Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Johdanto<br />
Kirjastopalvelujen laadun tärkeitä osatekijöitä ovat<br />
aineistot, palvelut, aukioloajat ja tilat sekä kirjastohenkilöstön<br />
määrä ja osaaminen. Jos nämä tekijät eivät ole kunnossa,<br />
kansalaisten mahdollisuudet saada yhtäläisiä kirjastopalveluja<br />
heikkenevät.<br />
Henkilöstön riittämättömyys ja ydinosaamisen heikkeneminen<br />
ovat opetusministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsauksen<br />
mukaan kirjastojen suurimpia haasteita<br />
muuttuvissa toimintaympäristöissä. Toimintaympäristöön<br />
muutoksia tuovat kunta- ja palvelurakenneuudistus, seutukirjastokehitys<br />
ja alan henkilöstön eläköityminen.<br />
Kunnat tekevät parhaillaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen<br />
liittyviä toimeenpanosuunnitelmia palveluverkon<br />
kattavuudesta, keskeisten toimintojen järjestämisestä<br />
sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja<br />
kehittämisestä. Olipa kuntayhteistyön muoto mikä tahansa,<br />
kansalaisille on opetusministeriön linjausten mukaisesti<br />
asuinpaikasta riippumatta turvattava laadukkaat ja<br />
monipuoliset kirjastopalvelut. Lisäksi kuntia ja kirjastolaitoksia<br />
yhdistettäessäkin on huolehdittava siitä, että kaikissa<br />
kirjastojen toimipisteissä on myös korkeakoulutettua<br />
kirjastoalan henkilöstöä.<br />
Erityisesti maaseudun kirjastojen ja kaupunkien lähikirjastojen<br />
odotetaan jatkavan kehitystään monipalvelukeskuksiksi,<br />
joissa tehdään yhteistyötä opetus-, kulttuuri-<br />
, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin kanssa.<br />
Tämä edellyttää opetusministeriön Kirjaston kehittämisohjelman<br />
2006-2010 mukaan kirjastoammatillisen<br />
henkilöstön lisäystä ja henkilöstön jatkuvaa täydennyskoulutusta.<br />
Ammattilaisia tarvitaan varmistamaan tiedon<br />
saatavuus ja laatu.<br />
Kirjastojen henkilöstötilanteeseen vaikuttaa tulevien<br />
vuosien voimakas eläköityminen. Vuosien 2005-2013<br />
aikana 30 % kirjastoalan henkilöstöstä saavuttaa eläkeiän.<br />
Erityisesti korkeakoulutettua henkilöstöä ja johtajia<br />
siirtyy eläkkeelle parikymmentä vuosittain. Tämä tuo<br />
mukanaan uhkan, että kuntiin palkataan aiempaa heikommin<br />
koulutettua kirjastotyövoimaa, vaikka väestön koulutustaso<br />
nousee ja kirjastopalveluilta vaaditaan enemmän.<br />
Näin ei saavuteta mainittavia säästöjä (vuonna 2005 kirjastovirkailija<br />
ansaitsi kuukaudessa keskimäärin 1 767<br />
euroa, kirjastonhoitaja 2 046 euroa ja kirjastotoimenjohtaja<br />
2 656 euroa). Seurauksena voi olla kunnallisten kirjastopalvelujen<br />
voimakas polarisoituminen eri alueilla.<br />
Kirjastoasetus määrittää kirjastohenkilöstöltä vaadittavan<br />
koulutustason. Kirjastolaitoksen henkilöstöstä<br />
vähintään 2/3:lla tulee olla alan ammatillinen peruskoulutus.<br />
Näitä ovat korkeakoulu-, opisto tai ammatillinen<br />
perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu<br />
vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan<br />
aine- tai ammatilliset opinnot. Edellä mainitun<br />
vaatimuksen täyttää myös informaatio- ja kirjastopalvelualan<br />
ammattitutkinto. Kunnan kirjasto- ja tietopalveluista<br />
vastaavalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto,<br />
johon sisältyy tai jonka lisäksi on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa<br />
suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset<br />
kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset<br />
opinnot. Lisäksi kirjastolainsäädännössä on henkilöstön<br />
kelpoisuuteen liittyviä siirtymäsäännöksiä.<br />
Kirjastolain mukaan kunta voi järjestää kirjasto- ja<br />
tietopalvelut itse taikka osittain tai kokonaan yhteistyössä<br />
muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Tämä pykälä<br />
on mahdollistanut kirjastotoimen hallinnon järjestämisen<br />
kuntien välisenä yhteistyönä tai ostopalveluna. Suosituksia<br />
kunnan kirjastotoimen hallintoon ja johtoon tarvittavan<br />
työpanoksen suuruudesta ei ole.<br />
Henkilöstön määrää koskevia normeja ei ole. Kirjastopoliittinen<br />
ohjelma 2001-2004 määritteli henkilöstön<br />
määrän ja täydennyskoulutuksen määrän laatusuositukset.<br />
Kirjastoissa tulee olla työntekijöitä vähintään yksi<br />
henkilötyövuosi 1 000 asukasta kohden. Koulutuspäiviä<br />
henkilötyövuotta kohden tulee olla kuusi.<br />
Edellisen kerran kirjastojen henkilöstötilannetta arvioitiin<br />
vuonna 2001. Tuolloin kokonaistilanne oli kohtuullisen<br />
hyvä. Lain toimeenpanon ongelmia esiintyi lähinnä<br />
pienimmissä kunnissa. Silloin toimenpiteinä esitettiin<br />
täydennyskoulutukseen panostamista, alueellisen yhteistyön<br />
lisäämistä erityisosaamisen turvaamiseksi sekä<br />
paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvien seutuja<br />
aluekirjastojen perustamista.<br />
Arviointiaineisto koottiin Suomen yleisten kirjastojen<br />
tilastotietokannasta, kuntasektorin palkkatilastoista<br />
sekä yleisille kirjastoille tehdyn Internet-kyselyn avulla.<br />
Kyselyvastauksia saatiin 416 kpl, vastausprosentti oli 99,9<br />
%. Vertailuaineistona käytettiin vuoden 2001 arviointia.<br />
Arvioinnissa käytettävät henkilökunnan määrää,<br />
korkeakoulutetun henkilöstön osuutta ja täydennyskoulutuspäivien<br />
määrää koskevat hyvän palvelun tasot sovittiin<br />
opetusministeriön ja arviointiryhmän neuvottelussa<br />
6.10.2006. Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakoinnissa<br />
käytettiin Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen<br />
laitoksen tulevaisuuspajassa ja Tieteellisten kirjastojen<br />
neuvoston osaamiskartassa tehtyjä osaamistarpeiden ryhmittelyjä.<br />
- 148 -
Change language