla sekä Lapissa metsätalous painottuu maataloutta voimakkaammin. Ullavan ja Vieremän kunnissa peruselinkeinot työllistävät noin kolmanneksen koko työvoimasta. Yli neljässäkymmenessä kunnassa työvoimaosuus on yli 20 %. Kaupunkien lievealueilla maatalousmaata käytetään yhä enemmän asutustarkoituksiin. Kyseisillä alueilla peruselinkeinojen työvoimaosuus on noin yksi prosentti koko työvoimasta. Huolimatta siitä, että intensiivinen puutarhaviljely keskittyy kuuri kyseisille alueille. Koko maassa tilaluku näyttää edelleen vähentyvän, mutta tilakoon kasvu ja tuotannon tehokkuus pitävät tuotantotasot lähes nykyisellään. Kokonaisuutta kuitenkin ohjaa myös EU:n ja kansallinen maatalouspolitiikka. Kuvasta 17. ilmenee, että jalostuselinkeinojen suhteellinen osuus työvoimasta on korkein maan etelä- ja lounaisosissa, länsirannikolla sekä suurimmissa kaupungeissa. Maan pohjois- ja itäosissa teollisuuden osuus työllistäjänä on alhainen ja useimmiten voimakkaasti keskittynyt. Pohjoisen teollisuus on pääasiallisesti metsän ja metallin perusteollisuutta sekä keskuksissa myös teknologiateollisuutta. Etelä-Suomen ja suurimpien kaupunkien teollisuus on monipuolisempaa ja kansainvälisempää. Jalostuselinkeinot työllistävät koko maassa keskimäärin noin neljänneksen työvoimasta. Joillakin pienillä teollisuuspaikkakunnilla työvoimaosuus saattaa olla jopa yli puolet koko työvoimasta. Maatalouteen verrattuna teollisuustyövoimanosuus saattaa nopeastikin muuttua eri seuduilla yritysjärjestelyjen ja irtisanomisten vuoksi. Työn jatkuvuuden epävarmuus on lisääntynyt varsinkin teknologiateollisuudessa, jonka segmentointi globalisaatiossa on vilkasta. Toisaalta etenkin perusteollisuudessa ja rakennustoiminnassa on kasvava työvoimapula useilla ammattialoilla. Alhainen teollisuustyövoimanosuus näyttää alueellisesti - 28 -
Page 1 and 2: Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4: - 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8: - 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 17 and 18: - 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 25: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 77 and 78:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116:
Page 117 and 118:
Page 119 and 120:
Page 121 and 122:
Page 123 and 124:
Page 125 and 126:
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
- 230 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
- 240 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?