Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Kuva 1. Suomen asutut ja asumattomat<br />
1 km x 1 km karttalehtiruudut.<br />
Vihreät alueet asuttuja.<br />
muotoutuu toiminnallisten keskusten ja hiipuvien syrjäseutujen<br />
rakenteeksi. Poikkeuksen syrjäseuduilla muodostavat<br />
teollisuus-, kaivos- ja matkailupaikkakunnat. Tulevaisuudessa<br />
on varauduttava harvaan asutun maaseudun<br />
ja kasvukeskusten toisistaan eriytyvään palvelutuotantoon.<br />
Kuvasta 7. havaitaan lasten ja nuorten suhteellisen<br />
suuri osuus koko väestöstä. Lounais-Lapissa, Koillismaalla,<br />
läntisellä rannikkoalueella sekä pääkaupunkiseudulla,<br />
Turun ja Tampereen seudut mukaan luettuina lasten osuus<br />
on suurinta. Lasten osuus koko väestöstä on suurehko<br />
myös yliopistokaupungeissa lähiseutuineen. Verrattuna<br />
alle 15-vuotiaiden ikäluokkaan (kuva 8.), alle 7-vuotiaiden<br />
osuus koko väestöstä on edellistä keskittyneempi.<br />
Opiskelijat perustavat perheet ja jäävät opiskelupaikkakunnille.<br />
Lapsiperheitä muuttaa pääkeskuksiin ja niiden<br />
lähikuntiin. Viimeksi mainituissa rakennuspaikat ja toimiva<br />
päivähoito sekä pienet kouluyksiköt houkuttavat<br />
tulomuuttajia. Myös harvaan asutuissa suurissa kunnissa<br />
koululaiset tulevat yhä useammin kouluun lähietäisyydeltä.<br />
Väestön keskittyminen johtaa syrjäseuduilla kouluverkon<br />
saneeraukseen sekä pohdintaan, miten ylipäätänsä voidaan<br />
huolehtia lasten ja nuorten koulutusjärjestelmästä sekä<br />
koulutuksen tasa-arvosta. Väestön keskittyminen pakottaa<br />
uudistamaan palvelurakennetta, jotta palvelujen saatavuus<br />
voidaan turvata ja estää laajojen alueiden eriarvoistuminen.<br />
Pitkällä aikavälillä asutuksen pysyvyys riippuu<br />
työpaikoista ja toimeentulomahdollisuuksista sekä<br />
palvelujen saatavuudesta.<br />
Kuvasta 9. havaitaan alle 15-vuotiaiden voimakas<br />
keskittyminen vuoteen 2040 mennessä pääkaupunkiseudulle,<br />
yliopistokaupunkeihin lähikuntineen sekä Pohjanmaan<br />
rannikkoseudulle. Vahvimmilla alueilla ikäluokan<br />
osuuden oletetaan olevan noin kolmannes koko väestöstä.<br />
Sen sijaan Pohjois-Lapissa, ja laajoilla alueilla Itä- ja<br />
Keski-Suomessa ennakoidaan vain noin joka kymmenennen<br />
asukkaan olevan alla 15-vuotias. Kuntien välillä erot<br />
ovat suuret, puhumattakaan eroista kuntakeskusten ja syrjäseutujen<br />
välillä. Ikäluokkien pienentyminen vähentää<br />
koulutuskapasiteetin tarvetta, kasvattaa työvoimavajetta<br />
ja hidastaa väestön uusiutumista. Ilman tilanteen nykyistä<br />
parempaa hallintaa syrjäytyminen pienentää osaltaan työvoiman<br />
saatavuutta ja aiheuttaa merkittäviä kuntatalouksien<br />
kustannuksia. Ikäluokkien pienentymistä saattaa korvata<br />
maahanmuutto. Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tuleva<br />
väestö edellyttää tehokasta ja monipuolista koulutusta<br />
sekä kotouttamistoimenpiteitä.<br />
Työikäisten osuus koko väestöstä on vielä suhteellisen<br />
tasainen maan eri osissa. Tosin Lapissa, Kainuussa,<br />
Pohjois-Karjalassa sekä Keski-Suomen syrjäisissä kunnissa<br />
työikäisen väestön osuus on laskenut jyrkimmin.<br />
Monilla lähtömuuttoalueilla työikäisiä poikamiehiä saattaa<br />
olla hyvinkin runsaasti. Usein he asuvat ikääntyvien<br />
vanhempiensa läheisyydessä, suorittavat pieniä askareita<br />
tai ovat vakinaisessa työssä, usein myös työttöminä tai<br />
eläkeläisinä. Kuvassa 10. nähdään eläkeikäisten osuus<br />
koko väestöstä kunnittain. Se on selvästi alueellinen peilikuva<br />
nuorelle ja työikäiselle väestölle. Keski-Suomen<br />
väestön nopea ikääntyminen on yllätys, mikä johtuu alueen<br />
nuoren väestön aktiivisesta lähtömuutosta. Yli 64-<br />
vuotiaiden suhteellinen osuus koko väestöstä on lisääntynyt<br />
voimakkaimmin koko Pohjois- ja Itä-Suomessa (kuva<br />
11.) Nuorten lähtömuutto kasvattaa eläkeläisten suhteellista<br />
osuutta. Rautavaaran kunnassa eläkeläisten osuus on<br />
tarkastelujaksona kohonnut lähes 10 %, koko maassa keskimäärin<br />
1,6. Eniten väestö on nuorentunut kaupunkien<br />
lähikunnissa, kuten Tyrnävällä ja Limingassa sekä Sammatissa<br />
ja pienessä Föglön kunnassa.<br />
Kuvasta 12. havaitaan, että kaikissa Suomen kunnissa<br />
eläkeläisten osuus koko väestöstä tulee merkittävästi<br />
kasvamaan, jopa lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2040<br />
mennessä. Eläkeläisten suhteellisen osuuden kasvu tapahtuu<br />
nopeimmin syrjäseuduilla. Voimakkaimmin ikäänty-<br />
- 21 -
Change language