Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta ... - Poliisi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
V a l t a k u n n a l l i n e n p e r u s p a l v e l u j e n a r v i o i n t i r a p o r t t i 2 0 0 6<br />
Miten suuri osuus pääsi koulutukseen samana vuonna?<br />
Peruskoulun jälkeen koulutukseen sijoittuminen oli melko hyvää<br />
Vuoden 2008 koulutustakuun tavoite, 96 %, perusopetuksen<br />
jälkeisestä välittömästä sijoittumisesta on melkein<br />
saavutettu: 0,1%2,6 prosenttiyksikön lisäys vuoden<br />
2005 tilanteeseen riittää tavoitteen täyttymiseksi. Trendi<br />
tarkastelujaksolla oli nouseva, ja Lapin läänissä koulutustakuun<br />
tavoite ylittyi 0,1 prosentilla. Suomessa lukioon<br />
sijoittui 52,8 % perusopetuksen päättäneistä oppilais-<br />
senä tavoitteena on ollut koko ikäluokan kouluttaminen<br />
ainakin yhteen ammatillisesti eriytyneeseen tutkintoon.<br />
Kaikki hakijat eivät kuitenkaan sijoittuneet välittömästi<br />
koulutukseen, vaikka toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja<br />
oli tarkastelujaksolla runsaasti yli peruskoulun<br />
päättävän ikäluokan määrän. Ulkopuolelle jäi tyttöjä selta.<br />
Vaihteluväli oli Oulun läänin 50,1 prosentista Lapin<br />
läänin 55,5 prosenttiin. Ammatillisen peruskoulutukseen<br />
sijoittuneiden määrä lääneissä oli lähes 39,9 %. Ääripäinä<br />
olivat Etelä-Suomen läänin 35,7 % ja Länsi-Suomen<br />
läänin 41,8 %. Etelä-Suomen läänissä perusopetuksen lisäopetuksen<br />
aloittaneiden osuus oli suurin. (Taulukko 24.)<br />
Jo keskiasteen koulu-uudistuksesta alkaen keskei-<br />
Miten suuri osuus peruskoulun jälkeen jäi lukiokoulutuksen,<br />
ammatillisen peruskoulutuksen tai lisäopetuksen ulkopuolelle?<br />
Peruskoulun jälkeen välittömästi kaikki oppilaat eivät sijoittuneet jatko-opintoihin<br />
keästi poikia enemmän (Kuva 60). Todennäköisenä syynä<br />
on tyttöjen vähäinen hakeutuminen ammatilliseen koulutukseen<br />
tai siellä vain muutamille suosikkialoille, kuten<br />
sosiaali- ja terveysalalle tai matkailu-, ravitsemus- ja kotitalousalalle.<br />
Tytöt onnistuivat poikia paremmin lukioaikeissaan<br />
Kuva 60. Toisen asteen<br />
koulutuksen ja lisäopetuksen<br />
ulkopuolelle jäävien<br />
osuudet sukupuolen mukaan<br />
vuonna 2005<br />
- 129 -
Change language