urn_nbn_fi_uef-20110091

947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on Leppävirralla oleva järvi, joka ulottuu osin Varkaudenkin alueelle. Nimenvanhoja kirjoitusasuja ovat Vunnukka 1557, Unnukka sjö 1740 ja Unnukan vesi 1780.Forsman on olettanut nimen olevan peräisin muinaissuomalaisesta henkilönnimestäUnta ~ Unti. Nimestäjä puolestaan kertoo informanttien selittäneen nimen olevanperäisin joko tytönnimestä Unnukka tai saamelaisilta tai sitten tarkoittavan 'unista'.Marttalan mukaan nimi on luultavasti yhdistettävissä unta : unnan -sanaan ja verbiinuntua : unnun 'tulla uniseksi, uupua, väsyttää, vaipua uneen'. Timonen pitää Marttalanselitystä perustelemattomana. Hän ei myöskään usko, että nimi olisi peräisin henkilönnimestä,sillä suurten vesistöjen nimet eivät yleensä ole henkilönnimikantaisia. Hänarvelee, että Unnukan voisi yhdistää pohjoissuomalaisiin Unna-paikanimiin, jotkasisältävät saamenkielisen sanan unnâ 'pieni'. Perusteluna Timonen pitää sitä, että vaikkaUnnukka ei olekaan absoluuttisen pieni järvi, on se kuitenkin muihin vesistönosiinkuten esimerkiksi Saimaaseen ja Kallaveteen verrattuna saattanut vaikuttaa nimenantajienmielessä pieneltä. (SP s. 478; Forsman 1891: 162; Marttala 1957: 113; Timonen1979: 112–113; Koponen 1993, NA.)Väinö Suuronen arvelee, että Unnukka-nimellä voisi olla jotain yhteistä KangasniemenUnnukkala-kylän nimen kanssa. Kylän nimi on peräisin Unnukaisista, joitakylässä tiedetään asuneen. Suuronen pitää oletettavana, että unnukka-sana, jonka ilmeisestiolettaa sisältyvän myös Unnukainen-sukunimeen, olisi peräisin venäläisperäisestäsanasta unukka ~ vunukka 'lapsenlapsi'. Kautovaara hyväksyy Suurosen selityksen:Hänen mukaansa sekä Varkauden että Kangasniemen seudut ovat saaneet ensimmäisetasukkaansa Karjalan kannaksen suunnasta. Unukka ~ vunukka -sana on ollut näilleasukkaille tuttu, ja he ovat jättäneet sen jälkeensä Varkauteen ja Kangasniemelle.(Suuronen 1935: 10; Kautovaara 1997: 74.)Suomalainen paikannimikirja kehottaa pitämään Unnukka-nimen sisältöäedelleen selvittämättömänä, vaikka esittääkin sen mahdollisuuden, että nimeen saattaisisisältyä sana, joka on sukua pitkänomaista lahtea tarkoittavalle nykypohjoissaamenvuotna-sanalle. Varmaa paikannimikirjan mukaan kuitenkin on, että nimen loppuosa-kka on johdinaines. (SP s. 478.)Haastateltavista 15:llä oli tulkinta Unnukka-nimen synnystä. Heistä kuusi olettinimen liittyvän saamen kieleen. M65 esimerkiksi epäili, ettei nimi ole peräisin mistäänsuomenkielisestä sanasta, sillä nimi esiintyy kartoissa jo 1500-luvulla. Hän uskoikinsavolaisten ottaneen nimen käyttöönsä saamelaisilta, ja lisäsi vielä naureskellen, että