Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Vastaako kunnan liikuntapaikkatarjonta aikuisten harrastetuimpia liikuntalajeja? Uima- ja jäähallipalvelujen saavutettavuuden suhteen maalla ja kaupungissa asuvat kansalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Arvioinnin kohteeksi valitut liikuntalajit ovat kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan aikuisväestön eniten harrastamia. Kansallinen liikuntatutkimus on opetusministeriön yhdessä liikuntajärjestöjen ja TNS-Gallupin kanssa tekemä tutkimus, joka tarkastelee suomalaisten liikuntatottumusten tilaa ja muutoksia. Tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten eniten harrastamat liikuntamuodot ovat kävelylenkkeily, pyöräily ja hiihto. Näitä liikuntamuotoja kuntalaiset voivat harrastaa maksuttomilla liikuntapaikoilla, kuten kevyen liikenteen väylillä, laduilla ja kuntopoluilla. Rakennetuilla sisäliikuntapaikoilla harrastetuimmat liikuntamuodot olivat uinti, kuntosaliharjoittelu, aerobic, jalkapallo, sulkapallo, lentopallo, tennis ja jääurheilu. Tässä arvioinnissa tarkastellaan rakennetuilla sisäliikuntapaikoilla harrastettavan liikunnan tarjontaa ja maksullisuutta. Kuntien liikuntapaikkatarjonta vastaa hyvin aikuisten eniten harrastamia liikuntalajeja uintia ja jääurheilua lukuun ottamatta. Noin 96 %:ssa kunnista sisäpallopelejä ja voimistelua voi harrastaa kunnan omalla liikuntapaikalla. Myös kuntosaliharjoittelu oli mahdollista valtaosassa maamme kunnista.(Kuva 66.) Aikuisten eniten harrastamaa sisäliikuntalajia, uintia, voi harrastaa oman kunnan uimahallissa vain 40 %:ssa kunnista. Maaseutumaisista kunnista vain 17 %:ssa on uimahalli, kun vastaavasti 86 %:ssa kaupunkimaisista kunnista voi uida kunnan omassa hallissa. Uimahallin investointi- ja käyttökustannukset ovat niin suuret, että pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta hallin rakentamiseen ja ylläpitoon. Niissä kunnissa, joissa ei ole omaa uimahallia, kunta on usein järjestänyt kuljetuksia naapurikuntien uimahalleihin tai kunta tarjoaa uimahallilippuja alennettuun hintaan. Jääurheilun harrastusmahdollisuus oli noin puolessa Suomen kunnista. Tilanne maaseutumaisten ja kaupunkimaisten kuntien osalta on hyvin samansuuntainen kuin uimahallipalveluissa. Jääurheilun harrastaminen oman kunnan jäähallissa oli mahdollista 88 %:ssa kaupunkimaisista ja 35 %:ssa maaseutumaissa kunnissa. Uima- ja jäähallipalvelujen saavutettavuuden suhteen maalla ja kaupungissa asuvat kansalaiset ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Kunnan liikuntatoimen viranhaltijoiden arvion mukaan noin puolessa maamme kunnista liikuntapaikkatarjonta vastaa aikuisväestön liikunnanharrastamisen tarpeita. Kaupungeissa tilanne on maaseutua parempi. Heikoin tilanne on taajaan asuilla alueilla, jotka usein ovat usein nopeasti kasvavia kuntia, jossa liikuntapaikkoja ei pystytä rakentamaan väestönkasvun edellyttämällä vauhdilla (Taulukko 31.) Arvio liikuntapaikkojen riittävyydestä perustuu puolessa kunnista viranomaisarvioon. Kolmannes vastaajista arvioi liikuntapaikkojen riittävyyttä kävijämääräseurannan ja 13 % kuntalaisille tehdyn kyselyn pohjalta. Kävijämäärien seuranta ja kuntalaiskyselyt antavat luotettavaa ja seurantakelpoista tietoa liikuntapalvelujen riittävyydestä ja ovat hyvä pohja liikuntapalvelujen kehittämiselle. Kunnista, joilla ei ole tarjota aikuisväestön tarvitsemia liikuntapaikkoja, viidesosa ilmoitti tukevansa aikuisten liikuntaryhmiä tai yksittäisiä aikuisia liikunnanharrastajia liikuntatila-avustuksilla ja 20 % kuljetuksilla tai kuljetusavustuksilla. Kyselyyn vastanneista kunnista reilu kolmannes ei tue mitenkään niitä harrastajia, joille sillä ei ole tarjota liikuntatiloja. Taulukko 31. Vastaako kunnan liikuntapaikkatarjonta aikuisväestön liikunnanharrastamisen tarpeita? - 159 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Kuva 66. Aikuisten mahdollisuus harrastaa liikuntaa kunnan omilla liikuntapaikoilla. Kuinka paljon aikuisten harrastetuimmat liikuntalajit käyttäjille maksavat kunnallisilla liikuntapaikoilla? Liikuntapaikkojen käyttömaksut vaihtelevat paljon, mutta ovat harvoin este liikuntapaikan käytölle. Käyttömaksujen arvioinnissa oli tarkoituksena saada selville kuinka paljon liikuntapalvelut maksavat kuntalaisille. Tarkoituksena ei ollut selvittää koko kunnan taksapolitiikkaa eikä sitä, mistä käyttömaksut muodostuvat. Kunnilta tiedusteltiin aikuisilta perittäviä käyttömaksuja viiden keskeisimmän liikuntapaikan osalta. Liikuntapaikat olivat uimahalli, kuntosali, iso liikuntasali, pieni liikuntasali ja jäähalli. Koska käyttömaksut vaihtelevat huomattavasti viikonpäivän, kellonajan, vuodenajan ja kohderyhmän mukaan, pyrittiin vastaajaa ohjeistamaan mahdollisimman tarkasti hinnan merkitsemisessä. Käyttömaksua kysyttäessä tehtiin seuraavat rajaukset: * normaalinhintainen aikuisten kertamaksu / tuntihinta * talvella arkipäivisin * kello 17.00.-19.00. välisenä aikana Mikäli kunnassa oli useita samoja liikuntapaikkatyyppejä, pyydettiin vastaajaa merkitsemään eniten käytetyn liikuntapaikan maksu. Mikäli liikuntapaikan kertahinnan sijasta oli merkitty kuukausi-, lukukausi- tai vuosihinta, muunnettiin hinta kertamaksuksi sillä oletuksella, että sarjalippua käyttävät liikkuvat liikuntapaikalla keskimäärin kerran viikossa. Liikuntapaikkojen käyttömaksujen vaihteluväli oli suuri. Käyttömaksun suuruuteen vaikuttaa liikuntapaikan palvelutarjonta ja palvelun laatu, joka koostuu esimerkiksi liikuntapaikan kunnossapidosta, oheispalveluista ja aukioloajoista. Kuitenkin samantasoisten liikuntapaikkojen käyttömaksuissa saattaa olla merkittäviä eroja eri kuntien välillä. Tällöin kuntalaiset ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa asuinkuntansa tarjoaman palvelun suhteen. Jäähalli on tarkastelluista tuntihintaisista sisäliikuntatiloista käyttäjälle kallein. Jäähallin keskimääräinen tun- - 160 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 157: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?