Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

More documents

Recommendations

Info

V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Millainen tarve ja kysyntä on nuorten työpajatoiminnalle? 95 000 nuorta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella 2004 Lääninhallitus on osana peruspalvelujen arviointia selvittänyt, kuinka moni nuori on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Selvityksen mukaan vuonna 2004 koko maassa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oli noin 95 000 nuorta, joista 26 000 nuorta oli Länsi-Suomen alueella. Ulkopuolella olevista nuorista noin 52 000 oli työttömänä ja 43 000 koulutuksen ulkopuolella (taulukko 33). Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret koostuivat pääasiallisesti seuraavista ryhmistä: * Peruskoulunsa päättäneet, vailla toisen asteen koulutuksen vaatimaa osaamista * Toisen asteen ammatillisen perustutkinnon suorittaneet, jotka jäävät “pysyvästi” työttömäksi * Koulutuksensa, erityisesti ammatillisen koulutuksen, keskeyttäneet ja siten koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävät. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista yli puolet oli keskeyttänyt toisen asteen koulutuksensa tai he olivat ammatillisen tutkinnon suorittaneita, vailla työtä olevia nuoria. Läänien väliset erot koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten osuuksissa olivat huomattavat. Eniten koulutuksen ja työelämän ulkopuolella nuoria oli Ahvenanmaalla (14,44 %) ja Lapin läänissä (13,21 %). Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli 11–12 % nuorista. Etelä-Suomessa luku oli alle 11 %. Yksikään lääneistä ei siis yllä asetettuun palvelutavoitteeseen eli siihen, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus olisi alle 8 %. Myös alueelliset erot olivat läänien sisällä suuret. Eniten työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäi nuoria Kainuun ja Ahvenanmaan maakunnissa, joissa 17–24 vuotiaista yli 14 % oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Lapin, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa tilanne oli myös hälyttävä. Myös seutukunnittaiset erot olivat suuret. Esimerkiksi Äänekosken, Raahen, Pieksämäen ja Pielisen Karjalan seutukunnissa yli 14,5 % nuorista oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Toisaalta Suupohjan rannikkoseudulla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oli alle 7 % ikäryhmästä. Koulutuksen seurantatilastot vahvistavat, että laajan nivelvaiheen ongelmana ovat toisen asteen koulutuksen keskeyttävät. Ongelmana ei niinkään ole se, ettei nuori hakeutuisi ja pääsisi koulutukseen heti peruskoulun jälkeen. Erityinen huoli tulee kantaa niistä 43 000 nuoresta, jotka eivät ole aktiivisia työnhakijoita tai koulutuksessa. Tilastot ja muun muassa ruotsalaiset tutkimukset osoittavat, että nuorta, joka ei sitoudu työmarkkinoille tai toisen asteen koulutukseen ennen 20–23-ikävuottaan, uhkaa elinikäinen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että koulutustakuu ei toimi laajassa nivelvaiheessa. Nuoret putoavat tyhjän päälle keskeyttäessään toisen asteen koulutuksen, koska nuorten seuranta ei ole riittävän pitkäjänteistä. Hallituksen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisohjelmassa 2003–2008 todetaan, että perusopetuksen jälkeistä jatko-opiskelupaikkaa vaille jäävien seurantaa sekä henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa kehitetään yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Miten nämä toimenpiteet voisivat onnistua, kun yli puolet koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista ei ilmoittaudu edes työttömiksi työnhakijoiksi? Suomeen tarvitaan Ruotsin mallin mukainen peruskoulunsa päättäneiden seurantajärjestelmä. Nuoria tulee seurata 20-vuotiaaksi asti, ja elleivät he ole koulutuksessa tai työelämässä, tulee heille tarjota vaihtoehtoisia, myönteisiä väyliä koulutukseen ja/tai työelämään. Opetusministeriön niin kutsutun nivelvaiheen työryhmän esittämät tavoitteet ja toimenpidelinjaukset tulee kirjata valmistelussa olevaan uuteen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisohjelmaan vuosille 2008–2013 sekä valmisteilla olevaan hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan. Taulukko 33. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten määrät vuonna 2004 - 167 -
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6 Koulutustakuu toteutuu, mutta ei ole kattava mittari Itä-Suomen läänissä koulutustakuulle asetetun 96 % palvelutavoitteen toteutuminen oli hyvin lähellä (95,9 %). Etelä-Suomessa, Länsi-Suomessa, Lapissa ja Oulussa ei sen sijaan päästy asetettuun palvelutavoitteeseen. Kaikissa lääneissä oltiin kuitenkin lähellä tavoitteen saavuttamista. Koulutukseen sijoittumista heti hakemisvuonna voidaan kuitenkin, yllä olevaan tietoon viitaten, pitää huonona mittarina koulutustakuun toteutumiselle. Suomen nuorisotyöttömyys edelleen Euroopan Unionin korkeimpia Nuorten työttömien määrä laski edelleen kaikissa lääneissä. Määrä laski vuoteen 2005 verrattuna noin 16 %. Eniten laskua tapahtui Länsi-Suomen läänissä, missä nuorten työttömien määrä laski noin 20 % (taulukko 34). Oulun läänissä sen sijaan työttömien määrä laski vähiten, noin 12 %. Työttömien määrän laskusta huolimatta Suomen alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömyysprosentti oli edelleen Euroopan Unionin jäsenmaiden kuudenneksi korkein, ja huomattavasti yli Euroopan Unionin keskiarvon. Vuoden 2006 lopussa nuorten työttömyysprosentti oli 18,7. Pudotusta edellisvuoteen tapahtui 1,4 prosenttiyksikköä. Nuorten työttömyys oli edelleen pahinta Lapin ja Oulun lääneissä, joita voidaan edelleen pitää kriisialueina. Itä-Suomessa tilanne oli hieman kohentunut (taulukko 35). Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen lääneissä tilanne oli suhteellisen hyvä. Maakunnittain tilannetta tarkastellessa voidaan todeta, että Kainuun ja Lapin maakunnat olivat kriisialueita. Näillä alueilla työttömien nuorten osuus oli yli 8 % ikäryhmästä. Erittäin huono tilanne oli myös Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson ja Pohjois-Karjalan maakunnissa. Seutukuntien välillä oli suuria eroja. Heikoin tilanne oli Kehys-Kainuun seutukunnassa, missä työttömien nuorten osuus oli 9,94 % ikäryhmästä. Paras tilanne oli Pietarsaaren seutukunnassa, missä työttömien osuus oli 2,31 %. Kuvassa 70 on kuvattu työttömien nuorten osuudet seutukunnittain. Maassamme oli 38 kriisikuntaa, joissa työttömien osuus oli yli 8 % ikäryhmästä. Lähellä kriisirajaa (6-8 %) oli 75 kuntaa. Yhteensä 46 kuntaa alittivat valtakunnallisen palvelutavoitteen (2 %). Työpajatoiminnalle on suuri kysyntä. Työpajatoiminnan tulisi ennen kaikkea tavoittaa ne nuoret, jotka jäävät kokonaan koulutus- ja yhteiskuntatakuun ulkopuolelle. Tämä vaatii työpajojen henkilöstömäärän kasvattamista. Työpajatoiminnan valtionavustus tuleekin nostaa vähintään 12 milj. euroon, jotta pajat pystyvät vastaamaan pajatoiminnan kysyntään. Eri vastuuviranomaisten, kuten työministeriön ja opetusministeriön tulee toiminnassaan ja rahoituspäätöksissään kiinnittää huomiota erityisesti maakuntiin, seutukuntiin ja kuntiin, joissa työttömien nuorten osuus on yli 8 % ikäryhmästä. Opetusministeriön ja läänien tulee yhteistyönä tarkemmin selvittää, johtuuko näiden alueiden työttömien nuorten korkea osuus palveluvajeesta, palvelujen puuttumisesta kokonaan, palvelujen tehottomuudesta tai lähettävien tahojen asenteista työpajatoimintaa kohtaan. Taulukko 34. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrät ja määrien muutokset lääneittäin vuosina 2004 - 2006 - 168 -
Page 1 and 2:
Lääninhallitusten keskeiset arvio
Page 3 and 4:
- 4 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 5 and 6:
V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 7 and 8:
- 8 - V a l t a k u n n a l l i n e
Page 9 and 10:
Page 11 and 12:
Page 13 and 14:
Page 15 and 16:
Page 17 and 18:
- 18 - V a l t a k u n n a l l i n
Page 19 and 20:
Page 21 and 22:
Page 23 and 24:
Page 25 and 26:
Page 27 and 28:
Page 29 and 30:
Page 31 and 32:
Page 33 and 34:
Page 35 and 36:
Page 37 and 38:
Page 39 and 40:
Page 41 and 42:
Page 43 and 44:
Page 45 and 46:
Page 47 and 48:
Page 49 and 50:
Page 51 and 52:
Page 53 and 54:
Page 55 and 56:
Page 57 and 58:
Page 59 and 60:
Page 61 and 62:
Page 63 and 64:
Page 65 and 66:
Page 67 and 68:
Page 69 and 70:
Page 71 and 72:
Page 73 and 74:
Page 75 and 76:
Page 77 and 78:
Page 79 and 80:
Page 81 and 82:
Page 83 and 84:
Page 85 and 86:
Page 87 and 88:
Page 89 and 90:
Page 91 and 92:
Page 93 and 94:
Page 95 and 96:
Page 97 and 98:
Page 99 and 100:
Page 101 and 102:
Page 103 and 104:
Page 105 and 106:
Page 107 and 108:
Page 109 and 110:
Page 111 and 112:
Page 113 and 114:
Page 115 and 116: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 165: V a l t a k u n n a l l i n e n p e
Page 217 and 218:
Page 219 and 220:
Page 221 and 222:
Page 223 and 224:
Page 225 and 226:
Page 227 and 228:
Page 229 and 230:
Page 231 and 232:
Page 233 and 234:
Page 235 and 236:
Page 237 and 238:
Page 239 and 240:
Page 241 and 242:
Page 243 and 244:
Page 245 and 246:
Page 247 and 248:
Page 249 and 250:
Page 251 and 252:
show all

Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?