Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Kuva 84. Terveyskeskuksen <strong>arviot</strong> 65 vuotta täyttäneen väestön<br />
terveyspalvelujen riittävyydestä vuosina 2006, 2015 ja<br />
2025<br />
Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan 65 vuotta<br />
täyttäneen väestön terveyspalvelujen riittävyyttä vuosina<br />
2006, 2015 ja 2025 (kuva 84). Koko maassa vastaajista<br />
79 % arvioi palvelujen riittävyyden vähintään hyväksi<br />
vuonna 2006. Ainoastaan kaksi terveyskeskusta arvioi<br />
riittävyyden huonoksi. Vuoden 2006 palvelujen riittävyyden<br />
arvioi vähintään hyväksi 79 % alle 80 000 väestöpohjan<br />
terveyskeskuksista ja 44 % vähintään 80 000 väestöpohjan<br />
terveyskeskuksista.<br />
Vanhusten terveyspalvelujen riittävyyden arvioitiin<br />
tulevaisuudessa heikkenevän. Vuodelle 2015 riittävyyden<br />
arvioi hyväksi hieman yli puolet ja vuodelle 2025 hieman<br />
alle puolet vastaajista. Positiivisin näkemys tulevaisuudesta<br />
oli Länsi-Suomen läänissä ja negatiivisin Oulun läänissä.<br />
Näkemys tulevaisuudesta oli positiivisin 20 000–<br />
79 999 väestöpohjan terveyskeskuksissa, joiden vastaajista<br />
58 % arvioi vuoden 2015 ja 48 % vuoden 2025 palvelujen<br />
riittävyyden vähintään hyväksi.<br />
Terveyskeskukset varautuvat kyselyn vastausten<br />
mukaan monin eri tavoin 65 vuotta täyttäneen väestön lisääntyvään<br />
terveyspalvelujen kysyntään. Terveyskeskuksissa<br />
on muun muassa laadittu strategioita, ohjelmia ja<br />
suunnitelmia. Useissa terveyskeskuksissa on lisätty resursseja,<br />
tehty toimenkuvamuutoksia, otettu käyttöön uusia<br />
toimintamuotoja, kehitetty palvelurakennetta ja prosesseja<br />
sekä lisätty yhteistyötä.<br />
Useimmissa terveyskeskuksissa oli tapahtunut resurssimuutoksia<br />
vuoden 2002 jälkeen. Yleisimmin muutoksia<br />
oli tapahtunut henkilöstöresursseissa ja toimintatavoissa.<br />
Henkilöstöä oli useimmiten lisätty, mutta joissakin<br />
terveyskeskuksissa virkojen määrä oli pysynyt ennallaan<br />
tai niitä oli vähennetty esimerkiksi palvelujen ulkoistamisen<br />
tai säästösyiden vuoksi. Monissa terveyskeskuksissa<br />
oli laajennettu tehtäväkuvia, kehitetty työnjakoa,<br />
kohdennettu resursseja uudelleen ja käynnistetty uusia<br />
palveluja. Lääkäripalveluja oli yhä enemmän varmistettu<br />
ostopalveluilla.<br />
Vanhusten kotona selviytymistä tukevia palveluja<br />
puuttui koko maassa keskimäärin 59 %:ssa terveyskeskuksia.<br />
Merkittävin vanhusten terveyspalveluihin liittyvä<br />
uhka koko maassa oli terveydenhuoltoalan henkilökunnan<br />
saatavuuden heikkeneminen.<br />
Etelä-Suomen läänissä keskeisimmiksi puutteiksi<br />
todettiin geriatrin, muisti- tai dementiahoitajan palvelut<br />
sekä muistipoliklinikka. Lisäksi puutteita oli ennaltaehkäisevissä<br />
kotikäynneissä ja muissa preventiivisissä palveluissa,<br />
terveystarkastuksissa, yöpartio- ja kotisairaalatoiminnassa<br />
sekä apuvälineiden kuljetuspalveluissa. Mielenterveys-<br />
ja päihdepalvelut koettiin riittämättömiksi ja<br />
kuntiin kaivattiin erilaisia terapiapalveluja sekä neurologisia<br />
tutkimusmahdollisuuksia. Uhkina nousivat esille<br />
kuntatalouden heikkeneminen, valtiovallan kykenemättömyys<br />
selkeään palvelujen ohjaamiseen, palvelujen saavutettavuusongelma<br />
sekä julkisen liikenteen vähäisyys.<br />
Itä-Suomen läänissä eniten puutteita oli vanhusten<br />
terveyden edistämiseen liittyvistä palveluista kuten kohdennetuista<br />
terveystarkastuksista, vanhusneuvoloista, liikuntapalveluista<br />
ja seniorikuntosalitoiminnasta. Vanhus-<br />
- 195 -