38vesistö on nimetty virran varrella kasvaneiden leppien mukaan ja sitten paikka (kunta)virran mukaan. N54 oli lukenut tästä nimiselityksestä, mutta hän piti sitä kaikistalukemistaan tulkinnoista epäuskottavimpana.Seitsemälle haastateltavalle nimi, tai oikeastaan sen määriteosa leppä, toimieleen veren. Viisi pohti, voisiko nimi jollain tavalla liittyä veren virtaamiseen taitaisteluihin paikalla; kahdella vastaus perustui omaan mielikuvaan, kaksi oli lukenutselityksestä ja yksi kuullut siitä. M51b esimerkiksi arveli, että nimen määriteosa leppävoi viitata punaiseen ja liittyä lepän väriin tai myös vereen. Hän tuumi, että virta onehkä voinut olla rajapaikka, jolla on aikoinaan taisteltu. N73 oli kuullut, että paikalla onkäyty muinoin taistelu, jolloin koko virta värjäytyi punaiseksi. Hän tiesi, että lepällätarkoitetaan vanhalla kielellä punaista tai verta. Hän vertasi Leppävirta-nimeä leppäkerttuun,jonka määriteosa leppä ei viittaa puuhun vaan punaiseen väriin. M43puolestaan oli sitä mieltä, että koska Leppävirta-nimi on vanhempi kuin Suomen sota,se ei voi liittyä leppä-sanaan merkityksessä 'veri'.N54 oli lukenut yhtenä nimiselityksenä, että nimi olisi alun perin ollut Läpvirta'läpivirta' ja että nimi olisi tullut siitä, että virta virtaa jonkin vanhan asuinalueen läpi.N21 pohti, että paikalla on voinut asua paljon leppämetsien mukaan nimensä saaneitaLeppäsiä, jotka puolestaan ovat antaneet nimen pitäjälle. N71 liitti Leppävirta-nimenpaikan ominaisuuteen: nimestä tuli hänelle mieleen, että se liittyy jotenkin paikanrehevyyteen ja lehtomaisuuteen, ja hän arveli paikan olevan hyvää viljelysmaata.4.3. Joron jäljillä JoroisissaJoroinen on Varkauden eteläinen naapurikunta Etelä-Savon puolella. Nimen vanhojakirjoitusasuja ovat muun muassa Ioros 1552, Joros 1552, Jorois Sochn 1666 ja JoroisSocken 1874. Joroisten seurakunnan perustamisajankohtana pidetään vuotta 1631.Nimiarkiston nimilippuihin ei ole kirjattu paikan nimeämisperustetta; sen sijaan niissätiedetään kertoa, että Joroista ovat toispitäjäläiset kutsuneet Pariisiksi ja joroislaisiaperseennuolijiksi, minkä paikkakuntalaiset itse ovat arvelleet johtuvan heidän vieraanvaraisuudestaanja ystävällisyydestään. (SP s. 109; JoMa KLH nro 178; ks. Laukkanen1961, NA; Kuvaja 1970, NA).Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Joroinen-nimen on täytynyt syntyä jovarhaiskeskiajalla. Kristinusko omaksuttiin Etelä-Savoon aluksi kreikkalaiskatolisenkirkon levittämänä, ja nimi Joroinen sisältää suomalaiskarjalaisen muodon ortodoksisestaristimänimestä Joro ~ Joroi (ven. Jerofei < kreik. Hierotheos). Ortodoksisten
39karjalaisten vaikutus näkyy myös Savon asutus- ja sukunimissä. (SP s. 109.)16 haastateltavalla oli tulkinta Joroinen-nimen alkuperästä. 14:llä selitysperustui omaan mielikuvaan, yksi oli muistaakseen lukenut selityksestä ja yksi kuullutsiitä. Yhdeksälle nimestä tuli mieleen sanonta joron jäljillä 'huonoilla teillä' (PS s.v.joron jäljillä). Kuusi heistä arveli, että paikan nimi ja sanonta liittyvät toisiinsa. N47:llenimestä tuli sanonnan kautta mieleen, että joro-sanan merkitys olisi 'tie, taival' ja ettänimi liittyisi jollain tavalla matkantekoon. Hän arveli, että sana *joronen olisi jorondeminutiivimuoto, johon olisi lisätty vielä i ”varmuuden vuoksi”. N66 puolestaan pohti,että joro-sanan merkitys on 'varas, voro' ja sanonnan joron jälki merkitys vastaavasti'varkaan jälki'. N69 mietti nimen asiataustaa tähän tapaan:Voisko se tullak ku se Jorojjälki on oikeestis se hotelli siinä ollu että, ku,meillä ov Varkaus täällä ni, sittes siellä ois olluv voroja, ja. Jorojjäljillähäm puhutaa että lähetääj jonnekkin nii¡ku, etsimään, näitä,rosvoja, ni, voisko se tullaj jote¡kis siitä.Kolme haastateltavaa sen sijaan oli sitä mieltä, ettei sanonta liity paikan nimeen, vaikkase siitä mieleen tuleekin. M54 mainitsi, että alueella on ollut ja on edelleen paljon isojakartanoita ja vaurautta, mistä syystä Joroista onkin kutsuttu Savon Pariisiksi. Hänenmielestään juuri alueen vaurauden takia ei ole loogista ajatella, että paikan nimi liittyisijollain tavalla sanontaan joron jäljillä 'huonoilla teillä'. Hän oli sitä mieltä, että Joroistenhotelli Joronjälki on voinut ottaa nimensä sanonnasta, mutta muuta tekemistäsanonnalla ei ole paikan tai sen nimen kanssa.Neljä haastateltavaa oletti paikan saaneen nimensä henkilönnimen mukaan.Kahdella tulkinta oli oma ja yksi kertoi lukeneensa ja yksi kuulleensa tällaisesta nimiselityksestä.N54 esimerkiksi arveli, että jonkun paikallisen isännän sukunimi on voinutolla Joronen ~ Jorolainen. N21:llä oli sellainen käsitys, että monet paikannimet ovatsaaneet alkunsa paikalla asuneista henkilöistä. Hänen tulkintansa mukaan paikan nimion voinut tulla jonkun sotaherran nimen mukaan, sillä Joroinen on vanha sotilaspitäjä,jossa on asunut sotaherroja hoveineen ja ratsutiloineen. Kyseinen sotaherra onesimerkiksi voinut olla kova komentamaan alaisiaan, ja häntä on siitä syystä kutsuttuJoroinen-nimen kanssa samantapaisella nimellä.M54 ja M43 eivät uskoneet Joroinen-nimen tulevan sukunimestä, vaikkakumpikin oli sitä mieltä, että Joronen on olemassa oleva sukunimi. M54 perusteli näkemystäänsiten, että koska alueen kartanot ovat olleet ruotsinkielisiä, paikan nimentaustalla ei voi olla suomalaista sukunimeä.N69:llä oli edellä mainitun tulkinnan lisäksi toinenkin teoria nimen alkuperästä.
- Page 1 and 2: PAIKANNIMEN MONET TARINATVarkautela
- Page 3 and 4: SISÄLLYS1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA
- Page 5 and 6: 7.2. Vedenkokoumien osien, koskien
- Page 7 and 8: 1. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEE
- Page 9 and 10: 31) Millä tavoin maallikot selitt
- Page 11 and 12: 52. TEOREETTINEN TAUSTANimistöä p
- Page 13: 7näyttäytyy vahvana monissa sella
- Page 16 and 17: 10Mitä Savon nimeen tulee - - kert
- Page 18 and 19: 122.2. Typologinen nimistöntutkimu
- Page 20 and 21: 14Nissilän luokittelumallin heikko
- Page 22 and 23: 16määriteosa. Perusosa on nimenos
- Page 24 and 25: 181. Paikan sijainti, asema1.1. Tä
- Page 26 and 27: 20sisältö. Myöhemmin Kiviniemi o
- Page 28 and 29: 22ovat vaikuttavia tekijöitä murt
- Page 30 and 31: 24huomattiin nimistön käytön tut
- Page 32 and 33: 2635.)Tietoperäisten konnotaatioid
- Page 34 and 35: 28tutkimuksessa mukana olevien nimi
- Page 36 and 37: 30linen salamyhkäisyys ei saisi ke
- Page 38 and 39: 32ilmi se, kumpana nimenä haastate
- Page 40 and 41: 4. TULKINTOJA KUNTIEN NIMISTÄ344.1
- Page 42 and 43: 36N21 oli sekä kuullut että luken
- Page 46 and 47: 40Hän arveli, että koska paikka o
- Page 48 and 49: 42vanhempi polvi on puhunut Nättim
- Page 50 and 51: 44loginen sekaantuminen suoni-sanaa
- Page 52 and 53: 46kylässä on 1500-luvulla asunut
- Page 54 and 55: 48Määriteliitynnäiset voivat muo
- Page 56 and 57: 50on pyörinyt veden varrella ja sa
- Page 58 and 59: 52muodostetut nimet yksiosaisiksi (
- Page 60 and 61: 54lisäksi myös Puurunen.Haastatel
- Page 62 and 63: 5617, 38; ST s. 183; SRM fol. 61v.)
- Page 64 and 65: 58todennäköisesti olisi karjalais
- Page 66 and 67: 605.1.2.2. Viinapuuhia Viinamäell
- Page 68 and 69: 62tai Hasinniemi-nimen osalta. Itse
- Page 70 and 71: 64nimestä tuli mieleen louna. Hän
- Page 72 and 73: 66sesti pakaraa ja lonkan seutua (P
- Page 74 and 75: 685.1.3. Yhdysnimet, joiden perusos
- Page 76 and 77: 70mukaan nimi Joutsenlahti ei ole k
- Page 78 and 79: 725.1.3.3. Akkojen AkonlahtiAkonlah
- Page 80 and 81: 74on nimetty tästä syystä.Kahdek
- Page 82 and 83: 765.1.4. Muut nimetTässä luvussa
- Page 84 and 85: 78Taival-sanalla on tutumman 'matka
- Page 86 and 87: 80voisi olla henkilönnimi. Kuusi m
- Page 88 and 89: 82paikan mukaan, ja N73:kin oli jos
- Page 90 and 91: 84N44 oletti nimen liittyvän ihmis
- Page 92 and 93: 86kuva(i)staa yhteyteen, koska vanh
- Page 94 and 95:
88voisi tarkoittaa jotain kalastusv
- Page 96 and 97:
90kaikkiaan 32. Kymmenessä tulkinn
- Page 98 and 99:
927. TULKINTOJA VESISTÖ- JA MAASTO
- Page 100 and 101:
947.1.2. Uinuva UnnukkaUnnukka on L
- Page 102 and 103:
96(Nuotio 1949: 156; Pekkarinen 196
- Page 104 and 105:
98helve 'kalvo- tai ripsumainen pal
- Page 106 and 107:
100”tuoksahtanut” muta. N73:lle
- Page 108 and 109:
1027.1.7. Kermainen KermajärviKerm
- Page 110 and 111:
104Siitti. Karemo on paikkaa nimest
- Page 112 and 113:
106sukupuolielimien alueelle, mutta
- Page 114 and 115:
1087.2.3. Turjakkeen Turjanvirta 29
- Page 116 and 117:
110Tappuvirta-nimi voidaan liittä
- Page 118 and 119:
112Joutenlahti luvussa 5.1.3.2). Po
- Page 120 and 121:
114ämmä-nimiä on annettu monille
- Page 122 and 123:
116N47 arveli niin ikään, että k
- Page 124 and 125:
118hänelle syntynyt mielikuva paik
- Page 126 and 127:
120M56a puolestaan kuului niihin ha
- Page 128 and 129:
122lahtea hurulahdeksi eli turhaksi
- Page 130 and 131:
124on samantapainen huonovetinen la
- Page 132 and 133:
126jää säilyvät siellä kesäku
- Page 134 and 135:
128asustaa suohon vahvasti liittyv
- Page 136 and 137:
130teltavien käyttämien parafraas
- Page 138 and 139:
132Taulukko 1b. Maallikoiden nimens
- Page 140 and 141:
134ihminen pystyisi liikkumaan tiet
- Page 142 and 143:
136Kolmas alaluokista on ”muunlai
- Page 144 and 145:
1388.1.2.2. Maaperän, veden, mater
- Page 146 and 147:
140ensin mainittu tulkintatapa vois
- Page 148 and 149:
1428.1.3. Paikalla oleva, esiintyv
- Page 150 and 151:
144assosiaatioon. Assosiaatioihin j
- Page 152 and 153:
146vaikkei nimissä ole lA-ainesta
- Page 154 and 155:
1488.1.4.3. TapahtumaKolmas alaluok
- Page 156 and 157:
150nimen synnylle on jokin selvä s
- Page 158 and 159:
152nimen Laidunmäki kohdalla on va
- Page 160 and 161:
154parissa tulkinnassa näkyi myös
- Page 162 and 163:
156Taulukko 2a. Maallikoille paikan
- Page 164 and 165:
158Taulukko 2c. Maallikoille paikan
- Page 166 and 167:
160assosiaatioihin. Toisaalta täh
- Page 168 and 169:
162tulkinnoissaan olleet vakavissaa
- Page 170 and 171:
164ilmaisee paikan lajin eli sen, m
- Page 172 and 173:
166arkivet 4. Mariehamn: Tryckeri &
- Page 174 and 175:
168toimituksia 1122. Helsinki: Suom
- Page 176 and 177:
170SALMELAINEN, E. A. 1925: Lehtiä
- Page 178 and 179:
172SRM = Säämingin ja Rantasalmen
- Page 180 and 181:
LIITE 2Haastateltavien taustatiedot
- Page 182:
N56N57aN57bN59aN59bN60N66N69N71N73N