Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Johdanto Pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason määrittelevät pelastusalan lainsäädäntö sekä sisäasianministeriön asettamat pelastustoimen valtakunnalliset tulostavoitteet. Palvelujen alueellinen saatavuus ja taso määritellään yksityiskohtaisemmin pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä, joka laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Palvelutasopäätösten lainmukaisuutta valvoo lääninhallitus, jolla on lainsäädännön mukaan mahdollisuus puuttua palvelutasopäätöksen sisältöön. Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Nykyisen lainsäädännön edellyttämät pelastustoimen alueen palvelutasopäätösten tuli olla laadittuna vuoden 2005 alkuun mennessä. Palvelutasopäätös laaditaan alueen pelastustoimen määrittelemäksi määräajaksi. Suositeltavaa on, että päätös käsitellään vähintään kerran valtuustokaudessa, jotta valtuustot voivat tehdä arvion toteutuneesta ja vaikuttaa toimikauttaan koskevaan pelastustoimen palvelutasoon. Pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa tehokkaasti ja viivytyksettä kaikissa olosuhteissa. Pelastustoimen palvelutason perusteena on riskianalyysi, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida alueen riskit sekä määritellä varautumistoimenpiteet niiden varalle. Varautumistoimenpiteissä tulee ottaa huomioon onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Peruspalvelujen arvioinnissa käytetty hyvän palvelutason määrittely perustuu pelastusalan lainsäädäntöön, pelastustoimen valtakunnallisiin tulostavoitteisiin ja sisäasiainhallinnon asettamiin pelastustoimen palvelutavoitteisiin. Arviointimittarit ovat sisäasianministeriön määrittelemiä ja valtakunnallisesti yhteneviä pelastustoimen tunnuslukuja. Osassa tarkastelukohteista on otettu huomioon myös pelastustoimen alueiden palvelutasopäätökset ja niissä alueellisesti sovitut palvelutavoitteet. Vuoden 2006 peruspalvelujen arvioinnissa pelastustoiminnan palveluista arvioinnin kohteena olivat onnettomuuksien määrien kehittyminen, niiden alueellinen jakautuminen ja palokunnan ohjeelliset toimintavalmiusajat. Onnettomuustyypeistä ensivastetehtäviä ja maastopaloja tarkasteltiin erikseen. Toimintavalmiusajan osalta erityistarkastelussa olivat palokunnan keskimääräiset toimintavalmiusajat kiireellisissä pelastustehtävissä. Toimintavalmiusaikoihin on huomioitu ainoastaan palokunnan vahvuudella 1+3 suorittamat pelastustehtävät. Pelastustoimen arviointikohteet ovat pysyneet samansuuntaisina muutaman viime vuoden ajan. Arviointikohteiden tarkastelujakso on ajoittunut pääosin vuosille 2003–2006. Pitkä tarkasteluajanjakso mahdollistaa pelastustoimen palveluissa tapahtuneen ajallisen ja alueellisen vertailun siirryttäessä kunnallisesta pelastustoimen ylläpitovastuusta alueellisen pelastustoimen järjestelmään. Joidenkin ilmiöiden tarkastelun yhteydessä arviointijakso on myös tätä pitempi. Tarkastelutasona on pelastustoimen alue, mutta taulukoissa ja kartoissa on merkitty näkyviin myös koko maan keskiarvolukema. Pelastustoiminnan palvelujen arvioinnissa käytetty aineisto on poimittu pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokannasta (PRONTO). Tietokantaan tallennetaan palokuntien suorittamien pelastustehtävien hälytys- ja onnettomuustiedot. Tietokantaan kirjautuvat pelastusyksiköiden toimintavalmiusajat eivät kuitenkaan kaikilta osin ole täysin luotettavia johtuen osaltaan pelastusyksiköiden ja hätäkeskuksen välisissä tiedonsiirtojärjestelmissä ajoittain esiintyvistä viiveistä. Hätäkeskusten vaiheittain käyttöön ottama hätäkeskustietojärjestelmä (ELS) ei ole ollut täysin yhteensopiva pelastuslaitoksissa olevien, hälytyksen vastaanottavien tietojärjestelmien kanssa. Joillakin alueilla tietojärjestelmäongelmien on havaittu aiheuttavan jopa useiden minuuttien viiveitä hälytyksiin. Lisäksi toimintavalmiusaikoihin erityisesti I riskialueella on vaikuttanut myös vuonna 2003 käyttöönotettu uusi riskialuemäärittely, joka merkitsi sitä, että onnettomuudet merkitään entistä tarkemmin määritellylle riskialueelle. Aikaisemmin riskialueita ei määritetty maantieteellisesti kovinkaan tarkasti ja arvio siitä, mille riskialueelle onnettomuus sijoittui, ei perustunut tarkkoihin riskialuemäärittelyihin vaan karkeaan arvioon riskialueesta. Pelastustoimen toimintaympäristössä ei tapahtunut vuonna 2006 merkittäviä muutoksia hätäkeskusuudistusta lukuun ottamatta. Uudistuksen seurauksena erillään toimineet pelastustoimen ja terveystoimen kunnalliset hätäkeskukset sekä poliisin hälytyskeskukset yhdistettiin vaiheittain valtion ylläpitämiksi hätäkeskuksiksi. Muutoksen jälkeen koko maassa toimii 15 hätäkeskusta, jotka tuottavat asiakkailleen pelastus-, poliisi-, sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvat hälytyspalvelut. - 77 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Miten pelastustoimen hälytystehtävien määrät ovat kehittyneet? Hälytystehtävien kokonaismäärä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosien ajan. Suurin kasvu on tapahtunut ensivastetehtävissä, joita oli viime vuonna jo lähes kolmannes palokuntien hälytystehtävistä. Pelastustoimen hälytysluonteisten tehtävien lukumäärä ylitti vuonna 2006 ennätyksellisen 100 000 rajan. Tehtävien määrä lisääntyi noin 10 % edellisestä vuodesta, ja palokunnat hälytettiin onnettomuustilanteisiin 104 000 kertaa. Yleisesti ottaen pelastustoimen tehtävien määrä oli koko maassa keskimääräistä suurempi kesälomakuukausien aikana ja vastaavasti keskimääräistä pienempi talvella. Huomattavaa on suomalaisessa turvallisuuskulttuurissa pysyvästi esiintyvä ero verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa onnettomuuksia sattuu lomakuukausina vähemmän kuin muina kuukausina. Alueellisesti tarkasteltuna hälytystehtävät lisääntyivät koko maassa Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta. Määrällisesti eniten tehtäviä oli Pirkanmaalla, jossa palokunnat hälytettiin yli 11 000 tehtävään. Vähiten tehtäviä oli puolestaan Kainuussa (2 015 kpl), vaikka niiden määrässä tapahtui siellä poikkeuksellinen 42 %:n kasvu. Eniten hälytystehtävien määrä lisääntyi Oulu-Koillismaalla, missä kasvua edellisestä vuodesta oli noin 1 300 kpl eli peräti 45 %. Asukasmäärään, 1 000 asukasta kohden, suhteutettuna pelastustoimen tehtäviä oli eniten Etelä-Savossa (27,2 kpl) ja vähiten Keski-Uudellamaalla (14,9 kpl). Onnettomuustyypeittäin tarkasteltuna lähes kaikkien hälytystehtävien lukumäärässä tapahtui kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Määrällisesti eniten palokunnat suorittivat ensivastetehtäviä sekä automaattisten paloilmoittimien ja palovaroittimien tarkastustehtäviä, joita on yhteensä jo puolet kaikista palokuntien hälytystehtävistä. Ensivastetehtävien osuus hälytystehtävistä on lähes kolmasosa, ja ne työllistävätkin tällä hetkellä palokuntia selvästi eniten. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen henkilön ensiapua, tilan arviointia ja hoidon aloittamista tapahtumapaikalla. Pelastuslaitoksille hälytyksiä aiheuttaneita luonnononnettomuuksia tapahtui vuonna 2006 yhteensä noin 1 900 kappaletta, ja niiden määrä oli alimmillaan kymmeneen vuoteen. Edellisen vuoteen verrattuna luonnononnettomuuksien aiheuttamia hälytyksiä oli peräti puolet vähemmän. Luonnononnettomuuksien määrän väheneminen voi osaltaan selittyä myrskypäivien ja trombien vähentymisellä. Vaarallisten aineiden aiheuttamat onnettomuudet ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana, ja vuonna 2006 ne aiheuttivat palokunnille 250 hälytystä. Öljyvahinkoja sattui 2 200, joista merkittäviä ympäristövahinkoja aiheutui neljässä öljyonnettomuudessa. Eläimen pelastamistehtävien määrä lisääntyy joka vuosi, ja vuonna 2006 palokunnat suorittivat jo yli 4 800 pelastamistehtävää. Pelastamistehtävien osuus, joissa eläin ei ole välittömässä vaarassa, on kasvanut koko ajan, ja ainoastaan kolmasosassa eläimen pelastamistehtävistä eläin on ollut vaarassa. Paloilmoittimen ja palovaroittimen antamien erheellisten ilmoitusten tarkastusten määrä lisääntyi hieman edellisvuosista aiheuttaen yhteensä yli 22 000 tehtävää. Tehtävät työllistävät merkittävästi pelastuslaitoksia ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia niin kiinteistöjen omistajille kuin yhteiskunnallekin. Sisäasiainministeriön pelastusosasto on asettanut hankkeen erheellisten paloilmoitusten vähentämiseksi. Hankkeen tavoite on vähentää ilmoitusten määrä alle puoleen nykyisestä vuoteen 2009 mennessä. Hälytystehtävien vuosittainen kasvu selittyy paljolti palokunnan suorittamien ensivastetehtävien huomattavalla lisääntymisellä. Vuonna 2006 palokunnat suorittivat koko maassa lähes 28 000 ensivastetehtävää, joiden määrässä tapahtui edellisestä vuodesta noin 15 %:n kasvu, ja on yli kaksinkertainen viiden vuoden takaiseen verrattuna. Ensivastetehtävät lisääntyivät lähes kaikilla pelastustoimen alueilla, ja esimerkiksi Kainuussa, Oulu- Koillismaalla ja Itä-Uudellamaalla kasvu oli suhteessa keskimääräistä voimakkaampaa. Kainuussa tehtävämäärät lähes kolminkertaistuivat ja Oulu-Koillismaalla ja Itä- Uudellamaallakin ensivastetehtäviä oli lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Lukumääräisesti selvästi eniten ensivastetehtäviä oli Pirkanmaalla, jossa palokunnat suorittivat yli 4 400 ensivastetehtävää. Määrä on muihin pelastustoimen alueisiin verrattuna poikkeuksellisen suuri, ja tilanne oli lähes sama myös edellisenä vuonna. (Kuva 40.) Asukaslukuun suhteutettuna ensivastetehtäviä oli eniten Itä-Uudellamaalla (10,4 kpl), Pirkanmaalla (9,4 kpl) ja Etelä-Savossa (8,5 kpl) ja vähiten Lapissa (1,7 kpl), Helsingissä (2,5 kpl) ja Keski-Uudellamaalla (2,7 kpl). Asukaslukuun suhteutettuna on huomioitavaa, että ensivastetehtäviä on eniten pienissä maaseutumaisissa kunnissa ja vähiten tiheään asutuissa taajamissa ja kaupungeissa. Lapin läänin ensivastetehtävien vähäinen määrä asukaslukuun nähden selittyy puolestaan sillä, että ainoastaan viisi kuntaa on tehnyt pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen ensivastetoiminnasta. (Kuva 41.) Ensivastetehtävien määrän kasvuun ovat vaikuttaneet osaltaan uudet ensivaste- ja sairaankuljetussopimukset pelastustoimen alueiden ja kuntien välillä, joilla lainsäädännössä kunnan järjestettäväksi määrätty ensivastetai sairaankuljetustoiminta on sopimuksella siirretty pe- - 78 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 75: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 127 and 128:
Page 129 and 130:
Page 131 and 132:
Page 133 and 134:
Page 135 and 136:
Page 137 and 138:
Page 139 and 140:
Page 141 and 142:
Page 143 and 144:
Page 145 and 146:
Page 147 and 148:
Page 149 and 150:
Page 151 and 152:
Page 153 and 154:
Page 155 and 156:
Page 157 and 158:
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
Page 193 and 194:
Page 195 and 196:
Page 197 and 198:
Page 199 and 200:
Page 201 and 202:
Page 203 and 204:
Page 205 and 206:
Page 207 and 208:
Page 209 and 210:
Page 211 and 212:
Page 213 and 214:
Page 215 and 216:
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?